Kiitokset vastauksista!
Selkään sattuu alas, sacrumin kohdalle.
Siis yks lääkäri joskus heitti sen yliliikkuvuuden ilmoille. Koska mitään muuta syytä ei löytynyt sille, et mun selkä saattaa kipeytyä todella pienistäkin nostoista. Selästä on otettu röntgenkuva, jossa kaikki oli hyvin. Vain yksi nikamaväli oli hieman kaventunut. Kaikki lääkärit on sanonu et magneettikuvaus olisi tässä tapuksessa rahojen tuhlausta.
Olen hierotuttanut nyt pakaroita kyllä,samoin takareisiä. Ovat kyllä todella kireät. Venyttelen päivittäin 1-2h. Haluan todella saada liikkuvuutta lisää, harrastan vaparia ja haluan saada potkastua vastustajan päähän asti.
Jos olen ymmärtänyt oikein niin jäykät lihakset ilmeisesti suojelevat yliliikkuvaa niveltä pienentäen sen liikerataa? Korjatkaa jos olen väärässä. Liikkuvuuden lisääntyessä myös nivel pääsee vapaammin liikkumaan "yli", jolloin varsinkin selässä saattaa tapahtua lukko, joka painaa hermoa. Hermon ollessa pinteessä lihakset saavat käskyn suojella rakenteita, jolloin ne kramppaavat--> kipua. Mulla on ainakin selkä ihan krampissa koko ajan.
Eli siis mikä olisi hoitana tuollaiseen nivelten yliliikkuvuuteen, lihasten hallinta ja vahvojen lihasten antama parempi tuki? Voin antaa esimerkkinä pakarasillan, joka kipeyttää selän todella pahasti. Ilmeisesti juuri siinä tapahtuvan yliojennuksen takia.
Kiitokset avuista!
Heippa!
Minulla on myös nivelten yliliikkuvuus. Olet aivan oikeassa, kireät selkälihakset yrittävät pitää rankaasi pystyssä. Ensiksi tietysti se helpottava tieto, että yleensä iän myötä yliliikkuvuus vähenee.
Olen hyvää vauhtia matkalla kohti 40 ikävuotta ja minulla ei "luonnollisesta jäykistymisestä" ole tietoakaan, mutta selkäkipuhelvetin läpikäyneenä ja nykyisin kivuttomana, voisin yrittää kertoilla
asioita, joita olen yliliikkuvuuden kanssa eläessäni oppinut.
Itsekin kävin ennen ahkerasti hierojalla, koska selkäni ja niskani olivat aina jäykät ja kipeät. Hieronta auttoi tietysti juuri sillä hetkellä, mutta oikeastaan se vain pahentaa vaivaa. Selkärangan tueksi kiristyneet lihakset rentoutetaan ja ne joutuvat ponnistelemaan siis entistä enemmän pitääkseen sinut kasassa - kipu on taattu. Yritä välttää hierontaa ainakin selkärangan/niskan lähistöllä.
Ensin pitäisi tietysti saada sinut kivuttomaksi. Itselläni auttoi kävely. Aloitin ihan pienestä ja välillä tuntui, että sekin pahentaa, mutta jatkoin silti. Kävele vaikka joka päivä.
Toinen asia; mene OMT-terapeutille. Aluksi pidin häntä amatöörinä ja paskanpuhujana, mutta kyllä se mokoma oikeassa oli sittenkin! Eli enää en käy hierojalla, vaan ainoastaan OMT-terapeutilla (enkä enää joudu sielläkään käymään kuin esim. 2-3 käynnin sarjan kahdesti vuodessa!). OMT-terapeutti vääntelee, kääntelee ja naksauttelee. Aluksi se tuntui ihan turhalta ja puoskaroinnilta ja vähän sekin aluksi kipeyttää paikkoja, mutta lopulta se vaan sitten alkoikin auttaa! Lisäksi minulla on oman jalan mukaan tehdyt pohjalliset, jotka mahdollistavat esim. juoksuharrastuksen ja kyykkäämisen punttisalilla, koska ne korjaavat polven vääristynyttä liikerataa. Kalliit oli, mutta suosittelen varauksetta kaikille jotka ovat "huonorakenteisia".
Lopeta se venyttely. Minulle yksi suurimmista avuntuojista oli se, kun lakkasin venyttelemästä liikaa. Treenin jälkeen (sali, kävely, tai mitä nyt teetkään) välittömästi, kun lihakset ovat vielä lämpimät, palauta ne lyhyillä, muutaman sekunnin venytyksillä normaaliin pituuteensa. Käy pikaisesti koko kroppa läpi. Jos jotain paikkaa kiristää seuraavana päivänä, venytä sitä VÄHÄN. Itselläni pohkeet ja takareidet ovat paikkoja, jotka vaativat usein seuraavanakin päivänä pienen venytyksen. Mutta muutoin unohda venytykset ja liikkuvuusharjoitteet (liikkuvuuttahan haluat hillitä, et pahentaa...).
Oikeassa olet siinäkin, että vahvat lihakset antavat tukea rangalle. Siispä salille, mutta vasta sitten kun olet saanut itsesi kivuttomaksi! Salilla älä revi, niin ja aloita varovasti. Tarkoitan sitä todella; vaikka pää ja voimat kestäisivät suurempiakin painoja, hanki ensin pikkuhiljaa ja maltilla itsellesi kunnon "tukikehikko", esim. puolen vuoden ajan, ennenkuin alat haaveillakaan mistään maksimipainoista.
Paras neuvo vielä: malttia! Et parane hetkessä. Joskus tuntuu, että mikään ei auta ja mitään ei tapahdu, mutta muista maltti! Kokeile yhtä konstia kerrallaan (niin tiedät mikä auttaa!) ja jatka sitä vähintään 3kk, niin tiedät onko siitä hyötyä. Älä luovuta heti, jos joku uusi konsti hetkeksi pahentaa - se saattaa silti pitkällä tähtäimellä auttaa. Kuuntele itseäsi, opi lukemaan kehoasi. Olen itse löytänyt vihdoinkin balanssin siihen paljonko on sopiva määrä esim. venytyksiä. "Terveet" ihmiset jakavat usein neuvoja, jotka eivät sovi sinulle. Niinkuin nyt vaikka hieronta ja venyttely. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettelet miten SINUN kehosi toimii ja pitäydy siinä, minkä olet hyväksi todennut - vaikka se olisi järjetöntä normaalifysiikan omaavalle.
Minulla osa nivelistä yliliikkuu ja osa menee lukkoon, eikä liiku juuri lainkaan. Ei mikään ihme, että kipuja tulee. Osan lukoista osaan nyt avata itse ja osaan tarvitsen OMT-terapeutin apua. Minulla oli vuosia lantio lukittunut ääriasentoon (SI-nivel) ja se aiheutti alaselkäkipua, joka säteili polvieen ja takareiteen, joskus jopa varpaaseen. Lääkärit eivät yliliikkuvuutta juurikaan tunne/tunnusta, vaan heidän mielestään kaikki selkävaivat johtuvat välilevyvaivoista ja he kuvittelevat, että vain jäykkä selkä voi olla kipeä. Etsi siis aktiivisesti itsellesi sopiva OMT-terapeutti, joka tietää/ymmärtää enemmän. Mutta muista, että hekään eivät kaikki ole hyviä! Jos tuntuu, että löysit sittenkin puoskarin, vaihda! Hyviäkin on!
Vaivan nimi on hypermobiliteettisyndrooma ja google auttaa. Varsinkin englanniksi (suomeksi vähän nihkeästi) löytyy runsaasti tietoa, kokemuksia ja vinkkejä!