Sairastaminen kisadieetillä

[Faidra]

Joko täällä moni muu mimmi on päässyt kokemaan kisadieetillä sairastamisen? Usein kai taudit iskee helposti loppuvaiheessa dieettiä kun mennään jo tosi alhaisilla kaloreilla, mutta mulla on näköjään käynyt toisin päin. Nyt kun dieettiä alkaa olla kuusi viikkoa takana, oon jo toisen kerran sairaana. Ensin meni se kolme viikkoa keuhkoputkentulehduksessa ja tällä kertaa sänkyyn kaatoi ihan perinteinen kunnon flunssa.

Miten torjutte sairastumista, tai miten hankkiudutte sohvan orjuudesta helpoiten eroon? Kaiken maailman vitamiinit ja rohdot (sinkki, C, auringonhattu-uute, greipinsiemenuute yms.) on kyllä käytössä, vaan silti pöpöt vaan iskee. Kyllä väkisinkin pistää vähän mielen maahan, kun treenit ja aamulenkit on telakalla ja tuntuu ettei kropassa tapahdu mitään muutoksia pelkällä ruokavaliolla.

Pidetään tämä thread vaikka sitten tämmöisenä virallisena valitusthreadina jos sattuu taudit, loukkaantumiset tai mitkä hyvänsä kaatamaan sänkyyn. Ja toki vinkit olis tervetulleita - mikä tahansa mikä helpottaa tähän hiipivään paniikkiin... "ehkä en pääsekään kevällä lavalle?!?"

 

[Mike]

Flunssat on pieniä ongelmia ja jos ne ottaa uhkana dieetille, niin voi lopettaa koko kisahaaveilun siihen paikkaan. Tulet kohtaamaan pahempiakin ongelmia dieetillä, esim vaikka henkinen taistelu lopussa. Tiedän kisaajia jotka ovat vetäneet aerobista vaikka jalkapöytä on ollut murtunut. Eräskin paineli kisoihin saakka, vaikka olkapää oli täysin tulehtunut ja siinä oli puolen kämmenen mentävä avohaava. Eli flunssasta ei kannata todellakaan ottaa ressiä tässä vaiheessa.

 

[Faidra]

Flunssat on pieniä ongelmia ja jos ne ottaa uhkana dieetille, niin voi lopettaa koko kisahaaveilun siihen paikkaan. Tulet kohtaamaan pahempiakin ongelmia dieetillä, esim vaikka henkinen taistelu lopussa. Tiedän kisaajia jotka ovat vetäneet aerobista vaikka jalkapöytä on ollut murtunut. Eräskin paineli kisoihin saakka, vaikka olkapää oli täysin tulehtunut ja siinä oli puolen kämmenen mentävä avohaava. Eli flunssasta ei kannata todellakaan ottaa ressiä tässä vaiheessa.

Ehkä just se flunssa ei ole se mistä panikoi, vaan just se ettei sitten pysty treenaamaan. Vai pitäiskö sairaana silti jumpata? Juuri näihin juttuihin kaipailinkin enemmän mimmien kommentteja. Kuuluuko salille ja aamulenkille mennä, kun on kunnon flunssa päällä - en siis meinaa mitään pikku niiskutusta, vaan lämpöä, lihasarkuutta, kunnon yskää, koko pään tukkoisuutta...?

edit: Tämä ei siis ollu mikään valitusvirsi, vaan nimenomaan halusin tietää miten muut mimmit vastaavissa tilanteissa on toimineet!

edit2: Kiitos Mike, meen tästä buranakaapille samantien - jos huomenna pääsis jo jumpalle Oon ottanut niitä kyllä pari päivässä jo nytkin, mutta ei ainakaan ne määrät tunnun auttavan. Varmuuden vuoksi on kyllä lääkekuurikin, jospa se tästä taas lähtis... tiedä sitten kuinka viisasta on antibiootteja ottaa varmuuden vuoksi :jahas:

 

[Mike]

En tiedä onko tälle mitään tieteellistä puoltoa, mutta olen saanut taitettua pahimmat flunssat buranan megamäärillä. Olen kiskonut flunssan alettua 2-3 grammaa vuorokaudessa muutaman päivän ja olen selvinnyt ilman sen kummempia sairasteluita. Etenkin olen vetänyt niitä buranan c-vitamiininamuja, eli liekö vain huuhaata vaiko totta, mutta en ole saanut kuumetta laisinkaan. Yleensä sairastelen aina keväät ja syksyt.

 

[Annabel]

Kyllä mä ainakin Faidra ymmärrän just miltä susta tuntuu! Ja hyvä, että otit tämänkin asian puheeksi. Mun mielestä on tärkeää tehdä tätä hommaa ihan kehon säännöillä, eikä korvien väli jäässä painaa vaan sumeena kohti jotain itse itselleen asettamaa tavoitetta unohtaen samalla kuinka tärkeää loppupeleissä kuitenkin on se, että kroppa ja mieli voi hyvin. Kisadietti on äärimmilleen vedettyä joo, eikä siinä kyllä loppujen lopuksi keho eikä mieli voi hyvin, mutta näinkin dietin alkuvaiheessa on varmasti järkevää hoitaa itsensä kuntoon, jotta sitten loppua kohti voi kiristää tahtia. Senhän takia ollaan aloitettu dietti ajoissa, että muutama vastoinkäyminenkin mahtuu kuvioihin, eiks vaan ;) ?

Mä yritän aina ajatella (vaikka vaikeeta se onkin) että parempi levätä viikko ja mennä terveenä uudelleen salille, kun vääntää puolikuntosena ja sitten sen takia olla pahimmassa tapauksessa pois kuvioista monta kuukautta. Et olisi ensimmäinen punttia treenaava joka saa jälkitautina sydänlihastulehduksen tai muun vastaavan kauhistuksen.

Toivottavasti kuntoudut pian ja pääset tiristelemään rasvoja ;) ! Tsemppiä!!!

 

[sade]

[mod]Tarkoituksenani ei ole nipottaa, mutta tähän väliin muistutus, että kisaforum on tarkoitettu erityisesti jo kilpailleille tai ensimmäiseen kilpailuunsa ilmoittautuneille. Tosin kenenkään noviisin fitness-aiheisia kysymyksiä ei varmasti teilata, mutta pyritään pitämään nuo yleisluontoiset jutut tuolla Punttimimmien puolella -Emmah[/mod]

 

[Maaru]

Syötkö Faidra valkosipulia?
Itse ainakin huomasin dieetin aikana kun oli hiemankin sellainen olo et meinaa tulla kipeäksi;
r-a-a-k-a-a valkosipulia suusta alas muutama kynsi,vettä perään.. bueno ;) siitä sellainen muutaman päivän "kuuri". Eikä näkynyt nuhaa taikka muutakaan.
vaikka maku on tietenkin,ehkä,korvia huumaava,mutta kokeile.
Lämmin aalto sen jälkeen voi tulla,mutta se menee ohi

 

[Wilma]

Mä olen käyttänyt inkivääriä flunssan torjuntaan. Siis kaupasta tuoretta inkivääriä ja paloitellut sitä veteen ja keittänyt muutamia minuutteja -sitten vaan kuumajuoma kurkusta alas. Ei mikään makuelämys mutta toimii. Lisäksi itämaissa inkiväärin sanotaan notkeuttavan niveliä ja lihaksia sen lisäksi, että sillä on suotuisa vaikutus vastustuskykyyn. Kisadieetillä oli ongelmia ruoansulatuksen kanssa, tuon litkun juominen auttoi siihenkin.

 

[fitnesspimu]

Ehkä just se flunssa ei ole se mistä panikoi, vaan just se ettei sitten pysty treenaamaan. Vai pitäiskö sairaana silti jumpata? Juuri näihin juttuihin kaipailinkin enemmän mimmien kommentteja. Kuuluuko salille ja aamulenkille mennä, kun on kunnon flunssa päällä - en siis meinaa mitään pikku niiskutusta, vaan lämpöä, lihasarkuutta, kunnon yskää, koko pään tukkoisuutta...?

On todella ikävää lukea näitä sinun vastoinkäymisiä.:( Ymmärrän täysin mitä sinun päässäsi liikkuu tällä hetkellä, mutta älä missään nimessä edes suunnittele aamulenkkejä tai punttia, jos on lämpöä, lihasarkuutta, yskää ja pään tukkoisuutta. Olit kirjoittanut tuohon jo tarpeeksi monta syytä miksi ei kannata treenata.

Itse olen vetänyt aamulenkit ja treenit hieman keventäen jos on ollut havaittavissa pientä niiskutusta ja arpomista tulenko sairaaksi vai en. Seuraavana aamuna sen kuitenkin tietää onko "oikeasti" kipeä.

Mun kisadieeteillä on flunssat ja muut vastoinkäymiset pukanneet loppuvaiheessa. Ei tunnu kovin kivalta sairastaa dieetin toiseksi viimeiselle viikolla. :curs: Siitä sitä vaan toivuttiin ja kisoihin osallistuttiin, vaikka usko meinasi jo loppua. Myös paha anemia kiusasi minua eka dieetillä, mutta se taisi olla vain minun sekä valmentajan tietämättömyyttä tai huonoa ohjeistusta noviisille. Kaikesta oppii!

Mä oon sitä mieltä ollut aina että uni paras lääke on! Aivan kuten siinä lasten laulussa Karhunpoika sairastaa...

Voimia sinulle Faidra! :haart:

 

[Viivi]

Mä olin kipeenä melkein 38 asteen kuumeessa lavalla, voin kertoa että kokemus ei ollut mitenkään mukava, mutta pakkohan sinne oli nousta kun niin kovasti sen eteen näki vaivaa.

tsemppiä Faidra sulle kovasti, kyllä sä paranet, nyt vaan otat rauhallisesti ja parannat ittesi, vielä on kevääseen aikaa, joten ehdit vielä hyvin mukaan kuvioihin, IHAN varmasti !

 

[Maaru]

Tosiaan,voimia myöskin täältä sulle kilokaupalla
Faidra. Ja tsemppiä eteenpäin. Koitahan olla ressaamatta,jooko.
Hyvin se vielä menee!


ps.olen käynyt lukemassa sun kirjoitusta jk kuntofit. sivuilta ja se on kivaa luettavaa!

 

[ZannaZ]

Loukkaantumiset

Joko täällä moni muu mimmi on päässyt kokemaan kisadieetillä sairastamisen?

No, mä olen toistaiseksi välttynyt sairasteluilta. Mutta sen sijaan loukkaantumisen olen kyllä kokenut perkeleen perkele! Marraskuun lopulla olin treenaamassa Maijan (Elovaara) kanssa vaparia, tavalliseen tapaan. Ihan treenin loppumetreillä sitten tapahtu. Olin harjottelemassa ihan tavallista kärrynpyörää kun nilkka meni sitten ruksraksympäri. Siinä vaiheessa kun paino siirtyy nilkan päälle, ni jotenkin se käänty alle ja perkele että ruksahti ja sattu aivan saatanasti. Ei muuta kun treeni seis ja ensiapu toimet - kinttu ylös, kylmää ja puristusta. Nilkutin siitä sitten hakemaan kamat ja ajelen kotiin. En oo varmaan ikinä niin paljon kironnut liikenteen sujumattomuutta. Kytkinjalka paskana ja piti sitä kytkintä silti polkea. Jokaisella painalluksella ärräpäät lensi ja varmaan kaikki suomalaiset kirosanat käytiin läpi kun sattu ni vitusti. Onneksi matka ei ollut pitkä.

No, ajattelin että kyllä tämä tästä kun se vähäks aikaa helpotti kun sitä kotona lepuuttelin ylhäällä jne. No eikä mitä, yöllä en sitten saanut unta kun särki, särki ja särki niin vitusti. Taksilla sitten terveyskeskukseen (stana, yöaikaan taksilla tommonen mitätön matka, kyl vitutti maksaa 20e/suunta :curs: ), kun ei kävelemään pystynyt. Painoa en pystynyt yhtään pistämään nilkan päälle. Päivystyksessä sitten kuvasivat nilkan ja totesivat ettei se ainakan murtunut ole. Astumaan en silti pystynyt, joten tuen sain nilkkaan ja kepit.

Keppejä jouduin käyttämään viikon kokoajan, minne ikinä meninkään. Oli tosi vaikeeta liikkuminen ja mieli oli tosi tosi maassa. Kunnon vitutus ja masennuksen tynkä. Onneksi se sitten alko paranemaan ja pystyin jo vähän varaamaankin sen päälle. Nyt nilkka on jo parisen viikkoa ollut jamassa että astumaan ja kävelemään pystyy normaalisti, mutta tosi helposti se alkaa särkemään ja jos vähänkään astuu hassusti/painoa tulee väärin ni johan vihlasee, josta seuraa särkyä. Duuninkin oon kerran joutunut jättää kesken kun nilkka jotenkin muljahti ja sitten en pystynyt taas hetkeen kunnolla kävelee. Tiä sitten mikä on . Todennäkösesti nivelsiteet löystyneet sen verran että se nyt vittuilee välistä viäkin. Eipä tuo viäkään täysin kunnossa ole, tiä sitten tuleeko koskaan olemaan siinä kunnossa kun ennen tota ruksahtamista. Tais kuitenkin sen verran pahasti mennä :(.

Vaparitreenejä tosiaan en ole uskaltanut juurkaan vetää, mutta nyt ajattelin hissuksiin alotella.. hiton varovaisesti kyllä. Luovuttaa en kyllä aio!

Kun miettii sitä vaparitreeniä, jossa toi tapahtu niin... Kai siinä oli ajatukset jo vähän muualla, eikä keskittyminen aivan sataprosenttista siihen mitä tekee kun näin pääsi käymään. Harmittaa viäkin, mutta eipä sille mitään mahda, eikä ittensä sättiminen mitään ainakaan auta. Ja kun tämän perusfitnesin on valinnut omaksi lajikseen, niin onhan se ollut aika todennäköistä että jossain vaiheessa sattuu jotain, niin paljon kuitenkin on semmosia liikkeitä ja harjotuksia jossa loukkaantumiset ovat mahdollisia. Ja onhan tässä parin vuoden aikana selvitty jo miltään isommalta ni kai se oli sitten jo "aikakin" että jotain sattuu.... . Olis tosin voinut jättää tapahtumattakin...

Joten pää pystyyn ja lisää höyryä koneeseen ja kohti tavoitetta. On tässä viä aikaa päästä kuntoon, ja sen mä totta vien aionkin tehä! (Ettäs tiätte :D). Hurja tsemppi vaan päälle, vastoinkäymisistä kummasti sisuuntuu :evil: ja tulee fiilis että "perkele, viä mä näytän mistä tää mimmi on tehty!" :whip:

Tässä postissa muuten vähän jo avauduinkin tuosta kintusta http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=869605&postcount=20. Muutama kuvatuskin siä on.

Miten torjutte sairastumista, tai miten hankkiudutte sohvan orjuudesta helpoiten eroon? Kaiken maailman vitamiinit ja rohdot (sinkki, C, auringonhattu-uute, greipinsiemenuute yms.) on kyllä käytössä, vaan silti pöpöt vaan iskee. Kyllä väkisinkin pistää vähän mielen maahan, kun treenit ja aamulenkit on telakalla ja tuntuu ettei kropassa tapahdu mitään muutoksia pelkällä ruokavaliolla.

Tunturin Katariina sano kun oli Pakkis-kaupalla käymässä että hän kiskoo kisadieetillä jopa 20g glutamiinia/päivä. Kuinka paljon mimmit tota vetää? Ite otin kans ton määrän mukaan. Muuten ennaltaehkäisevänä syön c-vitskutabun joka aterian päätteeksi, kaks kertaa päivässä multivitamiini, sinkkiä, magnesiumia ja kromia menee myös. Tietysti omegat. Mutta mitään auringonhattu-uutetta tai greipinsiemennesteuutetta en ole käyttänyt. Osittain laiskuutta, osittain rahallisen tilanteen vuoksi .

Entäs onko mimmeillä kokemusta apteekista saatavasta Antiwiristä? Pitäis kuulemma myös ennaltaehkästä pöpöjen tarttumista. Tässä on http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=755382&postcount=12 linkki postiin, jossa tota käsitellään.

Mä luulen, että toi sairastaminen on aika henkilökohtaista. Toiset tuppaavat enemmän sairastelemaan kun toiset. Mutta kuten Faidralla, näyttää tuo ennaltaehkäsy olevan kunnossa. En ite ainakaan keksi mitään lisättävää, paitsi ehkä tuo glutan lisääminen. Syöttehän paljon kasviksia ja hedelmiä?

Pidetään tämä thread vaikka sitten tämmöisenä virallisena valitusthreadina jos sattuu taudit, loukkaantumiset tai mitkä hyvänsä kaatamaan sänkyyn. Ja toki vinkit olis tervetulleita - mikä tahansa mikä helpottaa tähän hiipivään paniikkiin... "ehkä en pääsekään kevällä lavalle?!?"

Heh, hyvä kyllä olla tämmönen "avautumis-thread". Vaikka toi munkin nilkan paukkimen tuli aika aikasessa vaiheessa, ni kyl se väkisinki mielen veti maahan ja tuli ajateltua että "voi perkele, tässäkö tää oli". Onneksi valmentajat takoivat järkeä päähän ja tässä vaan puuskutetaan eteenpäin. Ja dieettikin edistyy hitaasti mutta varmasti. Kyllä tää tästä.

Hurjasti tsemppiä mimmeille!

-edit-
hoho, tulipas tästä pitkä posti

 

[camu]

Tässä vaiheessa diettiä kisojen ollessa vielä kuukausien päässä ei kannata stressata turhia! Selvähän se, että mieltä painaa ja vaivaa kunnon eteneminen ja väliin jääneet treenit mutta aikaa on kuukausikaupalla.
Tiedän omakohtaisesti kuinka kurjaa treenien väliinjättäminen on , mutta jos puolikuntoisena lähtee kokeilemaan keho ottaa takaisin, korkojen kera.

Positiivista mieltä ja roppakaupalla tsemppiä Faidralle ja muille toipilaille!!!

 

[fitcat]

Zannaz:
Täällä popsitaan Antiviriä aina jos vähän flunssan tynkää yrittelee ja liekö ihan hyvää kamaa, ei ainakaan valittamista ole ollut. En kyllä muista koska olisin viimeksi ollu kipeenä. Eiku joo, toukokuun alussa oli lenssu. Vaikuttajia on ihan varmasti useita, mut itse uskon stressin välttämiseen ja riittävään unen saantiin kaiken terveyden perustana. Dieettiin kannattaa varata vähän aikaa myös pikku jumittamiselle, oli se sitten sairastelua tai muuta.

Pakko sanoa myös oma mielipiteeni "vaikka pää kainalossa lavalle" -ajattelusta. Tytöt hei, terveys ensin. Aina. Jos nilkasta revähtää nivelsiteet tai kuumetta painaa päälle, EI SILLOIN TREENATA.
Ymmärrän kyllä teitä sikäli, et en mä itsekään uskonut ennen kuin sen kuuluisan kantapään kautta. Mulla asian opetti flunssan kautta niskaan hiipinyt keuhkokuume, josta toipuminen täysin terveeksi vei 6kk. Suunniteltu eka kisa jäi väliin. Otti sitten hiukan aivoon.

Zannaz:uinti, vesijuoksu (ilman pohjakosketusta) on nilkka-ja polvivaivasen lempilajit.

 

[k82]

Mulla kans jäi ekat kisat viime keväänä väliin kun sairastuin eka muutama viikko ennen kisaa flunssaan, lepäsin enkä luovuttanu mut sama tauti iski muistaakseni paria viikkoo ennen kisapäivää ja hieman ärtsympänä poskiontelotulehduksen kanssa. Siispä päätin että hoidan itteni kuntoon ja siirrän katseen syksyn kisoihin.Harmitti nii prkleesti mutta oman terveyden ehdoilla edetään ja syksy tulikin sitten hyvinkin nopeasti, ilman sairasteluja.

 

[ZannaZ]

Temppuileeko mieli?

Kun kerran tää on yleinen "winetys"-thread koskien sairasteluita, ni eiköhän tämä tänne kuulu. Eli mua on askarruttanut aika isolla kädellä nyt tää sairastelun toinen puoli, henkinen puoli. Temppuileeko muilla mimmeillä mieli? Yleensä ottaen ja sitten erikseen kisadieetillä? Ja jos niin miten ilmenee.

Voisi kuvitella että monelle tää on arka aihe, mullekin on. Mutta siks ehkä just olis mukava tietää että kärsiikö muut henkisen puolen temppuilusta ja kamppailusta "tervejärkisyyden" rajamailla? . Kuulostaa varmaan aika hullulta :evil:.

Pientä taustatietoa, jos joitakin kiinnostaa miks tämmöstä kirjottelen on tässä mimmipuolen mitämissämilloin2005 threadissa ja mun postissa. Tässä linkki: http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?p=891506#post891506. Toi selittänee vähän, mitä varten tätä pohdin. Itellä siis nyt menossa tosi vaikea vaihe, ja tuntuu että kaikki kaatuu päälle! Suurimmaksi osaksi todennäköisesti johtuu tosta mun sairaudesta (lukekaa linkki!). Tuntuu että se on mennyt pahempaan.

Toivon että mimmit uskaltaisivat vastata tähän, vaikka onkin arka aihe. Toivon että pakkiksen "anonyymisyys" nimimerkkien takaa, voisi helpottaa ja alentaa kynnystä kertoa. Mä en tässä siis vaadi enkä odotakaan mitään, että jokainen lähtisi avautumaan. Lähinnä janoisin tietoa että oonko ainoo jolla "naksuu päässä" välistä vai onko tätä muillakin? Sen takia tän threadin pistin, että uskoisin että varsinkin tiukan ja joillakin pitkänkin (kuten mulla) kisadieetin aikana luulisi että tulee epäilyjä jos jonkinmoista itse kullekin.... Kohtalotovereita anyone?

Hehe lopuks: hullu ei tiedä olevansa hullu :D

 

[Annabel]

En osaa sanoa, jos mieli temppuilee, mutta kyllä mulla dietillä ilmenee halllitsematonta kiukuttelua ym känkkäränkkämieltä. Tottahan mä aina kiukun lähestyessä yritän sanoa itselleni, että täähän on mun ihan OMA valinta, eikä muut saa kärsiä mun jutuista.
Mitään sosiaalista pelkoa (tavallisesta poikkeavaa..) ei ilmene, mutta jotenkin alitajuisesti olen alkanut "piilotella" kroppaani dietin edetessä. Ts. salilla tulee pidettyä pitkähihasta paitaa tai hupparia, sen tiukan topin sijaan...Ehkä sitten kuitenkin, kun kroppa oikeesti alkaa näyttää hyvältä, niin vaatteetkin taas vähenee ;). Mutta nyt on paita paidan päälle linja.
Yritetään kaikki nyt vaan pitää nämä mielemme kasassa!! Lopussa kiitos seisoo.

 

[Viivi]

Lienee aika normaalia tuo jonkinmoinen pääraukan pimahtaminen idetillä, mulla se ilmeni lähinnä ylimääräisenä kiukutteluna.

Jos elämässä on paljon muutoksia pienessä ajassa ja varsinkin jos sairastaa tuollaista paniikkihäiriön laista sairautta, on se psyyke vielä herkemällä, ja ajatukset laukkaa vielä villimmin kuin normaalisti.

Suosittelisin päivittäistä rauhoittumishetkeä, jolloin sitä tavallaan sulkisi muun maailman hetkeksi mielestään, ei ajattelisi mitään laittais jonkun "adiemus tyylisen " levyn soimaan ja vajoaisi jonnekkin rajamaille.

Ystävät ovat kultaakin kalliimpia, helpottaa kun joku jaksaa kuunnella ja tsempata, kun itsestä tuntuu että takapuoi roikkuu ja lihakset katoaa.

 

[Faidra]

Mä olin viimeiset pari viikkoa todella veemäisellä tuulella koko ajan. Ei ollut oikein dieetin lisäksi mitään muuta tekemistä, ja se loikoilu ja seuraavan aterian jatkuva odottaminen turhautti. Ärsyttävää, kun tietää että ei pitäis muiden niskaan kaataa omaa väsymystä ja huonoa mieltä, mutta niin sitä vaan tulee tehtyä. Nyt oikeastaan asia korjaantui kertaheitolla... kun oon puuhastellu uudella asunnolla kaikkea kivaa (maalannut seiniä yms.) ja on koko ajan ollut kiire, ei ole huono mielikään kun ei ehdi voivottelemaan nälkäänsä. Ennemminkin hyvä kun muistaa syödä, kun puuhailu on niin hauskaa. :D

Tässä vaiheessa muuten ISO hatunnosto niille likoille, jotka tekee jonkinlaista ruumiillista työtä dieetillä. On nimittäin likka ku märkä rätti iltaisin, kun on vetänyt päivässä kahdet treenit ja siihen päälle huhkinut maalitelan kanssa 8h päivässä.

Viime kevään dieetillä olin välillä kyllä yks lohikäärme, muuta ei tullukaan suusta ku tulta ja tappuraa... tällä dieetillä olen onnistunu jotenkin tuon stressin heivaamaan hevon kuuseen, ja kun en stressaa niin en myöskään niin paljon ärhentele, masentele tai mieti negatiivisia asioita. Dieetinhän pitäis olla kivaa, ainakin tässä vaiheessa vielä! Koittakaa nyt tytöt nauttia siitä, kun saa terveenä liikkua ja kroppa muuttuu timmimmäksi viikko viikolta. Eihän tässä nyt mistään elämästä ja kuolemasta ole kyse, miksi ihmeessä pitäis sitten asiat ottaa niin raskaasti. Huolet pois, teette just mitä valmentaja sanoo ja haette ne hyvän mielen tuojat muualta ku ruuasta. Jos touhu menee päin puuta, niin olette ainaki tehneet oman parhaanne ja silloin valmentaja on tyrinyt, jos hänen ohjeillaan on täysin menty. Tämä on mun filosofiani. Siksi en käy vaa'alla, en mittaile joka viikko, en hyppää kameran edessä enkä ole toistaiseksi myöskään kaatunut stressin alle. Suosittelen!

 

[ZannaZ]

Huoh, on taas tässä yhtä ja toista ollut. http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=953453&postcount=7347 tuolla jo valitinkin. Ihan kun jo tossa paniikkihäiriössä ei olis tarpeeks tekemistä . Lisää ihmeellisiä sairasteluita http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=956830&postcount=7406.

Mitenkäs muut mimmit? Säilyny terveenä? Ihme kyllä, meikä on säästynyt näiltä "tavallisilta" flunssilta yms. sairasteluita. Mua riivaa nää muut sairastelut.

Tässä vaiheessa olis kiva kuulla niitä "tsemppaavia" juttuja, miten on noussu vaikka tuntuu että kokoajan jotain pientä kipuilua/sairastelua, ja sen takia treenit jää joko kokonana välistä tai vähemmälle.

Mulla tosiaan on koko tää viikko ollut absolut nou nou treenille, kun toi iskias iski. Kovasti oon koittanut kävellä yms. touhuta kivun sallimmissa rajoissa. Mutta aamulenkeillä en ole pystynyt olemaan, muutama muutenvaanlenkki-on tehty. Muuttoakin tässä pitäis samalla touhuta. :wall:. Tuntuu että aika loppuu kesken. Enhän mä oo ainut, enhän????

Tosi ärsyttävää, kun tuntuu että tässä vaihees ei olis sitten niin yhtään varaa jättää yhtää treeniä/lenkkiä välistä. Ja pitäis tehä kaikki tiptop ja mennä satakymmenen lasissa. Ajatuksena toki olis, harmi vaan että käytännössä toi tuntuu olevan nyt yllättävän vaikeeta.