18-vuotiaana aloitin treenailemaan kotona tarkoituksena parantaa huonoa kuntoani ennen armeijaan menoa. Liikkeinä olivat leuanveto, etunojapunnerrus sekä tavalliset vatsa- ja selkäliikkeet. Lisäksi rupesin käymään juoksulenkillä.
Armeijassa tuli sitten kokeiltua myös varsinaisia voimailuliikkeitä ja varsinaisen salitreenauksen aloitin sieltä päästyäni 20-vuotiaana yliopisto-opiskelijana. Salilla tuli tosin käytyä melko säännöllisesti, mutta koskaan ei harjoittelu tahtonut olla nousujohteista, kunhan nyt vain jotenkuten treenattiin. Siksipä tulokset eivät aloittelijan tasolta kauheasti kehittyneetkään. Jonkunlainen itsekeksityn ja kirjasta katsotun ohjelman välimuoto oli kyllä aina olevinaan, eikä mikään lihasryhmä jäänyt aivan retuperälle. Pelkkään penkkiin en missään vaiheessa ole keskittynyt. Raskaista liikkeistä olivat alusta alkaen mukana penkki ja kyykky, maastavetoa aloitin tekemään vasta myöhemmin. Samaan aikaan harrastin edelleen juoksulenkkeilyä.
Pari vuotta sitten alkoi kuitenkin juoksulenkkeily pääsemään kuntosaliin nähden niskan päälle. Juoksutavoitteista tuli saavutettua puolimaraton viime vuonna 24-vuotiaana ja nyt kuukauden päästä on tarkoituksena juosta Helsinki City Marathon. Koko ajan olen käynyt myös salilla, mutta ohjelma on ollut tuloksia ylläpitävä: kehitystä ei suuresta juoksuharjoittelun määrästä johtuen kannata toivoakaan.
Syksyä varten olen kuitenkin suunnitellut kunnollisen nelijakoisen saliohjelman pääosin
http://www.exrx.net sivuston avulla ja tarkoitus olisi vihdoin ruveta tosissaan kehittymään. Juoksulenkkeily on maratonin jaksamisen jälkeen tarkoitus jättää vähemmälle, korkeintaan kahteen, reilun tunnin hitaaseen lönkyttelyyn viikossa. Opiskelu on myös kerinnyt loppumaan, joten aikaa treenaukseen pitäisi löytyä kyllä. Maratonharjoittelu, vaikkei se lihaksia kasvatakaan, on myös opettanut pään kestämään fyysistä rasitusta paljon paremmin kuin treenausta 5 vuotta sitten aloittaessani.
