Krampin jäljiltä ei yleensä mikään ole rikki, ellei se ole ollut jo ennen kramppia rikki. Pohkeiden rasittamisessa on hyvä olla joku järki niin kauan, kun krampin jälkeinen kipu on olemassa. Rasittaa voi, mutta säbät ja kössit lienee syytä unohtaa vähäksi aikaa. Jotain kunnioitusta lienee syytä kokea myös kyykkäämiseen ja maveen, koska äkillisesti kipuoleva pohje voi aiheuttaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, Jos niitä pohkeita oikein kiusaa kipeinä, saattaa sieltä jotain hajotakin, mutta melko kestävää tavaraa ne ovat. Reipas kävely, jossa on mukana tietoinen rullaus jalalla, on muuten hyvää pohkeiden parantelua.
Itsellä on nyrkkeilyn ansiosta käytännössä pysyvät pohjeongelmat. Monivitamiininappi ja magnesiumnappi menee päivittäin suuhun, mutta tuntuu, että joku muu asia siellä on taustalla. Vaihdoin viikko sitten vitamiinin sellaiseen, jossa on rautakin mukana, kun suupielet ovat olleet rikki ja kynet paperia. Ne ja levottomat jalat saattavat viitata myös raudan puutteeseen. Saas nyt sitten nähdä, millaisia vaikutuksia tulee.
Villasukat jalassa nukkuminen on ainakin minulla vähentänyt öisiä pohjekramppeja. Nuoremmalle miehelle se saattaa olla vähän nolo juttu, mutta eihän sitä tarvitse salilla mainostaa.