Rautaa rajalla! Rajataistelijoiden oma muistelothread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Alec
  • Aloitettu Aloitettu
leoko sanoi:
KR II/00

Meidän saapumiserästä AUK:hon lähtijöistä 1 ei juossut yli 3000 metriä, tais tulos olla 2980m. En sitte tiedä, onko tuo hyvä vai huono prosentti.

Jaaha. II/00 menin Kajjaaniin ja aukkiinkin PÄÄSIN. :) En tiiä on tossa nyt kyseessä auk 10 vai auk 11, mutta jos on auk 10 ni se on kyllä helevetin varma juttu, että siellä jäi useampi äijä alle kolmen tonnin cooperissa. Ja jos tuo on auk 11 ni sitte on vieläkin varmempi, nimittäin en itekkään juossu ku 2800 ja jäi siitäkin jengistä useampi alle kolmen tonnin.

Oon muuten monesti miettiny, että tuo Tapen avatar näyttää aika paljon Tiivi-Taavilta. :D

Tulee ny pitkä postaus, mutta jatkan kuitenki. Kajaanissa tuntu olevan sellanen käsitys Onttolasta ja Immolasta, että ne on samanlaista säälittävää paskaa ku PV. Mutta elekää olko vihasia. Varmasti oltiin samalla tasolla. Tosin Ivalon "hallitseva asema" on kyllä selvä asia. Muutaman Ivalon rajan käyneen jätkän kanssa oon jutellu ja aika hurjia juttuja ovat kertoneet.

Joku alko poraamaan tosta inttiin määräämisestä ni pitää siihen kans kommentoida. Kajaaniin ainakin tulee jätkiä paljon "rajakunnista" (esim. Suomussalmi, Kuusamo, Sotkamo, Kuhmo, jne.), joten nää äijät on yleensä tottunu liikkuun mettässä. On siinä aikamoinen ero ku sellanen äijä laitetaan johonki vitukkoon jonku betonilähiön kasvatin kanssa. Oulussakin piti vähän jo hermostua, että päästivät rajalle.

Mitäs vielä jauhaisin... No, paljon on kavereita ollu Sodankylässä, Kajaanissa ja Rovaniemellä PV:n puolella, joten on tullu inttijuttuja jauhettua. Suurimmat erot on varmaan sisäkurissa ja siinä, että rajalla hiihetään, marssitaan tai ajetaan pyörällä joka paikkaan. Tosin kertaamassa ollessa jouduin semmosen saatanan rekan lavalla aikan paljon istuskelemaan ja oli se kyllä niin perseestä, että oisin mieluummin kävelly.

No joo, lopuksi voisin vielä todeta, että koko vuosi oli aivan perseestä, mutta hetkeäkään en vaihtais pois. Tai no 90% paskaa ja 10% helevetin mahtavaa. Sitte ku vielä aika kultaa muistot ni tuohan alkaa oleen jo kohta 50/50. Kyllä mä oon ihan ylpeä siitä, että rajalla kävin intin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
On teillä hassunhauskoja juttuja kertakaikkiaan. Ymmärrän toki oman aselajin ylpeyden, mutten olisi uskonut kuulevani aikuisten miesten suusta tällaista - vaikka minäkin olen 13 vuoden aikana kaikenlaista kuullun komppanian hevosmiehiltä, jotka olivat kuullet taas jotain pataljoonan taisteluläheteiltä, vieläpä molemmissa organisaatioissa, niin täytyy sanoa, että meidän iskä on kuitenkin KAIKISTA KOVIN, PERKELE !!!
 
Joitain muisteloita Ivalosta: Meitä tuli pitkästi yli 100 morttia silmät suurina komppaniaan. Kohta jo kannoimme varustesäkkejä kellarista tupaa kohti alikessu niskan takana rääkymässä. Pussi ei saanu koskea maahan. Iltavahvarissa ihmettelimme miksi vanhoja jääkäreitä on vain muutama. Kun itse olimme vanhoja, mosureita oli yli 100 ja jääkäreitä 40. Osa meistä oli lähtenyt AUKiin tai RUKiin, mutta suurin osa KOTIin.. Rajalle ei ollut pääsykoretta. Morttikausi oli se jolla karsittiin väkeä.

Varustukseen kuului jos mitä turhaa värkkiä, mutta ne oli kannettava. Jos varuspuutteita havaittiin, tilalle annettiin miina. Ainahan ei kiinni jääty, mutta olimme jo gonia kun tehtiin pistotarkastus. Kai oli joku kuullut että isoon ääneen päätettiin porukalla jättää turhat pois repuista kun on niin vähän ja keikaltakin tullaan yöksi kassulle. TVÄLlin lattia saatiin lakaistua kunnolla, kun ei ollut miinat tiellä sinä päivänä. Itellä oli 4 telamiinaa ja kaverin kanssa puokkiin pohjamiinalaatikko. Oli aika onnetonta meidän eteneminen sinä päivänä.

Ja tornari loppuun. Lentosotamies nixnax kertoi pitkästyneensä palvelusaikanaan tekemisen puutteeseen. Tykkimies nixnax lihoi 12 kiloa palvelun aikana. Kolmas taistelija peeveestä kertoi selvinneensä suurimmista ongelmista korttipakalla ja kaukosäätimellä.
 
UCp sanoi:
Tosin kertaamassa ollessa jouduin semmosen saatanan rekan lavalla aikan paljon istuskelemaan ja oli se kyllä niin perseestä, että oisin mieluummin kävelly.

:hyper: Kuvaavasti sanottu! Me kans jouduttiin kertauksissa yks päivä lusimaan pankun kyytissä. Kyllä oli tympiää hommaa ja tuo sun sanontas ois sopinu siihenki.
 
Onneksi meidän saapumiserä oli "kiikarimiehiä". Toki meilläkin pari sissileiriä oli ja aika kypsää touhua se miinojen raahaaminen oli.

Leireistä luonnonmuona ja rajavartiointi oli parhaita. Rentoa meininkiä.
 
Esox Lucius sanoi:
Onneksi meidän saapumiserä oli "kiikarimiehiä". Toki meilläkin pari sissileiriä oli ja aika kypsää touhua se miinojen raahaaminen oli.

Oliko teillä sissi1 ja sissi2, vai tilalla tiedustelu1 ja tiedustelu2? Mitä noi niinku piti sisällään? Pakkasessa jäkittämistä varmaan teillä oli liiankin kanssa? Kuuluiko teillä kiikarit kaikilla varustukseen? :D Ihan vaan kiinnostas, kun en tosta koulutuksesta tiedä. Tiedustelua meillä ei olut kuin yksi leiri, ja homma vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Itellä nasahti nalli tieliikenteen häirintään ja se oli aika keljua touhua. Eka raahattiin romppeet jonnekki huitsin nevadaan ja sitte nysvättiin miinat ojoon. Ootettiin kolonna, poks ja karkuun. Kohta sama uusiksi. Kulkupelinä Nokian 42 ja Järvisen jätelaudat. Riesana vastasissit ja kopterit.
 
Ahvena sanoi:
:hyper: Kuvaavasti sanottu! Me kans jouduttiin kertauksissa yks päivä lusimaan pankun kyytissä. Kyllä oli tympiää hommaa ja tuo sun sanontas ois sopinu siihenki.

Koskas olitta kertaamassa? Ite tuli oltua kesällä sarriossa, ja lähettiin tekeemään sieltä hyökkäys sallaan. Eli istuttiin sitten muutama tunti siinä lavalla, loppumatka paskoja mettäteitä. Kyl siinä ois porukka voinu suosiolla jäänyt kävelemään, ilmeisesti ne kuskit ei oo ite siellä lavalla istuneet ku semmosta kyytiä puottivat menemään..
 
aziz[Fin] sanoi:
Koskas olitta kertaamassa?

Eli istuttiin sitten muutama tunti siinä lavalla, loppumatka paskoja mettäteitä. Kyl siinä ois porukka voinu suosiolla jäänyt kävelemään, ilmeisesti ne kuskit ei oo ite siellä lavalla istuneet ku semmosta kyytiä puottivat menemään..

Se oli joskus pääsiäisen aikoihin Hammastunturin nurkilla oisko noin 3 vuotta sitten.

Tuo kuvaamasi kyyti taitaa olla sitä mitä peeveessä kutsutaan 'lavapossuksi'.. :D Lavaa en ole koskaan kokeillut, mutta voin kuvitella minkälaista meno on ollut tuntien valtionauton kuljettajien taipumuksen olla säälimättä kalustoa.

Onneksi meillä oli Wiima pitkiä matkoja varten. Joka kerta Wiimaan noustessa suupieltä nyki ylöspäin ajatus valtion tavasta kierrättää. Eka ajetaan paremmissa tehtävissä linkkari kuluneeksi, sitten siirretään se normaalihommiin, josta se lahottuaan siirretään vara-autoksi tallinperälle. Seuraavaksi rohjo laitetaan museoon, josta se saadaan jollain ilveellä keploteltua varusmiesten kuskaamiseen. Auto oli oikeasti mallia Wiima, merkkiä en muista. Sisällä piti istua täydessä pakkasvarustuksessa.
 
En kyllä saa millään mieleeni mitä leirejä meillä oli sissileirejä ei tainnut olla kuin yksi pidempi n. viikon leiri ja loput oli sitten enemmän tiedustelua. Eipä se tiedustelutoiminta niin kummoista ole. Useimmiten tähystyspaikka perustetaan tienvarteen ja suoritetaan tieliikenteen laskentaa. Joskus voidaan myös perustaa kaukotähystyspaikka paikkaan josta on hyvä näköala. Kohteen tiedustelu on hauskaa, mutta sitä on yleensä aika vähän.

Sitten se pakollinen inttitarina loppuun. Loppusodassa oltiin laskettu tieliikennettä jotain 4 vuorokautta, kun saatiin käsky siirtyä 30km pohjoiseen perustamaan kaukotähystyspaikkaa. Hiihdeltiin yön yli kohteeseen ja perustettiin tähypaikka. Yllättäen sitten päästiinkin todistamaan vihollisen helikoptereiden maahanlaskua läheisen jängän laitaan :D
 
Tuli mieleen tämmösiä kurinpitotoimenpiteitä ,kun erään luuntnantin jonka nimeä en nyt viitti tässä sanoa. Mutta kaikki siellä olleet varmasti tietävät ketä tarkoitan ja muistavat sen huudon vieläkin. Olipa sillä vielä ylenemiseste kun oli joskus aikoinaan vetässyt komppanian päälikköä nessuun. No joka tapauksessa sen mielestä joku asia oli taas mennyt pieleen, kuten tapasi sanoa. Sattui olemaan vielä syksyn/kesän kuumia päiviä niin se piti sitten meille rättisulkeiset voin sanoa et siinä pikkasen hiki valu..
Sitten toinen älytön homma mikä mieleen tuli, oli kun ensimmäisen kerran sato lunta niin se päätti lähetään harjoittelemaan ampumaradallepäin suksilla ahkion vetämistä. No siinä pari tuntia sitä mettässä vedettäessä se huomas eettei eihän siitä mitään tuu ku lunta oli maassa sentin verran ja kun siitä ensimmäiset hiihtää niin se häviää siitä. No täytyihän sitä keksiä jotain tekemistä päiväksi, joten kannettiin siitä ampumaradan parekeilta taisteluampuradalle ratakiskon"pätkiä". Matkaahan oli lähemmäs 1km ja kiskon"pätkät" reilun 10m pätkiä.. Ei muuta ku joukkueet jaettiin
muistaakseni 2 osaan ja rinkan irtoremmillä jokainen kiskosta kiinni. Menihän siinä loppupäivä mukavasti :hyper:

Tämmönen juttu tosta 30km tuli mieleen että ainakun kysy että paljonko on vielä matkaan siirtymäpaikalle niin se oli 3km oli sinne sitten matkaa 5 km tai 20 km.
 
Mielenkiintoinen threadi, täytyy myöntää. Itselläni on myös kokemusta molemmista laitoksista. Rajalla kävin aikoinaan varusmiespalveluksen ja olen toiminut kouluttajatehtävissä sekä PV:n (SissiK) että RVL:n palveluksessa. Aselaji- ja joukko-osastoylpeys ovat omalta osaltaan hienoja ja motivoivia arvoja, mutta PV vs. Raja (erityisesti sissit) kamppailu alkaa saada jo hieman hupaisia piirteitä. En itsekään voi väittää olevani asian suhteen "tie, totuus ja elämä", mutta väitän omaavani asiaan laajemman näkökulman kuin moni vain varusmiespalveluksen suorittanut. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Verratessa näitä kahta laitosta, kannattaa kaventaa sektoria hieman. Eli vertailuun kannattaa ottaa vain PV:n Sissi komppaniat. Sekä SissiK että RJK pesevät monet muut aselajit kovuudellaan melko selkeästi. Olemme varmasti kaikki sitä mieltä :kippis1: (tykkimiehet hiljaa!)

Seuraavassa oman kokemukseni perusteella tehtyjä havaintoja.

Sisäkuri:
Tässä "kovuus" kallistuu hieman RJK:n suuntaan. Monelle alikersantille ja kokelaalle rajan sisäkuri on tietynlainen kunniakysymys, samoin monelle kouluttajalle. Tosin vartioasemilta saattaa saapua kouluttajiksi myös herroja, jotka tuskin enää tietävät kurin merkitystä. PV:n puolellakaan on turha puhua löysästä kurista.

Kalusto:
Tässä voiton vie melko selkeästi PV. Koska PV:n varuskunnat ovat huomattavasti suurempia ja koostuvat useista yksiköistä, on kalustoa ja mahdollisia maaliosastoja huomattavasti enemmän. Maaliajoina ei siis ole muutama ruosteinen land cruiser, vaan usein jopa monta komppaniaa nausja, paseja ja jopa panssarivaunukalustoa, joista ei purkaudu pihalle VMTL taistelijoita vaan vittuuntuneita kiväärimiehiä. Kulttuuria voisi kuitenkin ohjata jopa parempaan suuntaan. Monesti eri yksiköiden kilpailu johtaa "me ei leikitä teidän kanssa" -mentaliteettiin.

Fyysisyys:
Vaakakuppi kallistuu jälleen RJK:n voitoksi. Tein asian suhteen aikoinaan jopa ihan "kilometrivertailuja". RJK:n miehillä laukunkieli leppasee huomattavasti enemmän kuin PV:n puolella. Pitkiä marsseja on enemmän ja niitä liitetään usein myös taisteluharjoituksiin.

Ampumakoulutus:
Tämä on taas PV:n heiniä. Kylmäharjoittelu ja laukausmäärät ovat ylivoimaisia RJK:n verrattuna ja taisteluammunnat huomattavasti monipuolisempia ja laajempia kuin rajalla. Kovia miinoja ja räjähdysaineita käytetään enemmän ja joihinkin ammuntoihin voidaan liittää jopa kevyen heitinjoukkueen tulituki.

Miehistö:
Tässä huomasin selkeästi, että rajalla on parempi miehistömateriaali. RJK:sta rekrytoidaan usein miehiä töihin rajalle ja kutsunnoissa rajakuntien nuorukaiset pääsevät RJK:n kaupunkilaispoikia helpommin. On päivän selvää, että tietyt sissin perustaidot ovat maaseudulla varttuneilla paremmat. He harrastavat enemmän hiihtoa, metsästystä, ampumista, kalastusta ja luonnossa liikkumista. Monille "City-sisseille" joutuu opettamaan asioita aivan puukon ja kirveen käytöstä lähtien. Joukko-osastoylpeys on yleensä myös rajan miehillä suurempi, mikä lisää "me-henkeä" ja motivaatiota palvella hyvin. Selkärangattomia vässyköitä löytyy tietysti molemmista porukoista.

Kouluttajat:
Sanoisin, että tässä tulee tasapeli. Molemmista laitoksista löytyy "kenttäsikaosastolta" sellaisia velhoja, että oksat pois. On ollut ilo työskennellä heidän kanssaan. Molempien kantahenkilökunta on pääsääntöisesti motivoitunutta, ammattitaitoista ja ylpeitä työstään.

Sissikoulutus:
Jälleen aikalailla tasan. Peruskoulutushan ei juurikaan poikkea. PV:lla voi olla jopa lievä etu ajan suhteen, koska rajalla käytetään kaksi viikkoa tehokasta peliaikaa rajavartiointikoulutukseen. Tarkemmin ajateltuna itse sissikoulutus voi olla PV:n puolella jopa hieman parempaa.

Ruoka:
Tässä pienet rajakomppaniat pesevät PV:n 100-0. Kiitos tästä menee tietysti emännille :worship:

Summa summarum. Itse en rehellisesti osaa sanoa, että kumpi porukka on kovempi. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja välillä mennään tasatahtiin. "Kuullut olen huhuja, että pössit ovat homoja" -marssilaulut ovat kuitenkin :david: -touhua, mutta kyllähän omasta joukko-osastosta tulee olla ylpeä! Sovitaan näin, että kaikki sissit ja tiedustelijat pitävät yhtä ja keskitytään kiffe-miesten, lihavien kuskien, tyhmien tykkimiesten ja itserakkaiden spollejen haukkumiseen. ;)
 
Onttolassa I/03 olin puolivuotta tarkka-ampujana. Hiienvaara tuli hyvinkin tutuksi:hyper: RJK:ssa kuri ja koulutus on mielestäni hieman tiukempaa kuin pv:ssä. Sitten taas kun näin tarkka-ampuja leirillä Kainuun kollegoita niin täytyy sanoa, että puheista päätellen heillä oli kovempaa kuin meillä. Ne poloset lähti sieltä suoraan jollekin fucking survivor leirille ja me ei oltu kuultukaan semmosesta!!

Mulle on ihan sama missä pojat inttisä käy, pääasia että menevät sinne! kyl ne tykkimiehetki hakkaa sivarit 2-0
 
Dies Irae sanoi:
Kalusto:
Tässä voiton vie melko selkeästi PV. Koska PV:n varuskunnat ovat huomattavasti suurempia ja koostuvat useista yksiköistä, on kalustoa ja mahdollisia maaliosastoja huomattavasti enemmän. Maaliajoina ei siis ole muutama ruosteinen land cruiser, vaan usein jopa monta komppaniaa nausja, paseja ja jopa panssarivaunukalustoa, joista ei purkaudu pihalle VMTL taistelijoita vaan vittuuntuneita kiväärimiehiä. Kulttuuria voisi kuitenkin ohjata jopa parempaan suuntaan. Monesti eri yksiköiden kilpailu johtaa "me ei leikitä teidän kanssa" -mentaliteettiin.

Ruoka:
Tässä pienet rajakomppaniat pesevät PV:n 100-0. Kiitos tästä menee tietysti emännille :worship:

Hyvää tekstiä, pitänee paikkansa melko tarkkaan. Pari quottaamaani kohtaa ansaitsevat erityismaininnan.

Kalusto rajalla on tosi kamalaa. Meillä oli makuupusseina iänvanhat lurut, jotka tunnisti untuvapusseiksi joka-aamuisesta höyhenten yskimisestä. Reppuina oli pallokasikutoset, jotka olivat olleet kantokiellossa jo vuosia. Joku tarkasta repi kapteenimme pelihousut asiasta, joten saimme PV:n puolelta heidän käytöstä poistamiaan makuupusseja. Julmetun hyviä säkkejä, 40 pakkasta ja hangessa otti tirsat ihan mielellään! Kerran oli PV:n sissejä meidän matkassa, ja niillä oli rinkat ja maihinnousukengät! Meilä vaan känäset kumisaappaat ja venäjän tsaarin aikaset reput. Heillä oli vaatteekin uudemmat ja paremmat. Rajan kerrastoahan kukaan ei ollut pitänyt vuosiin, vaan kaikilla on ollu aina omat. Tyrmistyneenä tuijotimme tuvassamme niitä perspusseille venyneitä puhkipaskottuja kalsareita joissa oli vuosiluvut 50-56.

Ja tosiaan, suurin osa maalimiehistä oli lantikanromun takakopista kömpiviä smurffeja. Johtui varmaan siitä, että meitä ei ollu ku 40 jäksteriä niin ei maalimiehiä oikeen löytyny. Harjoituksissa oli enempi asennetta, jos saatiin mortit tai vanhemmat jäkyt maalimiehiksi. VIelä parempi jos alikeisarit. Silloin tuli mustelmia...

Ruoka oli tosiaan parempaa kuin ravintolassa. Harmi vain, ainaisten mettäviikkojen takia kassulla syötiin harvoin. Tornarin mukaan rajalla olisi muka tuplattu ukkojen kalorit, koska kulutus on kova. En tiä pitääkö paikkansa, vaikka itse luutnantti väitti oppitunnillamme. Painoin 68 mennessä ja 62 tullessa, eikä kukaan meistä lihonut.
 
sambynator sanoi:
Ne poloset lähti sieltä suoraan jollekin fucking survivor leirille ja me ei oltu kuultukaan semmosesta!!

Kajaanin "survivor-leirit" ei kyllä taida olla mitenkään rankkoja. Mun aikana ainaki oli semmonen, että meidät tiputettiin tien viereen ja siinä sitte meille jaeltiin mm. sahanteriä, narua ja ruokaa (tyyliin perunoita, jauhoja, porkkanoita, sipulia, ym.). No siinä sitte jokainen teki jostain palikoista kantolaitteen itelleen ja siinä sitte hiihettiin muutama kilometri semmosen järven rannalle. Siellä sitte opeteltiin kalastelemaan ja sytyttään tuli vaikka minkälaisilla vehkeillä. Eka yö nukuttiin laavuissa ja toiseksi yöksi piti rakentaa semmonen tiipii-systeemi. Saatana, että kyrpi ku se romahti keskellä yötä. :curs:

Jos oikein muistan ni kalaa tuli runsaasti, eli yks hauki. Lihanpalasia kapiaiset heitteli hankeen ja niistä sitte kokkailtiin jotain keittoa. Leirin lopuksi kävästiin vaatteet päällä vielä avannossa. Oli ihan jännä kokemus sekin.

Kevyt leiri oli ku ei tarvinu hiihtää paljon paskaakaan ja rastikoulutuksena mentiin läpi kaikenlaisia "selviytymiskikkoja". Mukavaa vaihtelua sissileireihin, mutta ois voinu olla aika helevetin siistiä jos oltas vaikka partioittain päästy riehumaan viikoksi jonnekki erämaahan lappiin. Kovat piipussa tietenki, että jotain syömistä saa ammuttua... :D
 
aziz[Fin] sanoi:
Olipa sillä vielä ylenemiseste kun oli joskus aikoinaan vetässyt komppanian päälikköä nessuun.

Näitä legendaarisia taas :D

Vekarallakin suurin osa kapiaisista oli "kuulemma" pieksäny toisiaan. Sillonen prikaatin komentaja "kuulemma" hakkas vaimoaan ja oli sen takia ylenemiseste :lol2: Kummasti sekin heppu on nyt pääesikunnassa.
 
Hyvä post Dies Irae. Tuosta ruokahommasta niin ainakin Ivalossa oli erittäin hyvät ruuat sillon kun satuttiin olemaan kasarmilla, varsinkin sunnuntaisin :kuola: Sit taasen leireillä sai melkosia makuelämyksiä trangialla tyhdyistä eväistä, toisinaan ei kerennyt tosiaan saada sitä suljusäkkiä kunnolla edes sulaksi ku piti jo lähteä liikenteeseen ja sit aika monesti siinä ruuassa oli vahva hyvän tulen/sinolin tuoma mauste. Sitä kun erehtyi vahingossa loiskauttamaan siihen alumiinikattilaan niin sitä makua ei siitä kovin helposti pois saanut.
Yksi eroaivaisuus tuli mieleen pv:n ja rajan puolella oli omat ryhmäkohtaiset tavarat kannossa (teltta,kamina,naamioverkko, ja tieten viikon ruuat jne..), nämähän tuo mukavasti painoa jo täyteen skv:hen varsinkin vesisateella teltta on oikein mukava kannettava.. En tiiä sit miten ilmeisesti pv:n sissikomppaniassa on samat rojut matkassa Dies Irae:lla varmaan löytyy tietoa? Muualla pv:ssä ei varmasti puolijoukkuetelttoja pahemmin kanneta.. :hyper:
 
Tuo kajaanin survivor on sama kuin Ivalon luonnonmuonaleiri.

edit. Ivalossa oli tosiaan todella hyvät ruuat. Varsinkin jos sattui olemaan kasarmilla jostain syystä kun suurin osa porukasta oli leirillä... Paistettua siikaa tms. :kuola:

Ja kun meiltä lähti lääk. AU:t Lahteen koulutukseen niin saivat ruokamyrkytyksen :urjo:
 
Ahvena sanoi:
Kalusto rajalla on tosi kamalaa. Meillä oli makuupusseina iänvanhat lurut, jotka tunnisti untuvapusseiksi joka-aamuisesta höyhenten yskimisestä. Reppuina oli pallokasikutoset, jotka olivat olleet kantokiellossa jo vuosia. Joku tarkasta repi kapteenimme pelihousut asiasta, joten saimme PV:n puolelta heidän käytöstä poistamiaan makuupusseja. Julmetun hyviä säkkejä, 40 pakkasta ja hangessa otti tirsat ihan mielellään! Kerran oli PV:n sissejä meidän matkassa, ja niillä oli rinkat ja maihinnousukengät! Meilä vaan känäset kumisaappaat ja venäjän tsaarin aikaset reput. Heillä oli vaatteekin uudemmat ja paremmat. Rajan kerrastoahan kukaan ei ollut pitänyt vuosiin, vaan kaikilla on ollu aina omat. Tyrmistyneenä tuijotimme tuvassamme niitä perspusseille venyneitä puhkipaskottuja kalsareita joissa oli vuosiluvut 50-56.


Kajaanissa oli suurimmalla osalla kunnon makuupussit. Mulla ainaki oli ihan helvetin hyvä pussi, mutta kyllä se sitte painoki aika pirusti. Palloreput oli kans käytössä alokasajan, mutta sitte saatiinki tosi hyvät rinkat loppuajaksi. Savotan ljk-malli vai mikä lie. Kajaanissa oli mun mielestä ihan hyvät vermeet ja kovalla pakkasellakin pärjäs. Muistuupa mieleen yks leiri ku pakkasta oli -25 astetta ja kaivettiin seisomapoteroita...olihan vittu touhua sekin.:lol2:
Ainoa asia mikä vitutti varusteissa oli kumpparit. Oishan se ollu mukava ku ois saan omat vaelluskengät ottaa leireille.

Ahvena sanoi:
Ja tosiaan, suurin osa maalimiehistä oli lantikanromun takakopista kömpiviä smurffeja. Johtui varmaan siitä, että meitä ei ollu ku 40 jäksteriä niin ei maalimiehiä oikeen löytyny. Harjoituksissa oli enempi asennetta, jos saatiin mortit tai vanhemmat jäkyt maalimiehiksi. VIelä parempi jos alikeisarit. Silloin tuli mustelmia...


Lantikoista sen verran, että vieläki vituttaa ku näkee sinisen lantikan liikenteessä. Tekee mieli käydä potkimassa ikkunat sisään... :curs:


Ahvena sanoi:
Painoin 68 mennessä ja 62 tullessa, eikä kukaan meistä lihonut.

Mä painoin armeijaan mennessä semmoset 82 kiloa ja aukin lopussa 72 kiloa. Pituus oli intin alussa 187cm ja samana on pysyny vieläki. Painoa tosin on 89 kiloa. Oispa vielä lihasta, mutta ei.:(
 
Kilkenny sanoi:
Näitä legendaarisia taas :D

Vekarallakin suurin osa kapiaisista oli "kuulemma" pieksäny toisiaan. Sillonen prikaatin komentaja "kuulemma" hakkas vaimoaan ja oli sen takia ylenemiseste :lol2: Kummasti sekin heppu on nyt pääesikunnassa.

Joo tiiä sitten onko totta vai ei.. Paljon siitä äijästä liikkui muutakin juttua. Sen tiiän et luutnantti se on vieläkin ja on ollut viimiset 15 vuotta ainakin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom