Lämpöenergian menettämiseen/vastaanottamiseen tosiaan vaikuttaa pääasiassa ihon pinta-ala. Enemmän pinta-alaa tarkoittaa tehokkaampaa lämmönsiirtoa. Tilavuus kuitenkin kasvaa enemmän kuin pinta-ala, mitä suuremmasta yksilöstä puhutaan, joten isompi yksilö menettää suhteessa vähemmän lämpöenergiaa.
Valtaosa lämmönsiirrosta tapahtuu johtumalla, eli kosketuksen kautta. Virtaava ilma, tai vesi tuntuu kylmemmältä, koska iho on jatkuvasti kosketuksissa "uuteen" ilmaan/veteen. Eli pakkasen vaikutus ihmiseen todella riippuu ilmavirran nopeudesta, eikä se pelkästään tunnu kylmemmältä tuulessa. Kaikki myös tietävät, että saunassa kun puhaltaa kuumaa ilmaa iholle, niin se tuntuu (ja on) paljon kuumemmalta.
Jos mennään niinkin vekkuleihin, kuin pinta-ala, niin lämpö siirtyy johtumalla kaavan U*A*dT mukaan. U esittää lämmönvastuksen käänteisarvoa, eli lämmönjohtavuutta. A on pinta-ala, ja dT lämpötilaero. Näin ollen isompi pinta-ala mutta vaikkapa enemmän karvoitusta -> lämmönvastusarvot muuttuu hitosti... Vastusarvot ihmisellä eivät ole identtiset; on ihon huokoisuus, orvaskeden paksuus, rasvakerroksen paksuus, ihon itsensä rasvaisuus, karvoitus, jne muuttuvia tekijöitä aikapaljon.
Afrikan norsujen karvoitus toimii jäähdyttävänä, hieman runsaampana karvoitus tunnetaan lämpimänä turkkina. Eli ei tämäkään ihan yksinkertaista. Hyvää pohdintaa kyllä.
Lämpö siirtyy ihmiseen ympäristöstä pääosin konvektiivisen siirtymän kautta. KOnvektiolle ei ole suomenkielistä vastinetta, google osannee antaa ymmärrettävän selityksen ilmiöstä. Kyseessä on tapaus, jossa fluidi (=joku virtaava aine, oli se ilma, vesi, tai mikä vaan muu vastaava virtaava aine (ei, kivenmurikat ei toteuta tätä, älä kokeile kotona)). Muunmuassa suora auringonsäteily siirtyy taas suoraan säteilemällä. Samoin takka. Ja vaikka ylilämpimässä toimistossa, jossa on kattosäteilijät. Johtuminen vaatii kahden pinnan kosketusta. Ihmisellä on esim. suora kontakti vaatteisiinsa, mutta tätä suoraa johtumista iholta vaatteen pintaan vahvistaa vaatteen pinnassa tapahtuva konvektio.. Ts.kylmällä vaatteen pinta on kylmempi (lämpötilaeron noustessa lämpövuon suuruus kasvaa lineaarisesti) ja lämpöhäviö iholta vaatteeseen vahvistuu.
Konvektioon, lämmönsiirtymiseen, yms. vaikuttaa sitten edelleen monet tekijät. Lämpö ei nimittäin ole kovin yksinkertainen asia selittää lyhyessä foorumiviestissä. Otetaan esimerkkinä hikoilu -> oletetaan, että hiki on vettä, jolloin malli yksinkertaistuu. Hiki on siis kosteutta, joka tulee ihon pintaa, ja haihtuessaan se muuttuu höyryksi. Nyt tulee se varsinainen juttu; 99,999 asteisen veden ja 100 asteisen veden lämpötilaero on aika mitätön, mutta veden höyrystymislämpö (energia, joka tarvitaan olomuotomuutokseen nesteestä höyryksi) on ulkomuistista 2260 kJ/kg. Eli jokaista vesigrammaa kohti iholta häipyy lämpöä (olettaen, että prosessi ei vastaanota lämpöä esim. auringonsäteilystä) 2,260 kJ.
Sitten kosteudella on toinen iloinen vaikutus, se muuttaa lämmönjohtavuusarvoja ilmassa, ihossa, vaatteissa, jne. Eli lämmönvastus eli ylläesitetyn kaavan U arvo muuttuu. Samaten esim. vaatteissa vesi täyttää ilmakolot -> normaalisti ilma on eristävä aine, mutta ilmatilan täyttyessä märässä vaatteessa vedestä, kappaleen lämmöneristyskyky romahtaa -> ilmiö tunnetaan nimellä "märät vaatteet on *ttu kylmiä".
Jos ylläoleva on päälipuolin vielä yksinkertaista, niin googlettamalla esim. Mollier-diagrammin voi perehtyä mitä tarkoittaa suhteellinen kosteus, kuivan/kostean ilman lämpösisältö (entalpia, kJ/kg), ja sitten voi kaivaa fysiikan kirjan ja opiskella termodynamiikan perusteita..
Kaiken ylläesitetyn lisäksi otetaan ihmisen psyyke mukaan soppaan, niin härdelli on valmis. Kaiken tämän teoreettinen mallinnus saati sen selitys on jossain mahdottoman ja täyden utopian välissä kaikkine muuttujineen, jos sitä ajatellaan nimenomaan tuntuman kannalta. Ulkoiluvaatevalmistajat ja muut luonnossaliikkumisen spesialistit osaavat kyllä valmistaa vaatteita / kertoa jekkuja, joilla ylläolevia ilmiöitä saadaan otettua haltuun ja hillittyä, mutta paras tapa saada ihminen olemaan tyytyväinen löytyy sen pään sisältä.
