Salikomediaa?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🤣 Salikomediaa? – kun rauta, egot ja arjen sekoilut muuttuvat tahattomaksi stand-upiksi

Meta description: Keskustelua salien koomisista hetkistä, mokista, tyypeistä ja legendoista – kaikki ne jutut jotka naurattaa vielä vuosien päästä.


Kiistelyä internetissä ei voi voittaa. Siinä touhussa vaan alentuu vastapuolen tasolle.

Voittaja onkin se joka lähtee kiistelystä ensimmäisenä kävelemään :D
 
Shakerien vemputtajat jaksaa ilahduttaa päivästä toiseen. Hauskan näköistä kun purkkia esitellään koko salille pään yläpuolella vemputtamalla. :) Tuleeko siitä silloin jotenkin parempaa?
 
Vanhalla salilla kaveri kerto, että yks tyyppi oli kääntäny päätä sivulle kyykätessä isommissa raudoissa, jonka jälkeen oli vintti pimenny. Tyyppi sai kuulemma opetella uudelleen kävelemään tuon episodin jälkeen. Ei tietoa paljonko päätä käänsi, mutta eipä tulis mieleen isommilla raudoilla lähtee kokeileen.

360 astetta? :D

no joo, menipä taas... ja anteeksi offtopic
 
Aiheutin komediaa pystäreitä tekemällä. 36kg hanttelit oli hieman liikaa ja onnistuin lähinnä jättämään pääni niiden väliin tekniikan pettäessä. Ei nolottanut.
 
Tuohon sukkapossun kommenttiin liittyen pakko kommentoida suomalaisten saliniilojen ajatusmaailmaa. Ei koske kaikkia, mutta yhtä äänekkäintä osaa. Ne, jotka treenaa omia painoja pienemmillä raudoilla ovat helvetin naurettavia ja voisivat lähteä marjametsään, kun ei niistä ole salitouhuun. Taas ne, jotka treenaavat suuremmilla painoilla ovat takuuvarmoja roinaajia. Jos treenaa eri tavalla kuin itse tai omistaa ylipäätään erilaisen treenifilosofian kuin itse, niin on automaattisesti väärässä, eikä sellaisilla ohjelmilla voi kasvaa.

Itselleni suurinta salikomediaa aiheutan ihan itse. Toisinaan sitä miettii päätään puhki treeni- ja ravintoasioissa ilman riittävää tietämystä kuin olisi joku ammattilaiskehoilija, vaikka peili kertoo ihan muuta ja tavoitteet ovat ihan muualla. Kaikki pitää optimoida, eikä mitään uutta ilkeä kokeilla, ettei muu treenaaminen vain kärsi. Treenataan niin piippuun itsensä muutamassa viikossa ja silti jatketaan ilman kevennyksiä kuukausia tajuamatta, että ei oikeasti jaksa sitten liikunnan lisäksi tehdäkkään yhtään mitään muuta ja treeniteho laskee kuin lehmän häntä samalla , kun koko ajan väsyttää, vituttaa ja paikkoja kolottaa. Kun pitää viikonkin taukoa, niin alkaa näin tyhmäkin tajuamaan, kuinka naurettavaksi tän touhun saa aina vietyä, vaikka tää on vain ja ainoastaan harrastus.
 
Kuka penkkaa 35 kilol.. xD

Aha, kun aloittaa treenaamisen, niin pitää ensin omassa autotallissa vääntää siihen asti, että penkissä menee sarjat 100 kg:llä? Sitten voi varovasti lähtee jollekin salille kurkkimaan, että joko sinne arvais mennä kokeilemaan... ;)

Kyllä minun mielestäni aika normaali aloittelijan painomäärä penkissä on esim. 37 kg tehtynä 3x10. Siitä se sitten harjoittelun myötä lähtee nopeasti kasvamaan.
 
Itselleni suurinta salikomediaa aiheutan ihan itse. Toisinaan sitä miettii päätään puhki treeni- ja ravintoasioissa ilman riittävää tietämystä kuin olisi joku ammattilaiskehoilija, vaikka peili kertoo ihan muuta ja tavoitteet ovat ihan muualla. Kaikki pitää optimoida, eikä mitään uutta ilkeä kokeilla, ettei muu treenaaminen vain kärsi. Treenataan niin piippuun itsensä muutamassa viikossa ja silti jatketaan ilman kevennyksiä kuukausia tajuamatta, että ei oikeasti jaksa sitten liikunnan lisäksi tehdäkkään yhtään mitään muuta ja treeniteho laskee kuin lehmän häntä samalla , kun koko ajan väsyttää, vituttaa ja paikkoja kolottaa. Kun pitää viikonkin taukoa, niin alkaa näin tyhmäkin tajuamaan, kuinka naurettavaksi tän touhun saa aina vietyä, vaikka tää on vain ja ainoastaan harrastus.


aikas hyvin kiteytetty vähän omatkin fiilikset.. tarttis tässä priorisoida asioita vähän, mut toisaalta on pakko päästä salille väh. 3 x viikkoon, muuten vitutus vaan kasvaa. tää on paskaa kun aina tarvii olla joku addiktio.
 
Itse aloitin kuntoilun erään varaston nurkkaan kyhätyllä penkillä ja 7 kilon tangolla. Siellä riehuin siihen asti, että penkkimaksimi pyöri 40kilon tienoilla.
Tässä vaiheessa koin olevani tarpeeksi mies ja siirryin niinkin nololle amatöörisalille, kuin rautatientorin Gold's gymille. (sali joka ilmestyy Jonneille vain märissä unissa)

Oli muuten ihan paska sali täynnä naurettavaa porukkaa. MM-mestarit oli kassalla palvelemassa MUA, siis noloo. Ottivat rahaa vastaan ja meikä sai treenaa. Wtf.

Suomen ja maailman isoimmat ja ankarimmat pullukat niinku jotku Kirit ja Tonit saatto heiluu vieressä, mutta eivät kehdanneet edes arvostella mun suorituksia. Pelkäsivät varmaan. Salilta löyty kaikki vimpaimet ja vempeleet mitä tarvi, ankeeta. Ei ollut mitään syytä valittaa, joten näin suomalaisittain vois sanoo, että hukkaan meni rahat.

Onneksi nykyisin saleilla on parikybäsiä ananastukkia feikkirusketuksessa niin saadaan vähän faktoja ja todellisia mielipiteitä treenimetodeista kehiin. Artikkelitieto se on mikä jyllää, kokemuksella voi pyyhkiä persettä. Kyllä ne menneet vuosikymmenet oli ankeita, porukka vaan treenas ja jeesas. Pois semmonen jenkkikulttuuri Suomesta. Kovan jätkän 200kilon penkki on MUILTA POIS!
 
Noita nyt on aina välillä ja ehkä se jopa kuuluu "lajiin". Seuraava treeni sitten tuplasti kovempaa kuin normaalisti!

Tsemppiä! :)

Thank you, ja joo vedinki kyrpiintyneenä sellaset cheatit ja mätöt et vitutus alko jo laantumaan. Joo noita on kyllä sillon tällön, mutta onneks niiden prosentuaalinen osuus treeneistä killuu itellä jossain prosentin paikkeilla.

Edit: Niin ja kun tossa muiden vuodatuksia kattoo niin alkaa jo mietityttämään onko tässä edes lupaa ittellä vittuuntua kaikesta mitättömästä.
 
No tarkoitin lähinnä oikeestaa et kuka edistyneempi treenaaja penkkaa 35 kiloa... Ku yleensä alottelijat lähtee vaa perusliikkeil eka ja tollaset edistyneemmät treeniliikkeet kuten penkki eriparipainoilla jätetää suosiol edistyneemmil, jolloin varmaa se penaki luulis olevan jo noussut noista painoist jo vähä :D
 
Back
Ylös Bottom