Rojuttajat ja egoilijat kamppailusaleilla

[Brabo]

Kamppailusaleista en tiedä, mutta vanhalla salilla, jossa treenasin kävi tällainen 4 nuoren miehen porukka, jotka oli ilmeisesti jonkin verran kamppailulajeja harrastaneet ja todella aktiivisesti seurasivat noita vapaaottelua yms. En ole koskaan ikinä missään nähnyt yhtä kovaäänistä ja typerää sakkia. Juttujen taso oli joka kerta suurin piirtein "näitkö sen ja sen matsin ei helvetti siltä irtos hammas ja tuli vitusti verta hö höhöö sitten siinä toisessa matsissa murtu nenä siltä ei vittu" ja kaikki muut salilla minä mukaan luettuna miettivät, että tukehtukaa jo nuuskaanne. Isoilla painoilla ja surkealla tekniikalla ryskäsivät menemään ja joka treenissä yritettiin alkuun tappaa salilta löytyvä nyrkkeilysäkki. Egolifting at its finest. "Sattumalta" olivat kaikki myös vahvasti tatuoituja. Sellaisia kokemuksia minulla kamppailijoista. Perinteiset lajit kuten nyrkkeily ja nuo itämaiset martial artsit on ihan jees, mutta tämä UFC vapaaottelu väki on kyllä vajainta porukkaa mitä maa päällään kantaa. Eihän niitä UFC-matseja nyt kukaan täysjärkinen halua katsoakaan. Samaa tasoa kuin apinoiden puukkotappelut.

 

[rampe68]

mun mielestä kamppailusaleilla on varsin reilu tunnelma ja yleisesti ottaen kaikki on tervetulleita saamaan turpaansa vaikkei sosiaaliset taidot oliskaan huippuluokkaa. Kyllähän uusille egoilijoille naureskellaan, usein aivan avoimesti. Kaikkivoipainen asenne ei ole kuitenkaan kamppailijalle välttämättä mikään huono ominaisuus, päinvastoin röyhkeä pitääkin olla; varsinkin kisoissa.
Mun mielestä toisia halventavaa urheilukulttuuria nähdään enemmän joukkuepeleissä. Varsinkin jossain junnukiekossa katsomon puolella. Kärsijöinä ovat valitettavasti lapset ja möhömahaiset isukit tekee kaikkensa että oma poika taidoista riippumatta pelaisi ykkösketjussa. Siihen liittyy kaikenlaista muutakin sosiaalista kikkailua mikä oksettaa.

Tämän vuoksi ainakin minulle on ollut hyötyä, kolmen pojan isänä siitä, että on pitkä kamppailutausta niin on voinut tarpeen tullen vähän ojentaa näitä kiekkofaijoja. Onneksi sain aivopestyä pojat myöhemmin kamppailulajien pariin.

 

[Agustin]

Tämän vuoksi ainakin minulle on ollut hyötyä, kolmen pojan isänä siitä, että on pitkä kamppailutausta niin on voinut tarpeen tullen vähän ojentaa näitä kiekkofaijoja.

Pistäs tarinaa tästä vähän tarkemmin. Mielellään kuulisi kiekkofaijojen ojennuksesta

 

[AndyS]

Pahimpia ovat sellaiset parimetriset entiset sm-mitalistit, jotka jäähdyttelevät jo uraansa, mutta ovat kuitenkin kovassa kunnossa.

Missä lajissa Suomessa on useita parimetrisiä entisiä SM-mitalisteja sinua muksimaan? Tiedän yhden 199-senttisen potkunyrkkeilyn SM-mitalistin, mutta hän on treenikaverini eikä enää kovassa kunnossa, enkä usko että hän on kyseessä. Mielestäni noin pitkät ottelijat ovat hyvin harvinaisia, enkä osaisi tällä htekellä nimetä mistään kontaktilajeista muita aktiiveja kuin Robert Heleniuksen.

 

[Kehäkettu]

Missä lajissa Suomessa on useita parimetrisiä entisiä SM-mitalisteja sinua muksimaan? Tiedän yhden 199-senttisen potkunyrkkeilyn SM-mitalistin, mutta hän on treenikaverini eikä enää kovassa kunnossa, enkä usko että hän on kyseessä. Mielestäni noin pitkät ottelijat ovat hyvin harvinaisia, enkä osaisi tällä htekellä nimetä mistään kontaktilajeista muita aktiiveja kuin Robert Heleniuksen.

Älä jaksa saivarrella. Olen 185cm, joten korjataan sitten, että minua pidempiä ja vähän laihempia. Yksi jolta olen saanut kupoliin, on vetänyt myös sinut levyksi.

 

[AndyS]

Jeve nyt ei ole lähelläkään kahta metriä. Hyvä jos 190cm. Tuossa on oikeasti ihan hirveä ero ja noita 190cm tienoilla olevia kavereita on varmasti monta kymmentä aina yhtä kaksimetristä kohti.

En tunne miestä kovin hyvin, mutta sen vähän mitä olen tavannut, niin en ainakaan tämän topicin alle häntä sijoittaisi.

 

[Wintikka]

Jeven nyrkkiä syöneenä tiedän hänen olevan 192 cm.

 

[Terminator2]

Pikaisen lukemisen perusteella alkaa vaikuttamaan, että kamppailulajien parissahan on melkein pahempaa egoilua kuin bodylajeissa.

 

[makek]

Helposti.

 

[AndyS]

Tapahtui kerran kauan sitten kaukaisessa Jyväskylän kaupungissa.

Voitin samana vuonna SM-kisat ensimmäistä kertaa, eli olin jo jonkinnäköinen ottelija. Peruskurssi oli vastikään loppunut ja muuan iso nuorehko kaveri tuli jatkoryhmän treeneihin. Suunnilleen minun kokoiseni ja selvästi salilla käynyt, varmaan nosti penkistä tuplat mitä minä, mutta ei vaikuttanut roinatulta.

Kundi soitti pukkarista tyttöystävälleen ja sanoi unohtaneensa laittaa palautusjuoman valmiiksi jääkaappiin ja tyttiksen tulisi tehdä se hänen ohjeidensa mukaan. Juomaan tuli ainesosia yhteensä neljästä eri purkista - varmasti kaikki välttämättömiä potkunyrkkeilyssä kehittymisen kannalta. Ja tosiaan se juoma oli siis kotona, eikä heti treenin jälkeen juotavana.

Päästiin sparraamaan treenin loppupuolella ja parinvaihdossa sama kundi tuli minulle. Aloitti sparrin infernaalisella amok-juoksulla yrittäen lyödä päätä irti ilman mitään tekniikkaa. Pyysin rauhoittumaan ja tuloksena taponyritys jatkui vaikka yhtään kertaa ei mies kyllä osunut. Kun ei sana kuulunut niin aloin lyödä takaisin ristiin ja ihan muutaman lyönnin jälkeen oli kundi kyyryssä selkää kääntäen. Kehotin uudestaan rauhoittumaan ettei satu mitään ja jatkettiin.

Ja eikö mitä, äijä tulee taas päälle ihan entisellä raivolla. No ei muuta kuin uudestaan lättyyn, kundi kyyryyn ja löin vielä selän puolelta kuitiksi (sallitulle alueelle) niin että siltä lähti kypärä päästä. Miehen laittaessa kypärää päähän, ilmoitin seuraavaksi lyöväni hänet tajuttomaksi, jos se kontakti ei kevene.

Kuin ihmeen kautta sankari kevensi sparria ja osasi ottaa aivan nätisti. Kyse ei siis ollut siitä, että hän ei olisi osannut sparrata järkevästi vaan teki homman tahallaan. En sitten tiedä kuvitteliko hän oikeasti voivansa tulla pystymetsästä ja piestä yhden seuran kärkiottelijoista, kun vain lyö tarpeeksi kovaa. Oli miten oli, hän ei kuitenkaan tullut tämän jälkeen enää ikinä treeneihin, vaikka palautusjuomat oli varmaan kunnossa. En pidä tätä suurenakaan vahinkona, koska monikohan aloittelija lopettaa harrastuksen saatuaan tuollaisen sparriparin?

 

[hakamaka]

Tapahtui kerran kauan sitten kaukaisessa Jyväskylän kaupungissa.

Voitin samana vuonna SM-kisat ensimmäistä kertaa, eli olin jo jonkinnäköinen ottelija. Peruskurssi oli vastikään loppunut ja muuan iso nuorehko kaveri tuli jatkoryhmän treeneihin. Suunnilleen minun kokoiseni ja selvästi salilla käynyt, varmaan nosti penkistä tuplat mitä minä, mutta ei vaikuttanut roinatulta.

Kundi soitti pukkarista tyttöystävälleen ja sanoi unohtaneensa laittaa palautusjuoman valmiiksi jääkaappiin ja tyttiksen tulisi tehdä se hänen ohjeidensa mukaan. Juomaan tuli ainesosia yhteensä neljästä eri purkista - varmasti kaikki välttämättömiä potkunyrkkeilyssä kehittymisen kannalta. Ja tosiaan se juoma oli siis kotona, eikä heti treenin jälkeen juotavana.

Päästiin sparraamaan treenin loppupuolella ja parinvaihdossa sama kundi tuli minulle. Aloitti sparrin infernaalisella amok-juoksulla yrittäen lyödä päätä irti ilman mitään tekniikkaa. Pyysin rauhoittumaan ja tuloksena taponyritys jatkui vaikka yhtään kertaa ei mies kyllä osunut. Kun ei sana kuulunut niin aloin lyödä takaisin ristiin ja ihan muutaman lyönnin jälkeen oli kundi kyyryssä selkää kääntäen. Kehotin uudestaan rauhoittumaan ettei satu mitään ja jatkettiin.

Ja eikö mitä, äijä tulee taas päälle ihan entisellä raivolla. No ei muuta kuin uudestaan lättyyn, kundi kyyryyn ja löin vielä selän puolelta kuitiksi (sallitulle alueelle) niin että siltä lähti kypärä päästä. Miehen laittaessa kypärää päähän, ilmoitin seuraavaksi lyöväni hänet tajuttomaksi, jos se kontakti ei kevene.

Kuin ihmeen kautta sankari kevensi sparria ja osasi ottaa aivan nätisti. Kyse ei siis ollut siitä, että hän ei olisi osannut sparrata järkevästi vaan teki homman tahallaan. En sitten tiedä kuvitteliko hän oikeasti voivansa tulla pystymetsästä ja piestä yhden seuran kärkiottelijoista, kun vain lyö tarpeeksi kovaa. Oli miten oli, hän ei kuitenkaan tullut tämän jälkeen enää ikinä treeneihin, vaikka palautusjuomat oli varmaan kunnossa. En pidä tätä suurenakaan vahinkona, koska monikohan aloittelija lopettaa harrastuksen saatuaan tuollaisen sparriparin?

Sit heräsit päikkäreiltä?
Itsekkin näitä "seuran kärkiottelijoita" kuritan. Lajin helppous viehättää

 

[JanneM]

Sit heräsit päikkäreiltä?
Itsekkin näitä "seuran kärkiottelijoita" kuritan. Lajin helppous viehättää

Niin siis ANdyhän on moninkertainen potkunyrkkeilyn SUomenmestari ja hänen päälle tornaadon lailla syöksynyt kaveri sai oppitunnin. EI niin että Andy olisi lähtenyt lyömään päätä irti jonkun toisen seuran huippuottelijan päätä irti.

 

[AndyS]

Mitä tarkoitat? Ei tietysti ole pakko uskoa, mutta ei kai se nyt kovin ihmeellinen asia ole, että aktiiviottelija päihittää peruskurssilta tulleen miten huvittaa?

 

[Patrick Bateman]

Sitä paitsi noi punttiäijät on muutenkin helppoja vastustajia, jos kyse on lajista jossa ei painita. Harvemmin osaavat jumeissaan lyödä edes auttavasti saatika potkia.

 

[feikki-elvis]

Kun näin tän ketjun topicin, luulin että täällä keskusteltais doping-aineiden käyttäjistä kamppailulaji-piireissä. Rojuttelijat ei varmana meinaan jätä niitä rojuja sinne kuntosalin puolelle kun vaihtavat lajia. Onko ok että joku doupattu lihaniska tulee kehäs vastaan? Nyrkkeilyssä ja muissa olympia-urheilulajeissa on ainakin doping testit...? Mutta mites tommnen astetta marginaalisempi laji kuin esim. potkunyrkkeily?

 

[-skeletor-]

Kun näin tän ketjun topicin, luulin että täällä keskusteltais doping-aineiden käyttäjistä kamppailulaji-piireissä. Rojuttelijat ei varmana meinaan jätä niitä rojuja sinne kuntosalin puolelle kun vaihtavat lajia. Onko ok että joku doupattu lihaniska tulee kehäs vastaan? Nyrkkeilyssä ja muissa olympia-urheilulajeissa on ainakin doping testit...? Mutta mites tommnen astetta marginaalisempi laji kuin esim. potkunyrkkeily?

https://www.kickboxing.fi/kilpailut-ja-tulokset/antidoping/

 

[wer12]

Nuorempana tuli paljonkin näitä jotka pyrkivät tyrmäämään.
Osasyy oli kontaktilajien maine sillon ja eri treenifilosofia monissa seuroissa.
On myös näitä tullut vastaan että jonkun seuran vetäjät pyrkivät näyttämään kaapin paikan.
Ikäänkun että saisivat respektiä kun vetävät lujaa. Huonosti onnistui.
Sen verran täytyy sanoa etten ottanut ikinä itseeni, mietin enemmänkin että jaahas, vedellään sit.
Nykypäivänä ei taida juurikaan olla näitä, jengi menee muualle treenaamaan.

 

[AndyS]

Potkunyrkkeilyssä on SM-kisoissa käytännössä aina dopingtestit ja välillä salikisoissakin. Lisäksi kansallista kärkeä testataan jatkuvasti tulemalla kotiin tai salille. Minuakin on testattu.

Käytännössä horppapunttiukkoja on varsinkin kilpailijoissa erittäin vähän. Osittain jo sen takia, että ovat yleensä yli-ikäisiä ainakaan suurempaan menestykseen ja lisäksi luonnottoman lihaksikas ruumiinrakenne on lajissa haitta eikä etu. Joskus näkee kehässä tyyppejä, joiden voi ulkonäön perusteella arvella jotain joskus käyttäneen, mutta luultavasti ne kuurit kuuluu menneisyyteen. Ainakaan kukaan ei ole kärähtänyt.

 

[koirrah]

Taitaa lajigenre olla siivoutunut viimeiset 10 vuoden aikana melkoisesti. Yksi syy voisi olla fitneksen ja bodauksen kasvanut suosio, jolloin kavereita ja tekemistä riittää taas punttisalin puolellakin. Tuossa 10 vuotta takaperin kuntosaleilla oli kovin hiljaista ja sieltä valuttiin kavereiden perässä kamppailun peruskursseille. Kyllä nykyisin lienee douppailut aika vähäistä kamppailulajeissa, kun testaus on näin aktiivista. Ehkä ammattilaispuolella voisi olla vielä syy ja mahdollisuus onnistuakin kuurittelussa. Onhan testaamattomia organisaatioita kuitenkin vaikka kuinka. ADCC:stä OneFC:hen.

 

[AndyS]

Mitenkäs tuo nyt menee? Esim. Makwaniahan käy SUEK (entinen ADT) testaamassa hänen ollessaan Suomessa, koska vapaaottelu on Suomessa dopingvalvottu laji. Luulisin että he käyvät testaamassa myös Taurua, eikä siihen vaikuta mitenkään se, onko Taurulla sopimus One FC:n kanssa vai ei. Tietysti voi olla, että jos Tauru kärähtäisi (en siis väitä häntä douppaajaksi vaan esimerkkinä), One FC ei välttämättä piittaisi tästä vaan saattaisi edelleen tarjota matseja.