Kun polvinivelen rusto halkeaa.
Törmäyksen, kaatumisen tai putoamisen seurauksena polven nivelrustoon voi tulla halkeama. Myös silloin oireina ovat kipu, turvotus ja polven lukkiutuminen. Rustovauriossa syntyneitä kielekkeitä voidaan siistiä tähystysleikkauksella. Aitoa rustoa pyritään poistamaan säästeliäästi, koska rustokudos ei uusiudu. Vaurion kohdalle saattaa syntyä rustoarpea, joka on kuitenkin heikompaa kuin aito rusto. Jos luonto ei kykene korjaamaan rustovauriota riittävästi, vaurioituneeseen kohtaan siirretään leikkauksessa joko luurustokappaleita tai viljeltyjä rustosoluja. Jalan päälle voi laskea painon 4–6 viikkoa rustonkorjauksen jälkeen. Polvi kuntoutuu useimmiten täysin toimivaksi noin puolessa vuodessa.
Rustosolusiirre, eli ACI menetelmän periaatekuva:
Rustosolusiirre edellyttää kahta leikkaustoimenpidettä. Nivelen tähystyksessä arvioidaan vaurion laajuus, mahdollisen luupuutoksen määrä ja muun ruston kunto. Tähystyksen yhteydessä mitataan myös vauriokohtaa ympäröivän nivelruston jäykkyys ruston kunnon arvioimiseksi. Samalla otetaan nivelen reuna-alueelta, vähän kuormittuvalta nivelpinnalta, rustoa noin 5 x 15 mm:n alueelta (300–500 mg) rustosolujen viljelyä varten. Soluviljelylaboratoriossa rustosolut eristetään väliaineestaan ja soluja viljellään 14–21 päivää. Tänä aikana solumäärää voidaan lisätä 20–50-kertaisesti ja tuloksena on 6–20 miljoonaa solua. Solut on mahdollista käyttää heti tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Ennen takaisin lähettämistä tehdään soluviljelmän steriliteetin testaus ja laadunvarmistus. Solut toimitetaan kudosviljelyliuoksessa ampullissa, jossa on noin kuusi miljoonaa rustosolua. Yhden ampullin solumäärällä voidaan hoitaa laajuudeltaan 4–6 cm2:n rustovaurio.
Toinen toimenpide on avoleikkaus, jossa vaurioalue ensin puhdistetaan huonosta rustosta poistamalla rusto luun pintaa myöten.
Vaurioalue peitetään sääriluun etupinnalta otetulla luukalvolla, joka sitten ommellaan kiinni ympäröivään terveeseen rustoon. Luukalvo pitää soluliuoksen vaurioalueella, jolloin siirretyt rustosolut pääsevät kiinnittymään alla olevaan luuhun ja tuottamaan ruston soluväliainetta.
Rustosolut ruiskutetaan luukalvon alle muodostuneeseen taskuun.
Sauma suljetaan sen jälkeen viimeisillä ompeleilla ja kudosliimalla.
Leikkauksen jälkeen aloitetaan polven liikeharjoittelu, ja kuntoutusvaiheessa osavarausta jatketaan keskimäärin kahdeksan viikon ajan. Työkyvyttömyysaika on yleensä 3–6 kuukautta. Rustosolujen istutuksen jälkeen vaurioalueen kudos kypsyy ja muuttuu vähitellen. Kolmen kuukauden päästä leikkauksesta korjauskudos on vielä hyytelömäistä. Kudos on jähmeää 6–8 kuukauden kuluttua leikkauksesta ja voi saavuttaa 9–12 kuukaudessa rustolle tyypilliset biomekaaniset ominaisuudet. Kudoksen kypsyminen jatkuu useita vuosia leikkauksen jälkeen. Hyvän biomekaanisen tuloksen on todettu liittyvän siihen, että korjauskudos muistuttaa normaalia nivelrustoa.
Alla kuvasarja rustosolusiirre toimenpiteestä.
Lisää luettevaa:
Tässä on artikkeli rustovamman kirurgisesta korjaamisesta solusiirteiden ja biomateriaalien avulla.
Tässä on artikkeli nivelrustovaurioiden nykyhoidosta.
Tässä on artikkeli rustovaurioiden hoitovaihtoehdoista.
Tässä artikkeli rustovaurioiden ja nivelrikon diagnosoinnista.
Tässä patellan rustosolusiirteen kuntouksesta.
Tässä katsaus ruston korjaukseen.
Alla olevassa leikkeessä on kuvattu hyvin rustosolusiirre (Autologous chondrocyte implantation) operaatio.
