Omia mietteitä voittajasta ja arvostelukriteereistä. En ole riistämässä Mr. Rhodenin voittopalkintoa, mutta kisakuvien perusteella Rhoden - muutamista hyvistä poseista huolimatta - ei saanut omissa silmissäni aikaan sitä tajunnan räjäyttävää "blow out" -efektiä ja kokonaisvaikutelmaa, mitä Mr. Olympian voittajat, kuten Oliva, Arnold, Yates, Coleman, Cutler ja Heath on ovat parhaassa kunnossaan - Heath oli tosin nytkin riittäävästi tajuntaa räjäyttävä - saaneet aikaan. Mr. Olympia kisojen historiassa tunnusomaista on ollut isot ja nykyisin jopa friikimäisetkin lihakset, ei niinkään esteetisyys ja joihinkin yleisesti valitseviin "kauneusihanteisiin" mukautuminen, vaan "mennä rohkeasti sinne, minne yksikään mies ei ole vielä mennyt". Jopa ensimmäinen Mr.Olympia Larry Scott (1965-66) oli oman aikansa mittapuilla arvioituna tällainen tajunnan räjäyttäjä. Ainot varsinaiset poikkeukset tässä kehityspolusta olivat esteetikot Zane, Dickersson ja Bannout, joista vain Zane onnistui parhaimmillaan olemaan esteetikkonakin äärimmäisen vaikuttava fyysiikaltaan (vaikkakaan ei massaltaan). Eikä Bannoutkaan mikään huono ollut.
Mutta mihin on tultu? Onko linjamuutos edessä? Friikit versus body-esteetikot? Ainakin voidaan suoraan todeta, että yksikään Mr. Olympia kisaaja ei pärjää parhaille body-esteetikoille, jos kriteerinä on esteettisyys ja tyylikkyys. Silloin jopa Pekka Kotipohja kammpailisi nykykunnollaan voitokkaasti Shawn Rhodenia vastaan. Tähän päivään saakka Mr. Olympia kisa on ollut se viimeinen body-esteetikoilta suojassa ollut linnoitus ja norsuluutorni, jonne on asiattomilta (lue: massattomilta) pääsy kielletty. Mutta onko nyt muuriin tullut särö ja body-esteetikan kannattajat tekemässä invaasion ja samalla näyttämässä Big Ramylle, Heathille, Röllille, Currylle ynnä muille poistunmisreittiä? Toki Shawn Rhoden on voittonsa ansainnut, varsinkin jos mittareina ovat miehen tahtotila ja vuosien tinkimätön ponnistelu, johon on yhdistetty vähemmän friikkimäinen fysiikka hoikalla vyötäröllä varustettuna. Hoikka vyötärö on toki hyvä piirre kenellä tahansa bodarilla. Mutta jos kehityslinja banalisoituu kohti latteaa ja tavanomaista, - nykyisin niin suurta suosiota nauttivaa classista ja esteettistä virtaviivaisuutta, niin mitä jää enää Mr. Olympian ihanteista jäljelle? Tuhansittain body-esteetikkoja ja muutama riisuttu versio Mr. Olympiasta, mutta samalla huonompi versio Mr. Body-esteetikosta. Noh, vuoden päästä nähdään oliko kysessä vain näypäytys friikeille, joilla ei vyötärö pysynyt kasassa tai muuten olivat tuomariston mielestä vain vajaassa kunnossa. Aika myös näyttää halutaanko jatkossa vain esteettisiä elämyksiä (joita nytkin on tarjolla tuhansien kisaajien toimesta) vai sen lisäksi myös shokeeravia elämyksiä, joita voivat tarjota vain harvat ja valitut. Itse olen kiinnostunut lähinnä tuosta shokeeravasta puolesta, esteettistä fysiikkaa - sen tavanomaisuudesta huolimatta - kuitenkaan väheksymättä.