- Liittynyt
- 8.10.2009
- Viestejä
- 331
Maailmanhistoriassa on kertomuksia kansoista, jotka ovat kokeneet hirveän kohtalon massiivisen maahnmuuton seurauksena. Intiaanien ja aboriginaalien kohtalot ovat kaikkien tiedossa. Nyt EU-maille ollaan vastoin kansojen tahtoa tehty samaa .Vuonna 1952 sanottua "Euroopan valtiot tulee ohjata kohti supervaltiota siten, että noiden valtioiden kansat eivät ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Tämä voidaan saavuttaa toisiaan seuraavilla askeleilla niin, että jokainen askel naamioidaan talouden lähtökohdista otetuksi, mutta jotka lopulta johtavat peruuttamattomasti liittovaltion syntyyn". Eurooppaan on ehkä yritetty luoda pikkuhiljaa liittovaltiota massiivisen maahnmuuton avulla. Välillä poliitikot kuten Zyscowiz ja Cameroon ovat antaneet "muka-kriittisiä" kommentteja maahanmuutosta, vaikka asioille ei ole ollut tarkoitus tehdä mitään.
Mutta entä jos punavihreä liberaali sosiaalipolitiikka tuottaa katastrofin? Entä jos tulevat sukupolvet kokevat EU:n kansanvaihdon kommunismin ja natsismin kaltaisena rikoksena? Vaikka saisimme lyhyen aikavälin taloudellista voittoa EU:sta, niin kuinka paljon siitä on hyötyä? Miksi meidän kannattaisi vaihtaa yhteiskunnan toimivuus parin vuoden taloudellisiin voittoihin? Suomen tilanteesta olemme nähneet, että talous voi musertua hetkessä. 2007 Suomella meni lujaa, nyt surkeasti. EU:lle voi käydä samoin. Ehkä juhlitaan pari kvartaalia, mutta sen jälkeen rysähtää ja maahanmuutto-ongelmat ovat jääneet pysyviksi. Ei tarvi kovin suurta kristallipalloa nähdäkseen, että EU ei tule päättymään hyvin liberaaleine idealismeineen.
Jos kerran EU-maa Suomeakin odottaa Ruotsin hirveä kohtalo, niin kuinka järkevää meidän on olla EU:ssa? Toisaalta Suomi on niin pieni maa, että se ei pärjää yksin. Jos emme liitoudu länteen, niin onko Venäjä ainoa vaihtoehomme liittolaiseksemme? Jos olisimme etnisenä vähemmistönö venäläisten seassa, he saattaisivat kohdella meitä paljon paremmin kuin EU:n pakkotunkemat afrikkalaiset muslimit. Entä jos realismi on sitä, että hyviä vaihtoehtoja ei ole ja Venäjä on kahdesta huonosta pitkällä tähtäimellä parempi kuin EU? Entä jos Suomi irtautuisi EU:sta ja lähtentysikin itään? Jos Venäjä ei sosialisoisi meidän kiinteistöomaisuuttamme eikä pakkosiirtäisi väkeä tänne, ehkä meillä olisi parempi olla Venäjän liitolainen?
Mihin tarvitsemme Suomessa armeijaa, jos EU-maana meitä odottaa Ruotsin kohtalo? Mitä vastaan sillä taisteltaisiin? Että Venäjä ei valtaa meitä, vaan EU:n tunkemat väestömassat? Miksi nuoret oikeastaan menevät armeijaan?
Emme ole japanilaisia, ruotsalaisiksi emme halua. Entä jos tulevaisuutemme löytyisikin idästä?
Mutta entä jos punavihreä liberaali sosiaalipolitiikka tuottaa katastrofin? Entä jos tulevat sukupolvet kokevat EU:n kansanvaihdon kommunismin ja natsismin kaltaisena rikoksena? Vaikka saisimme lyhyen aikavälin taloudellista voittoa EU:sta, niin kuinka paljon siitä on hyötyä? Miksi meidän kannattaisi vaihtaa yhteiskunnan toimivuus parin vuoden taloudellisiin voittoihin? Suomen tilanteesta olemme nähneet, että talous voi musertua hetkessä. 2007 Suomella meni lujaa, nyt surkeasti. EU:lle voi käydä samoin. Ehkä juhlitaan pari kvartaalia, mutta sen jälkeen rysähtää ja maahanmuutto-ongelmat ovat jääneet pysyviksi. Ei tarvi kovin suurta kristallipalloa nähdäkseen, että EU ei tule päättymään hyvin liberaaleine idealismeineen.
Jos kerran EU-maa Suomeakin odottaa Ruotsin hirveä kohtalo, niin kuinka järkevää meidän on olla EU:ssa? Toisaalta Suomi on niin pieni maa, että se ei pärjää yksin. Jos emme liitoudu länteen, niin onko Venäjä ainoa vaihtoehomme liittolaiseksemme? Jos olisimme etnisenä vähemmistönö venäläisten seassa, he saattaisivat kohdella meitä paljon paremmin kuin EU:n pakkotunkemat afrikkalaiset muslimit. Entä jos realismi on sitä, että hyviä vaihtoehtoja ei ole ja Venäjä on kahdesta huonosta pitkällä tähtäimellä parempi kuin EU? Entä jos Suomi irtautuisi EU:sta ja lähtentysikin itään? Jos Venäjä ei sosialisoisi meidän kiinteistöomaisuuttamme eikä pakkosiirtäisi väkeä tänne, ehkä meillä olisi parempi olla Venäjän liitolainen?
Mihin tarvitsemme Suomessa armeijaa, jos EU-maana meitä odottaa Ruotsin kohtalo? Mitä vastaan sillä taisteltaisiin? Että Venäjä ei valtaa meitä, vaan EU:n tunkemat väestömassat? Miksi nuoret oikeastaan menevät armeijaan?
Emme ole japanilaisia, ruotsalaisiksi emme halua. Entä jos tulevaisuutemme löytyisikin idästä?
