Seuraillut olen palstaa pitkään, mutta nyt vasta ryhdistäydyin kirjoittamaan. Mulla todettiin magneettikuvassa reisiluun kaulassa rasitusmurtuman alkuvaiheeseen sopivat muutokset viikko sitten, ei vielä murtumalinjaa. Ortopedin hoito-ohjeena hipaisuvaraus kuusi viikkoa, eli sauvoilla mennään. Tämän jälkeen täysipainovaraus kivun sallimissa rajoissa. Olin niin puulla päähän lyöty, kun ortopedi tämän asian ilmoitti, etten tajunnut kysyä yhtään mitään, onneksi sain uuden soittoajan sentään ensi viikoksi. Omituiseksi asian tekee se, että lonkka-/nivuskipu, jonka takia lääkäriin hakeuduin, alkoi jo syyskuun loppupuolella, juoksulenkillä sellaisella voimalla, että lenkki piti jättää kesken, ja vähän aikaa kotona levättyäni en enää pystynyt varaamaan jalalle. Hyppäsin yhdellä jos toisella lääkärillä, vaivaa hoidettiin milloin jänteen, milloin limapussin tulehduksena kipulääkkein ja kortisoni-injektioin. Kolme viikkoa olin sairaslomalla, ja suurimman osan siitä kävelin kepeillä. Fysioterapiasta sain todella hyvät ohjeet venyttelyyn ja lantion ja pakaraseudun jumppaan, näillä vaiva tuntui lähes kokonaan häviävän, ainoastaan työpäivinä jouduin ottamaan edelleen tulehduskipulääkettä. Sain luvan alkaa treenaamaan salilla jalkojakin normaalisti, voi sitä onnea, kun pääsi pitkästä aikaa kyykkäämäänkin, eikä lonkkaan tai nivuseen tullut kipua, ja lihasvoimat tuntuivat reisissäkin palautuvan varsin nopeasti. Kun vihdoin pääsin magneettikuvaan, aikaa oli vamman alusta siis kulunut yli kaksi kuukautta. Käsittääkseni mitään pahenemista, eli murtumalinjaa ei kuitenkaan ollut tuon kahden kuukauden aikana tapahtunut, ja mielestäni tuo kivun lähes kokonaan häviäminen siitä alun astumisen estävästä kivustakin kertoo, että paranemista kuitenkin on tapahtunut. Kuvaus tehtiin lähinnä labrumin repeämän poissulun takia varmuuden vuoksi, ei siis rasitusmurtumaepäilyn vuoksi. Kävin fysioterapeutilla, jonka oli määrä antaa uusi ohjeistus lonkkaa kuormittamattomaan lonkan ja lantionseudun lihasten vahvistamiseen. Ohjeistus oli suunnilleen jalkojen heiluttelua ja nostoa sivulle, eteen, taakse, kyljellään, selällään ja maaten. Salitreeni kiellettiin kokonaan 2-3 kk, kun vammautunutta jalkaa ei saa tukea mihinkään. Toisaalta ohjeet esimerkiksi varauslupien saamisesta olivat poikkeavat ortopedilta saamaani. Ärsytys, turhautuminen ja kiukku on tässä vaiheessa suunnatonta. Nyt kysynkin, onko kellään muulla ollut vastaavassa kohdassa rasitusmurtumaa tai sen esiastetta, millaiset hoitolinjat varauslupineen ja rajoituksineen siihen on valittu ja miksi. Toiseksi, yhdistän tämän vaivan itselläni juurikin liian intensiiviseen harjoitteluun ja liian vähäiseen lepoon. Kirjalliudesta ei juurikaan löydy kuntosalitreenistä alaraajojen rasitusmurtumaan altistavana tekijänä, puhutaan vain kestävyysurheilusta. Ja jos jollain vielä olisi hyvää artikkelia tai tutkimusta asiasta luettavaksi, niin kiitän siitäkin. Googlaamalla löytyväät olen varmaan suunnilleen kaikki lukenut, töissä pääsisin lukemaan ammattilaisillekin tarkoitettuja sivustoja.
