Pro-ana

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tipra
  • Aloitettu Aloitettu

Tipra

Liittynyt
12.6.2007
Viestejä
371
Tänään aamun Hesaria selaillessani sattui silmään mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja kritisoi netin ns. pro-ana ja pro-mia sivuja. Itse kuulin vastaavista ensimmäistä kertaa ja olin aika järkyttynyt. Ystävämme Wikipedia kertoo aiheesta seuraavaa:

"Pro-anat ovat ihmisiä, jotka pitävät anoreksiaa elämäntapana, eivät sairautena. Pro-anat ovat usein joko anorektikkoja tai ihmisiä, jotka pyrkivät anoreksiaan, mutta Pro-anoiksi luetaan myös ihmiset jotka hyväksyvät ns. Pro-ana periaatteet.

Pro-anat ovat viime vuosina olleet kovasti esillä Internetissä, koska he tekevät usein pro-ana-kotisivuja, jotka sisältävät neuvoja laihduttamiseen, keskustelupalstoja ja kuvia laihoista ihmisistä, jollaisiksi he haluaisivat laihtua, tai lihavista ihmisistä, tavallaan varoittaakseen itseään syömisen vaaroista. Tällaisia kuvia kutsutaan thinspirationiksi. Thinspiration-kuvilla katsotaan olevan nk. "trigger effect", laukaisuvaikutus, joka edistää sairaalloista käyttäytymistä ja innostaa "uusiin suorituksiin", painon pudottamiseen ja ruuasta kieltäytymiseen. Asiantuntijoiden mukaan pro-ana on kuitenkin vain yksi anoreksian ilmenemismuoto.

Pro-ana-kotisivut ovat kuitenkin vähentyneet. Useat palveluntarjoajat, kuten Yahoo!, pyrkivät poistamaan ne palvelimiltaan, koska niiden koetaan yllyttävän ihmisiä laihtumaan sairaalloisen laihoiksi ja jopa kuolemaan tätä kautta. Kotisivujen sijasta pro-anorektikot kokoontuvat nykyään foorumeilla.

Pro-anojen lisäksi tunnetaan myös toinen ryhmä pro-mia, joka kokee bulimian elämäntapana."

Voiko anoreksia tai bulimia olla elämäntapa?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ite oon ollu pitkälti siinä uskossa että anoreksia on enemmänkin psyykkinen sairaus, ei elämän tapa. Tai kai sitä voi olla sitten elämän tapana olla henkisesti sairas?
 
Sillon kun mä sairastin, koin sen nimenomaan elämäntapana, enkä sairautena.
 
Eikös pakkiksella joskus ollut se hirvittävän pitkä ketju, jossa proano foorumista puhuttiin? Ja eikös sieltä muutama tullut jopa pakkikselle väittelemään asioista...

En kyllä kuollaksenikaan muista mikä sen ketjun nimi on.
 
Löysin tuon Hesarissa olevan kirjoituksen:

"Pro ana -sivut murhaavat tytöt

Pohjalainen kirjoittaa, että "jos väkivaltasivut tuhoavat poikien mieltä, niin pro ana -sivujen kauhut satuttavat tyttöjä".

"Sivujen opetus herättää kauhua. Siellä annetaan vinkkejä syömättömyyteen ja levitetään kuvia mallimaailman langanlaihoista idoleista. Kaikkein kauheimpia ovat kuvat, joita syömishäiriöön sairastuneet lähettävät itsestään. Pelkiksi luurangoiksi kuihtuneet tytöt saavat osakseen ihailua ja kannustusta."

"Vain 37-kiloinen tyttö on ylpeä itsestään ja vähän painavampi riutuu vielä 'ylipainon kourissa'."

"Lohduttomat sivut kertovat sellaisesta hädästä, jolle on vaikea antaa mitään nimeä. Siinä missä väkivaltasivut saattavat kauheimmillaan ajaa massamurhiin, ohjaavat syömishäiriösivut luopumaan elämästä kuihtumalla."

"Ymmärretään jo, että ampumista ihannoivat sivut saavat tuhoa aikaan, mutta vielä ei ole tiedostettu, miten suuren vaaran elämälle tarjoavat tällaiset 'elämäntapasivut'."

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lakiin+törkeä+eläinsuojelurikos/HS20080930SI1MA01c1i
 
Tää on nyt taas näitä aikuisen ihmisen itsemääräysoikeus/nuoriin vaikuttaminen/kenen syy mikäkin on -juttuja. Minulle on henk. koht. aivan sama, mitä joku vartalolleen tekee, mutta enpä osaa mennä arvioimaan missä vaiheessa ihminen on "valmis" oikeasti tekemään mitään järkeviä päätöksiä. Mitään holhoamista en kannata. Ja ilmiö oli aivan varmasti olemassa ennen nettiäkin, että ei se sensuuri mielestäni tässä ole isoin asia vaan se, annetaanko sananvapauden nimessä huutia näille ihannoijille. Joillakin on tarve pelastaa muita ihmisiä. Mulla ei ole.
 
Eiköhän noi lähde kuitenkin huonosta itsetunnosta, mediasta (se ja se on läski, missitkin on läskejä, näin paljon kansa lihoi kesällä, lihavat sitä ja tätä ja tota) ja kellä mistäkin. Turha sitä nettiä on siitä syyttää. Itse ainakin tiedän entisiä/nykyisiä syömirhäiriöisiä jotka eivät edes netissä paljoa pyöri.

Mut en yhtään ihmettele. Joka ikinen naistenlehti ( ja siis just tällaiset kauneus ja terveys, kuntoplus ym) pursuaa vääränlaisia laihdutusvinkkejä, ja laihdutus on aina otsikoissa.
 
JL90 sanoi:
"Tytöillä kiristely hallussa".
Click to expand...

Eikös muutama sankari täältä mennyt tuon ketjun yhteydessä kanssa tuottamaan melkoisen kasan huippulaadukasta sisältöä myös jollekin ana-tyttöjen foorumille, jollen aivan väärin muista :D?
 
no-body sanoi:
Eikös muutama sankari täältä mennyt tuon ketjun yhteydessä kanssa tuottamaan melkoisen kasan huippulaadukasta sisältöä myös jollekin ana-tyttöjen foorumille, jollen aivan väärin muista :D?
Click to expand...

Juu, niinhän ne tais tehdä.

Edit. Ja entisestä pro-anasta näytti tulleen pakkislaisia tuon threadin ansiosta, en tosin tiedä mitä hälle tänä päivänä kuuluu.
 
Darwin awards here we come!! Muistan pakkislaisten reaktiot siinä viimekertaisessa keskustelussa: "Perustetaan mekin pro-syfilis ryhmä - sukupuolitaudit elämäntapana!"

Jos joku nyt on päättänyt olla syömättä ja pitää sitä elämäntapana niin mitä vaihtoehtoja meillä on? Tehköön niin kuin tahtoo tai pakkohoito. Odottelen tässä mielenkiinnolla mitä muita pro-ryhmiä alkaa tässä ajan kuluessa muodostumaan:
Pro-amputointi: Elämätapana katkoa raajoja tasaisin väliajoin
Pro-hyppy: Elämäntapana talon katoilta hyppiminen ja empiirinen tutkimus kuinka korkealta vielä jää henkiin
Pro-valoravinto: Valaistumisen kokenut ihminen elää pelkällä auringonvalolla tiettyjen gurujen mukaan. (pro-anan radikaalisiipi)
 
Ultimecia sanoi:
Tää on nyt taas näitä aikuisen ihmisen itsemääräysoikeus/nuoriin vaikuttaminen/kenen syy mikäkin on -juttuja. Minulle on henk. koht. aivan sama, mitä joku vartalolleen tekee, mutta enpä osaa mennä arvioimaan missä vaiheessa ihminen on "valmis" oikeasti tekemään mitään järkeviä päätöksiä. Mitään holhoamista en kannata. Ja ilmiö oli aivan varmasti olemassa ennen nettiäkin, että ei se sensuuri mielestäni tässä ole isoin asia vaan se, annetaanko sananvapauden nimessä huutia näille ihannoijille. Joillakin on tarve pelastaa muita ihmisiä. Mulla ei ole.
Click to expand...

Aika pitkälti samaa mieletä tästä asiasta kuin yllekirjoittanut.

Mun teesit:

1. Kotona annetaan hyvä itsetunto ja kasvatus, eikä siirretä raukkamaisesti vastuuta eteenpäin.

2. Ei lisätä kieltoja, valvontaa ja sensuuria heti kun nokka vähän verestyy, vaan kaivetaan ongelmien syyt esille ja parannetaan niitä.
 
Tuo ilmiö on kammottava... Tämä aihe on niin päivänpolttava, tuntuu ettei syömishäiriöiset edes saa apua ennen kuin ovat hengenhädässä. Muutaman syömishäiriöisen blogia lukeneena huomasin että osa kyllä hakee apua koska ahdistaa, ja koko maailma kaatuu päälle. Joillekin lääkäri on todennut, ettei tämä ole vielä niin laiha että tarvitsisi hoitoa! HALOO, sitä odotellessa sitten, niinkö? Mutta tosiaan, kyseessä on sairauden imenemismuoto, jolloin pro-anat saavat tukea toisistaan syömättömyyteen. Internet luo puitteet tällaisille moderneille, sairaille yhteisöille. Milloin tämä kauneusihanne muuttuu? Miten kenenkään mielestä edes on kaunista itsensä riuduttanut luu-nahkasäkki, jonka elintoiminnot ovat hidastuneet ja koko olemus hiipunut... Pro-normaalipaino! (se jokaiselle sopiva paino, ei BMI ;))

(Täytyy sanoa vähän asian vierestä että minä katselen on lähinnä "gym-spiration"- kuvia erittäin väsyneinä päivinä, kun motivaatio ei meinaisi riittää salille lähtemiseen. Toimii! :thumbs:)
 
En ole oikein varma mitä mieltä olen siitä, pitäisikö noita sensuroida/kokonaan kieltää vai ei. Toisaalta tuollaisessa tilanteessa oleva nuori haluaa edes jonkinlaista tukea ja haluaa tietää, ettei ole yksin. Toisaalta taas sairauden hyväksyminen ja sen haluaminen eivät edistä parantumista.

Mulla oli joskus lievä ortoreksia ja halveksin anorektikkoja, koska ajattelin, että on typerää kuvitella elävänsä jollain 100kcal/pvä. Kuitenkin tosiasiassa söin itsekin kamalan vähän ja vaikka se oli "überterveellistä" ruokaa, en syönyt läheskään tarpeeksi ja olin täysi kontrollifriikki. Siitä syömishäiriöt usein lähtevätkin - kun tuntuu, ettei pysty hallitsemaan mitään, kääntyy oman kehonsa puoleen, sillä se on kuitenkin kokonaan omassa hallinnassa.

Tekisi niin mieli ravistella noita tyttöjä ja koittaa saada ne tajuamaan, ettei elämä ole oikeasti niin vakavaa. Maailma ei kaadu, vaikka painaisi yli 30kg, eikä laihuus tee onnelliseksi. Toisaalta taas se ei ole niin helppoa, ei voi yhtäkkiä vaan päättää alkavansa syödä kunnolla. Mulla siihen tarvittiin kesä Italiassa, että opin syömään edes jotenkin rennommin ja paremmin. Nykyisin olen vieläkin "ruokanatsi", mutta ihan hyvällä tavalla :D

Surullisinta (tai parasta?) ehkä on, että suurin osa noista pro ana-sivuista on normaalipainoisten tyttöjen, jotka yrittävät epätoivoisesti laihduttaa 100kcal ruokavalioilla, repsuilevat, masentuvat ja avautuvat siitä blogiinsa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom