Ravintoarvojen vaikutus laihtumiseen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Titaani
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
1.4.2006
Viestejä
750
Ollaanhan tästä siellä täällä keskusteltukin, mutta ajattelin ottaa tässä esille:

Onko diettaaminen "tehokkaampaa" jos päivittäiset kalorit saadaan esim. vähärasvaisesta ja proteiinipitoisesta ruoasta, kuin samat kalorit esim. mäkkisafkasta tai mässyistä?
Mites vaikutus salitreeniin dietin aikana?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tehokkaimmin näyttäisi tutkimusten mukaan toimivan proteiini ja rasvapitoinen kun samalla pitää hiilarit alhaalla.. Helpoahan se ei ole ja siksi monet suosii mieluumin korkea proteiinista ja vähärasvaista diettiä. Keho ei kuitenkaan erityisesti ole iloinen tuosta vähärasvaisuudesta ruokavaliossa..
 
Itsellä rasvat ollut noin 80g/päivä, hiilarit 100-150g ja proskuu se 200g. Hyvin on läskiä lähtenyt. Jos rasvoja tuosta vielä nostaisi täytyisi aika rankasti hiilareita laskea jos meinaa kalorit pitää 2000. Ja se olisi ainakin minulle tuskaa.
 
Luulisi että kun insuliini pysyy kurissa ei-mäkkiruoalla niin laihtuminenkin on helpompaa. Ja vaikka kalorit olis alta kulutuksen mutta syöt ne väärään aikaan (illalla) niin et välttämättä edes laihdu.

"In a study by Demling et al (2000), the researchers demonstrated that food choice and timing could be more important than total calorie intake. Before the study began, overweight police officers, eating about 2100 to 2300kcal per day, tipped the scales at 216lbs with 56lbs of fat mass (25% fat) and 158lbs of lean mass. They were eating about 74g protein, 380g carbs, and 56g fat. Since this is clearly a hypocaloric diet, they should've been losing weight. But they weren't.

Unfortunately for these poor guys, they were eating only 10% of their calories at breakfast and a whopping 50% of their calories right before bed. In addition, 50% of their carb intake was sugar! After diet counseling, these guys still ate the same diet in terms of macronutrients, but they ate 70% of their calories during the active parts of their day and 80% of their carb intake was complex and low on the GI scale. At the end of twelve weeks these guys lost 3lbs of weight and 5lbs of fat while gaining 2lbs of lean mass. And this was without changing exercise habits! While these changes weren't huge, it's clear that food choices and timing make a difference."

(http://www.johnberardi.com/articles/nutrition/leaneating_1.htm)

semi :offtopic:
 
Lapo sanoi:
vaikka kalorit olis alta kulutuksen mutta syöt ne väärään aikaan (illalla) niin et välttämättä edes laihdu.

Mistä se puuttuva energia sitten otetaan?
 
astro sanoi:
Mistä se puuttuva energia sitten otetaan?
No läskipoliisit ei tietenkään ole laskenut virkadonitseja kaloreihin mukaan koska eihän se ole ruokaa:) vaan saavutettu etu.
 
veikkaan, että illalla veti jotain sokeripitoista ja tossa sanotaan, että 50% oli sokeria, en varmaan itsekään laihtuisi tuolla tavalla. ite vedän illalla yleensä 500 kalorin edestä ruokaa ( leipä kalkkunalla ja raejuustolla, pari palaa normi juustoa + rahka ) ja 1800 on päivittäinen määrä. iltapala on noin 27% päivittäisestä kalorimäärästä, ja laihdun. eli kohtuu paskaa toi tutkimus
 
astro sanoi:
Mistä se puuttuva energia sitten otetaan?

Astro, kun tykkää näistä ravintoasioista voisi kertoa minulle seuraavan homman.

Kun ollaan dietattu pitkään miinuksella niin jossain vaiheessa ei enää paino tipu vaikka ollaan miinukselle edelleen (mistä se puuttuva energia otetaan?) . Eli keho menee ns. säästötilaan. Johon taas auttaa se, että syödään vähän enemmän välillä..?

Meneekö edes näin..?

Niin eli voisit kertoa, kun kuitenkin haluat, että mitä kropassa näin biologisesta näkökulmasta tapahtuu..? :rolleyes: :D
 
En ole koskaan käytännössä törmännyt tähän ns. "säästötilaan". Kun keho kevenee, se kuluttaa vähemmän. En tietenkään väitä, etteikö "säästötila" voisi olla totta. En ole tieteellisesti perehtynyt aiheeseen. Minun kehoni on "muutaman" pitkänkin dieetin vetänyt läpi todella onnistuneesti, eikä ole moista tilaa näkynyt.
 
:D:D:D Tulkintani on ehkä vähän kyseenalainen. :lol2:

Mutta, jatkakaa...

EDIT: Lisää super mutua ja väärää tulkintaa:

Mistä se puuttuva energia sitten otetaan?
No tietenkin ne illalla syödyt kalorit varastoituu rasvaksi ja se syntynyt rasva käytetään seuraavan päivän aikana. Varastorasva + ne muut päivän aikana syödyt kalorit riittää läskin ylläpitoon. :lol2:

:david:
 
skuge sanoi:
Astro, kun tykkää näistä ravintoasioista voisi kertoa minulle seuraavan homman.

Kun ollaan dietattu pitkään miinuksella niin jossain vaiheessa ei enää paino tipu vaikka ollaan miinukselle edelleen (mistä se puuttuva energia otetaan?) . Eli keho menee ns. säästötilaan. Johon taas auttaa se, että syödään vähän enemmän välillä..?

Meneekö edes näin..?

Niin eli voisit kertoa, kun kuitenkin haluat, että mitä kropassa näin biologisesta näkökulmasta tapahtuu..? :rolleyes: :D

Siis kroppahan reagoi muutokseen, joten jos esim. parikin vkoa syöt alhaisia kaloreita, alkaa kroppa loppujenlopuksi (ja varsinkin jos vaje on suuri) hidastaa energiankulutusta, jonka huomaa lähinnä ainakin itselläni jatkuvana väsynä ja energiattomuutena ettei jaksais tehdä yhtään mitään. Eli kyllä se totta on että se säästöliekki sieltä päälle pistetään, jossei kaloreita välillä lisätä.
 
Lapo sanoi:
:D:D:D Tulkintani on ehkä vähän kyseenalainen. :lol2:

Mutta, jatkakaa...

EDIT: Lisää super mutua ja väärää tulkintaa:

No tietenkin ne illalla syödyt kalorit varastoituu rasvaksi ja se syntynyt rasva käytetään seuraavan päivän aikana. Varastorasva + ne muut päivän aikana syödyt kalorit riittää läskin ylläpitoon. :lol2:

:david:

Periaatteessa siis, jos olosuhteita muutetaan siten, että tämä esimerkkihenkilö liikkuu askelen vähemmän ja näinollen kuluttaa kalorin vähemmän, hänen painonsa nousee? Pitkällä aikavälillä meillä on rajattomasti energiaa tuottava olento?
 
Riittävä rasvansaanti kannattaa turvata dietilläkin, koska se ehkäisee elimistöä joutumasta tähän puhuttuun säästötilaan.
 
entäs toisin päin? jos yrittää painoa saada lisää ja syät esim. +500 kcal ja proteiinia tulloo ihan tarpeeksi ja hiilarit tulee vähän huonoista lähteistä?

nouseeko se paino huonommin nopeilla hiilareilla ku jos vetäsis ne hitaista hiilareista?
 
rafael sanoi:
Periaatteessa siis, jos olosuhteita muutetaan siten, että tämä esimerkkihenkilö liikkuu askelen vähemmän ja näinollen kuluttaa kalorin vähemmän, hänen painonsa nousee? Pitkällä aikavälillä meillä on rajattomasti energiaa tuottava olento?
Äijät tyrmää aika tehokkaasti mun "teoriat". :lol2:
 
juffe sanoi:
huomaa lähinnä ainakin itselläni jatkuvana väsynä ja energiattomuutena ettei jaksais tehdä yhtään mitään. Eli kyllä se totta on että se säästöliekki sieltä päälle pistetään, jossei kaloreita välillä lisätä.

Mulla tulee ihan sama väsymys alhaisilla kaloreilla, mutta silloin en puhuisi säästäliekistä koska peruskulutus ei itseasiassa hirveästi voi laskea. Energia(tasapaino)yhtälön kulutus-puolella on termi Non-Exercise Activity Thermogenesis (NEAT). Juuri tästä väsymyksestä johtuen ei tule pompittua joka paikkaan, jolloin kulutus tietenkin on pienempi. Esim. mun täytyy syödä aika paljon yli peruskulutuksen koska bulkilla lämmöntuotto nousee ja jalka vispaa koko ajan, fillarin kanssa tulee riehuttua enemmän jne. Dieetillä taas päinvastoin. Tietenkin on paljon muitakin tekijöitä mutta toi tuli mieleen ekana.
Tässä vähän infoa (en tiedä kuinka hyvin tehty tutkimus tämä on):

"results suggest that as humans overeat, activation of NEAT dissipates excess energy to preserve leanness and that failure to activate NEAT may result in ready fat gain"

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=9880251&dopt=Abstract


Template sanoi:
Riittävä rasvansaanti kannattaa turvata dietilläkin, koska se ehkäisee elimistöä joutumasta tähän puhuttuun säästötilaan.

Jos tarkoitat että rasvan syönti lisää rasvan käyttöä energiaksi niin tämä on hyvä esimerkki siitä, milloin maalaisjärjen käyttäminen johtaa väärään johtopäätökseen.

hölkkääjä sanoi:
nouseeko se paino huonommin nopeilla hiilareilla ku jos vetäsis ne hitaista hiilareista?

Syödään yli kulutuksen jotta paino nousee. Halutaan että tulee mahdollisimman paljon lihasta ja mahdollisimman vähän läskiä (partitioning ratio). Halutaan siis vaikuttaa p-ratioon. Se määräytyy enimmäkseen rasvaprosentista, geeneistä yms. vakioista. (puntti)Treeni on paras tapa vaikuttaa. Ruokavaliolla ehkä vähän jolloin on sanottu että hitaat kuitupitoiset hiilarit olisivat parempia. Jos muu terveys unohdetaan niin ero "puhtaan" ruokavalion ja roskaruuan välillä on tod. näk. pieni.
 
Diaz EO et. al. Glycaemic index effects on fuel partitioning in humans. Obes Rev. (2006) 7:219-26.

"Several studies comparing the effects of meals with contrasting glycaemic carbohydrates for hours, days or weeks have failed to demonstrate any differential effect on fuel partitioning when either substrate oxidation or body composition measurements were performed. Apparently, the glycaemic index-induced serum insulin differences are not sufficient in magnitude and/or duration to modify fuel oxidation."

Suomeksi - se syödäänkö sokeria vai tummaa riisiä ei vaikuta siihen missä suhteessa keho käyttää eri energianlähteitä (rasva, lihakset jne.). Se vaikuttaa kyllä siihen kuinka nopeasti tulee nälkä, ja toki ravinnon yleiseen terveysvaikutukseen. Ja kun joku kuitenkin huomauttaa, niin tuo on review-artikkeli, ei yksittäinen tutkimus.

Aina kun on yksittäinen tutkimus jossa katsotaan a) obeeseja ja b) ruokailukontrolli ei ole tiukka niinkuin ilmeisesti tuossa Berardin sivuilla olleessa jutussa niin pitäis soida varoituskellot. Kamoon - obeesit poliisit, raportoivat syövänsä 2100-2300 kcalia päivässä eivätkä laihdu. Yllättäen kun hiilarit vaihdetaan enemmän kylläisyyttä aiheuttavaksi niin paino lähtee laskuun. Mitäs luulette, virhe alkuperäisissä kaloriarvoissa vai magiaa? (Pidän oikeuden olla väärässä sen suhteen miten tutkimuksessa määritettiin päivittäiset kalorit, vahvasti tosin veikkaan omaa raportointia, jossa käytännössä tulee ihan sairaan isoja virheitä.)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom