Rahojen säästäminen/tuhlaaminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja bolu
  • Aloitettu Aloitettu

bolu

Liittynyt
7.7.2011
Viestejä
15
Mitä mieltä pakkislaiset yleisesti ovat, pitäisikö ihmisen elää kuin viimeistä päivää miettimättä menojaan vai elää nuukasti ja säästää rahaa pahan päivän varalle? Missä menee teidän mielestä elintason "kultainen keskitie", jossa pystyy vielä nauttimaan elämästä, mutta silti jäisi joku lantti säästöön?

Olen itse ollut aina jopa liian nuuka rahan suhteen ja olen pystynyt nyt jopa opiskelijanakin laittamaan rahaa säästöön. Säästän käytännössä kaikessa missä pystyn: asumisessa, ruuassa, vaatteissa... Hyvä pesämuna on jo näihin ikävuosiin suhteutettuna kerätty, mutta olen samalla miettinyt, että onko tässä lopulta mitään järkeä? Varsinaista säästökohdetta ei näille rahoille ole mietitty ja nyt kun joitain isompia hankintoja (silmäleikkaus, pyörä, matka..), jotka toisivat vähän iloa elämään, mutta eivät ole välttämättömiä, olisi mielessä, en mihinkään osaa rahojani käyttää. Varsinkin vähän vanhemmilta olisi kiva kuulla mielipiteitä siitä, että olisitteko tehneet nuoruudessanne jotain toisin taloudellisten asioiden suhteen.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse oon aina töissä ollessa säästänyt rahaa ja pyrkinyt kasvattaa lisää säästöjä... mutta ne on mennyt sit elämiseen ku on jäänyt työttömäksi... eihän rahoja hautaan saa mukaan, mut voihan sit yrittää pyrkiä siihen asemaan, et olis joskus vähän enemmän pätäkkää taskus...
 
Olen luonteeltani liian heikko/vahva. Ei pysty tuhlamaan. Eikä mitään käryä mihin edes haluaisin säästää, kun autot tai asumukset ei kiinnosta.
 
Kannattaa saastaa, ja pyrkia laittamaan rahat ulkomaisiin kasvukohteisiin. Kun on pesamuna kasassa kadota suomesta ja antaa sosiaalidemokraattien jakaa toisten rahoja vaihteeksi. Nelikymppisena on hienoa kun autoon ei tartte lainaa ja talokin on lainaton. yhakin toissa kun ei osaa olla toita tekemtta 36 vuoden jalkeen mutta nyt maassa jossa tyontekoa arvostetaan eika siita sakottaminen ole itseisarvo. Jos osaa ajatella saastamista nuorena niin on pontentiaalia yhteiskunnan painostuksesta huolimatta kerata pesamunaa. Ne kaljat ehtii juoda myohemmalla ialla jos viela huvittaa :)
 
bolu sanoi:
Mitä mieltä pakkislaiset yleisesti ovat, pitäisikö ihmisen elää kuin viimeistä päivää miettimättä menojaan vai elää nuukasti ja säästää rahaa pahan päivän varalle? Missä menee teidän mielestä elintason "kultainen keskitie", jossa pystyy vielä nauttimaan elämästä, mutta silti jäisi joku lantti säästöön?

Olen itse ollut aina jopa liian nuuka rahan suhteen ja olen pystynyt nyt jopa opiskelijanakin laittamaan rahaa säästöön. Säästän käytännössä kaikessa missä pystyn: asumisessa, ruuassa, vaatteissa... Hyvä pesämuna on jo näihin ikävuosiin suhteutettuna kerätty, mutta olen samalla miettinyt, että onko tässä lopulta mitään järkeä? Varsinaista säästökohdetta ei näille rahoille ole mietitty ja nyt kun joitain isompia hankintoja (silmäleikkaus, pyörä, matka..), jotka toisivat vähän iloa elämään, mutta eivät ole välttämättömiä, olisi mielessä, en mihinkään osaa rahojani käyttää. Varsinkin vähän vanhemmilta olisi kiva kuulla mielipiteitä siitä, että olisitteko tehneet nuoruudessanne jotain toisin taloudellisten asioiden suhteen.
Click to expand...

Säästää pahan päivän varalle, Tuli tuossa jokunen vuosi todistettua että tämä kannattaa.. Yhtä-äkkiä hajosi suunnilleen kaikki mitä voi rikki mennä ilman säästöjä olisin tehnyt konkurssin.
Ja kyllä jos jotain saisi muutettua niin olisin nuorempana ollut paljon säästäväisempi. Ei vaan tullut sillon ajateltua järkevästi nyt kun miettii niin muutamaa asiaa muuttamalla olisin tilanteessa jossa minulla ei oliis senttiäkään lainaa, ja elämänlaatu olisi varmasti parempaa vastaavasti olisin nuorempana pärjännyt ihan hyvin ilman ylikalliita autoja ym turhaa.
 
Siinähän sinulla itselläsi oli jo monta hyvää säästökohdetta, lisäksi asuntoa ostettaessa ei tosiaan haittaa vaikka vähän rahaa olisi säästössäkin. Autokin huomattavasti mukavampi ostaa jos ei tarvitse lainaa ottaa. Silti en niin nuukasti eläisi että tarvitsee nälässä olla tai hajonneissa vaatteissa kulkea.
 
Kyllä muutaman tonnin jemma olisi tarkootus säästää jo mielenrauhan vuoksi, auton kun hommaa niin jääkkään kuin muutama satanen jemmaan kuukaudessa kulujen jälkeen. Itse raha-asiat sössineenä muutama vuosi sitten ja ensiviikolla pääsen eroon ulosotosta sinne maksettuani uuden edullisen henkilöauton verran en aio joutua lähellekkään moista tilannetta. Ylitöillä pyrin ostamaan jos jotain ei niin tarpeellista tarvitsen kuten uusi tv jne.
 
Säästäminen on elämäntapa. Varmasti kasvatuksen tulosta, koska isäukko on aina ollut supernuuka. Toisaalta äitin puolelta on tullut kuluttavaa kulttuuria kasvatukseen mukaan - senpä takia elän jatkuvassa ristiriidassa itseni kanssa :) Tuohon itse kysymykseen, että pitäisikö ihmisen elää kuin viimeistä päivää, niin kyllä pitäisi jos rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Money doesn't burn it self! Siksi kannattaa hommata Applen tuotteita. Mutta meidän tavallisten ihmisten kannattaa ehkä hieman miettiä miten ne muutamat ruplat sijoittaa. Pieni puskuri ei ole haitaksi.
 
Kannatan sellaista kultaista keskitietä. Ei ole järkeä tuhlata kaikkea päättömästi, mutta ei myöskään kitkuttaa ja odotella jotain eläkepäiviä, jolloin ehkä voi sitten ostaa vaikka vähän kalliimpaa juustoa kaupasta jos elää sinne asti.
 
Itse olen viime vuosina tuhlannut hieman liikaa kaikkeen turhaan. Pari juttua minulla kuitenkin on joiden rahankäyttö on perusteltua ilman sen kummempia selityksiä: liikunta ja yleinen elämänlaadun parantaminen.

1. Isäukko aikoinaan opetti(tietämättään), että jos jokin liikuntamuoto kiinnostaa, niin ainakaan sen harrastaminen ei pidä jäädä välineistä kiinni. Eli vehkeet sellaiset että niillä hommat onnistuu(ei tarkoita aina kalleinta mahdollista). Urheilu kuitenkin maksaa itsensä jollain tasolla takaisin parantuneena elämänlaatuna. Nyt vanhemmalla iällä olen katkera kun en sitten koskaan aloittanutkaan jääkiekon harrastusta, vaikka kiinnostus oli valtava.

2. Kaikki mikä parantaa itsesi tai perheesi elämänlaatua, on hyvästä. Itse viihdyn paljon kotona ja tykkään remontoida ja sisustaa sitä. Visuaalisena ihmisenä rakastan mm. hienosti muotoiltuja huonekaluja ja olen aina valmis harkitsemaan kalliitakin "sijoituksia". Yhtälailla sen 1000 euron tuolin aseman ajaisi Jyskin 100 euron tuoli, mutta jos sua joka kerta vituttaa istua tai katsoa sitä, niin mikä idea siinä on?

Varsinkin kodin sijoitukset ovat itselle se henkireikä, joiden kautta saan tyydytystä.

Nuorempana opiskellessa minulla ei ollut koskaan rahasta tiukkaa, vaikka kävinkin töissä vain kesät. Ikinä ei ole tarvinnut miettiä kaupan kassalla onko tilillä katetta maksaa ruoat. Muuten elän seesteistä ja säästeliästä elämää, mutta sitten kun vaaditaan isoja sijoituksia, niin olen valmis harkitsemaan niitä kohtien 1 ja 2 perusteella.

edit. Ei olisi ollut mitään taloudellista järkeä rakentaa omakotitaloa kahdelle ihmiselle, yhtälailla oltais pärjätty pienemmässäkin rivitaloasunnossa. Tulipa kuitenkin tämäkin tehtyä(viitaten kohtaan 2).
 
Tätä tullut itsekkin pohdittua ja hyvänä esimerkkinä osakkeilla säästäminen. Jos on tottunut joka kk laittamaan osakkeisiin rahaa ja uudelleen sijoittaa kaikki osingot, niin osaisiko sitä missään vaiheessa luopua edes osasta kertyneestä pääomasta? Osakkeissakin absoluuttinen tuotto on aina parempi mitä enemmän pätäkkää on laittaa, niin kynnys ottaa tästä potista esim. autoa varten on varmasti aika kova.
Puhun nyt siis esimerkiksi usean kymmenen tuhannen euron kokoisesta kasasta osakkeita, joka kertyy helposti vuosien varrella. Tähän varmaan löytyisi näkemyksia/kokemuksia palstan sijoittajilta?

Sellainen muutaman tuhannen euron hätärahasto on varmaankin kaikille itsestäänselvyys, että voi vaikka rikkoutuneen kodinkoneen ostaa kun tarvii.
 
Mupa sanoi:
Sellainen muutaman tuhannen euron hätärahasto on varmaankin kaikille itsestäänselvyys, että voi vaikka rikkoutuneen kodinkoneen ostaa kun tarvii.
Click to expand...

Ei kuulemma ole ;) Noi tutut on kertoneet paljon stooreja joissa esim uuden auton ostoon ei ole laittaa edes 1000€ käsirahaksi lainanhakija saattaa kuitenkin olla 40v mies joka on ollut 15v samassa duunipaikassa.
Broidilta kuullut kanssa että on ihan hemmetin yleistä että jengi kyselee jtn osamaksu mahdollisuuksia ihan pikkuremontteihin joka taas on aika hauskaa kun asutaan 250k€ OKT:ssä.
 
Itselläni on kavereita joiden palkka on +3000€/kk mutta silti ei jää yhtään säästöön niillä... Kyl mun mielestä kannattais joka kuukausi pyrkiä säästää 200€/kk ja sijoitella niitä... tietenkin jos palkka on tosi huono voi olla vaikea säästää.
 
Tässä on nyt itselläni jonkunlainen säästökuuri päällä. Aivan yletöntä tuhlaamista on ollut esim. baareihin. On henkisesti tosi ressaavaa, kun on rahat tiukalla. Tosiaan tuo muutaman tonnin vara tuo turvaa, eikä tarvitse koko ajan miettiä, onko varaa?

Ja tunnen 20-50 v ihmisiä jotka elävät koko ajan kädestä suuhun. Asuntolaina, auto osamaksulla. Huonekalut ja elektroniikkaa osamaksulla. Siihen Visat ja Mastercardit päälle, soppa on valmis. Sitten juhlitaan tilipäivää, kun on taas rahaa!
 
Säästäminenhän on pahinta tuhlausta. Mä käyn töissä josta mulle maksetaan rahallinen korvaus. Rahalla saan joko kulutustavaraa elintason nostamiseksi tai sijoittamisen kautta lisää rahaa. Pitkäaikaisessa säästämisessä ja pesämunan keräämisessä en näe mitään pitkäaikaista hyötyä kun lopulta inflaatio syö rahat.
 
Mulla on mennyt kaikki ylimääräset matkailuun nyt 3-4 vuoden ajan. Ei kyllä yhtään harmita kun nyt on mahdollisuus reissata ja tulot siihen mukavasti riittää. Nyt olisi taas kesälomia 4 viikkoa tulossa ja mietin että josko lähtis Laosiin... Mulla säästäminen on lähinnä sitä että saan rahat kasaan seuraavaan reissuun.
 
Minusta tärkeintä on se, että tekee sijoitussuunnitelman ja ylipäätänsä miettii raha-asioitaan sen sijaan, että tuhlaa palkan joka kuukausi jonnekin. Kaikki eivät halua kerätä isoa osakesalkkua eläkepäiviä varten ja sijoitussuunnitelman voi tehdä sen mukaan. Jokaisella pitäisi minusta kuitenkin olla pieni summa rahaa säästössä pahan päivän varalle ja 0 euroa erilaisia kulutusluottoja jms. Noiden jälkeen ei ole enää merkitystä mitä rahoillaan tekee. Ne voi sijoittaa vaikka huoriin ja kokaiiniin.
 
Säästämistäkin on niin kovin monenlaista. Mä kysyn ennen hankintaa "tekeekö tää mut onnellisemmaksi", jos vastaus on kyllä niin juttu hankitaan. Tuon säännön takia harrastusvälineet on asialliset ja tulee syötyä ulkona paljon. Tavallaan säästän myös siinä, että yritän aina seuraavaa duunia hakiessa päätyä paikkaan missä on kiva olla ja on uutta virikettä ympärillä niin ei tarvi niin paljon odotella lomareissuja mitkä suuntautus kauas.

Mukava määrä säästöjä/sijoituksia tekee mut onnellisemmaksi. Ei tarvi murehtia, että mitä jos huomenna ei ole töitä. Voi ottaa pitemmän pätkän ja keksiä itsensä uudelleen, jos tulee paha paikka. Vapaus mitä raha ostaa on mun mielestä hyvä syy säästää jonkinlainen reilumpi hätävara. Voipa tuo mahdollistaa myös aikaisen eläköitymisen tai downshiftaamisen oman firman muodossa, jossa vois valita keikat mitä tekee(eikä painaa niska limassa joka päivä).

Säästettyä tulee autossa, asunnossa, elektroniikan päivittämisessä ja monessa muussa asiassa joista tulis lähinnä päänvaivaa, jos niissä olis enempi rahaa kiinni. Voi vaan kuvitella sitä stressin määrää, jos olis joku m5 tai nissan gtr autona ja perushuollotkin maksaa hunajaa. Naapurinpennut potkii pihalla jalkapalloa tai kaupan pihalla joku kolauttaa lommon kärryyn(no eilen viimeksi nappulat osu pallolla autoon). Järkihän siinä lähtis, jos pitäs tuollaista murehtia. Eikä ne maidot tulis kaupasta yhtään nopeampaa hienommalla autolla.

Mä oon huono ostamaan romua/tuhlaamaan epäoleelliseen. Tuon takia budjetoin muutaman tonnin toimintarahaa vuodelle ja ne pitää hassata "tyhmyyksiin" :) Tuhlaamisbudjetin takia on tullut hurahdettua kitaransoittoon ja bbq hommiin.

jos joskus tulee muutettua paikkaan missä haluaa viettää loppuelämänsä niin asunto muuttuisi prioriteetiksi ja se laitettaisiin viimeisen päälle.
 
Viime vuoden puolella kun oli vielä duunipaikka niin kyllä sen huomaa selkeästi miten duunipaikka ja varsinkin markkinointi vaikuttaa ihmisen ostopäätökseen. Tuli ostettua ties mitä skeidaa, koska isot laput jossa lukee punaisella TARJOUS! :face:

Duunipaikka lähti alta ja kulutustottumukset muuttuivat välittömästi. Onneksi tuli katsottua joku markkinointi dokumentti miten meitä ihmisiä koitetaan höynäyttää. Kiitos myös muutaman matkailu aiheisen ohjelman/elokuvan myötä olen vähentänyt materian ostamista. Nykyään vaikka välillä rahat on tiukassa ja välillä taas ei ole niin jokaisen ostoksen kohdalla mietin, että tuoko tämä minulle onnea vai ei? No tottakai ruoka on eri asia.. mutta mielummin laitan rahat haisemaan matkailuun.

Uusi 60'' taulutelevisio vai jännittävä matka? Suottapi olla että muistot siitä matkasta kestävät pitempään kuin telkkari.
 
Mun oma kultainen keskitie on sellainen, että säästän ja sijoitan rahaa jemmaan, ja pyrin kuitenkin kuluttamaan siten ettei tule "ostomorkkista".

Toinen ohjenuora on mulla se, että kannattaa kuluttaa rahaa sellaiseen tavaraan, joka helpottaa arkea. Ihan simppelinä esimerkkinä hyvät ruuanlaitovälineet. Kun arki pyörii helposti niin sillä tavoin ostaa myös paljon vapaa aikaa itselleen ja se on aina hyvä sijoitus.
 
Back
Ylös Bottom