- Liittynyt
- 28.2.2008
- Viestejä
- 37
No niin. Poliisikoulu tuli käytyä. Pidin itse koulusta ja siihen liittyvistä harjottelujaksoista kovastikkin. Nyttemmin sitten vanhempana konstaapelinä maaseutukihlakunnassa. Sinänsä olen onnellinen tai pitäisi olla, koska yhtenä harvoista sain töitä. Silti en ole, koska mietin kaikkia muita jotka ovat työttöminä ja toisekseen en ole todellakaan sellaisella paikalla jonne haluaisin asettua kovin pitkäksi aikaa asumaan. Isompiin kaupunkeihin ja kotiseudulle ei ole nykytilanteessa vaan mitään mahdollisuutta päästä.
Toisekseen nykyinen pesti on määräaikainen ja uusien vähennyspaineiden takia on myös selvää ettei se tule jatkumaan. Nyt keväällä pitää sitten yrittää pariin uuteen kouluun, koska jotenkin olen niin kyllästynyt näihin katteettomiin lupauksiin paremmasta työtilanteesta sitten joskus. Aikanaan kun kouluun menin niin silloin asian kanssa oli jo ongelmia, mutta sen jälkeen tilanne on tasaisesti vain pahentunut eikä siihen nyttenkään ole mitään ratkaisua tulossa.
Viikonloppupainotteisuus kenttämiehellä välillä rassaa ja runsaat yövuorot häiritsee jo treenaamistakin. Työ sinänsä on ihan mielenkiintoista ja vaihtelevaakin.
Toisekseen nykyinen pesti on määräaikainen ja uusien vähennyspaineiden takia on myös selvää ettei se tule jatkumaan. Nyt keväällä pitää sitten yrittää pariin uuteen kouluun, koska jotenkin olen niin kyllästynyt näihin katteettomiin lupauksiin paremmasta työtilanteesta sitten joskus. Aikanaan kun kouluun menin niin silloin asian kanssa oli jo ongelmia, mutta sen jälkeen tilanne on tasaisesti vain pahentunut eikä siihen nyttenkään ole mitään ratkaisua tulossa.
Viikonloppupainotteisuus kenttämiehellä välillä rassaa ja runsaat yövuorot häiritsee jo treenaamistakin. Työ sinänsä on ihan mielenkiintoista ja vaihtelevaakin.

Kannattaisi varmaan vaikka keskittyä sen henkisen puolen kasvattamiseen ennemminkin ;)