Pois sivistyksestä

Itse en kyllä kylmiin oloihin lähtisi, jos haluaisin sivistyksestä pois. Toki päiväntasaajakin on aika no-no, mutta mieluummin se kuin talvipakkaset. Niistä ei vaan oikein selviä, ja vaikka olisikin joku mökki mitä lämmittää, niin voisi meinaan yksinäisyys tuntua kahta kauheammalta talven pimeyden alla.

Esim. Afrikan tai Brasilian viidakoissa voisi aivan helposti elää sivistyksen ulkopuolella, kyllähän vieläkin löytyy heimoja jotka ei oo tienny ulkomaailmasta mitään. Mutta kuka sitä nyt yksin jossain malariakärpästen keskellä pysyy elämään? Vaikka selviytyisikin, niin varmasti vituttaisi.

Eri asia hoitaa sitten homma järkevästi, ja varmistaa mielenterveys. Jos olisi vaikkapa joku ystävä/akka samalla aaltopituudella, niin eihän se välttämättä huono olisi heittäytyä johonkin Papua-Uusi-Guinean lämpimiin metsiköihin ja elellä siellä harmoniassa luonnon kanssa. Välillä sitten piipahtaisi ihmistenkin ilmoilla. Täytyy muistaa että nykymaailman nähneenä ei varmasti pelkkä metsästys-keräily riittäisi pitämään mieltä virkeänä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
. Täytyy muistaa että nykymaailman nähneenä ei varmasti pelkkä metsästys-keräily riittäisi pitämään mieltä virkeänä.
No jos saisi ottaa mukaan langattoman nettiyhteyden että saisi edes nettipornoa katsoa. Joko sitten pysyisi mielivirkeänä:D
 
Vielä offtopicia, parhaita kirjoja mitä olen lukenut ja myös hyvä leffana. Se että kaveri yritti rikkoa normaaliuden kaavoja ja omia rajojaan on tuskin mitään ihmeellistä. Moni ei vain mene noin äärimmäisyyksiin. Kuten kirjassa sanottiin, hänet erotti muista itseään etsivistä miehistä se että hän menehtyi ja siitä tehtiin menestynyt artikkelisarja jonka pohjalta kirja ja lopulta elokuva.
Kyllä kunnioittaisin kaveria joka oikeasti haluaisi elää yhteiskunnan ulkopuolella ja olisi valmis kokeilemaan rajojaan sen toteuttamiseksi. Mutta tuon kaverin tapa toteuttaa se oli vain hieman fiksumpi kuin koittaa avomerelle uimalla selvittää onko mahdollista elää sivistyksen ulkopuolella ihmislaivana, jolloin menehtyminen lähestyy jo luonnonvalintaa. Ainoastaan rikkaan perheen suojassa elänyt vesa voi kuvitella että Alaskan erämaahan voi marssia pikkureppu selässä nappaskengillä ilman erätaitoja varusteina nippa nappa muuta kun muistikirja ja kynä (juu kärjistys, olihan sillä karttakin ja muuta pientä). Jos luonnon ehdoilla haluaisi elää, pitäis luontoa kunnioittaa muutenkin kun kauneuden vuoksi. En epäile etteikö joku hieman paremmin asiaan perehtynyt ja varustautunut jopa voisikin selvitä luonnonvaraisesti.

Kyseisen kaverin Wiki-sivu sanoi:
He was last seen alive on April 28, 1992 by Jim Gallien, a local, who gave him a ride from Fairbanks to the head of the Stampede Trail. Gallien was concerned about "Alex", who had minimal supplies (not even a compass) and no experience surviving in the Alaskan bush. Gallien repeatedly tried to persuade Alex to defer his trip, and even offered to drive him to Anchorage to buy suitable equipment and supplies. However, McCandless ignored Gallien's warnings, refusing all assistance except for a pair of Wellington rubber boots, two tuna melt sandwiches, and a bag of corn chips.

Ja topicin aiheeseen, koskaan en ole haaveillut katoavani sivistyksestä kokonaan, mutta toisinaan on kiva ajatella askeettista mökkielämää kanoja ja lampaita kasvatellen jossain mettämökillä vaikka sapattivuoden ajan. Sen extrememmästä repäisystä en luultavasti selviäisi kovin pitkään hengissä, sisu ei riittäisi metsästää enkä muutenkaan varmaan ihan metsän varassa pärjäisi pitkiä aikoja. Eikä mistään sais kahvia. :)
 
Helvetti, kirjoitin tänne ja sähläilin jotain ja jouduin poistamaan viestin. No oleellinen osa oli:

Mikä oikeasti voisi olla hyväksi mielelle? Minkälainen irtiotto saisi mielen virkistymään? Voiko sivistyksestä pakenemisella olla esimerkiksi samanlainen vaikutus kuin masennuslääkkeellä? Itse tein aikalailla päinvastaisen tempun, kun (ilmeisesti masentuneena) kolme viikkoa sitten muutin idyllisestä pikkukylästä Keski-Suomessa Lontooseen, enkä edes Helsingissä ollut lapsuuden jälkeen käynyt. Päätös oli järjetön, mutta kaikkea pitää kokeilla. Todennäköisesti tasapaino löytyy jokseenkin normaalista elämästä, mutta en voi olla unelmoimatta extreme-vaihtoehdoista.


Ja topicin aiheeseen, koskaan en ole haaveillut katoavani sivistyksestä kokonaan, mutta toisinaan on kiva ajatella askeettista mökkielämää kanoja ja lampaita kasvatellen jossain mettämökillä vaikka sapattivuoden ajan. Sen extrememmästä repäisystä en luultavasti selviäisi kovin pitkään hengissä, sisu ei riittäisi metsästää enkä muutenkaan varmaan ihan metsän varassa pärjäisi pitkiä aikoja. Eikä mistään sais kahvia. :)

Isäni puolelta on meille periytynyt ikioma saari jossa sähkötön, alkeellinen mökki. Saari on hyvin pieni, lähellä rantaa, mutta se ei haittaa. Se on kuitenkin niin syrjäseudulla että autojen ääntä esimerkiksi ei kuulu juuri ollenkaan, vaikka tie meneekin läheltä. Siellä voi oikeasti nollata aivot ihan täysin. Maata laiturilla, kuunnella laineiden liplatusta, katsella sorsapentueita ja pureskella risuja. Mutta mikä on totuus - en jaksaisi siellä ainakaan yksin olla kauaa.

Sen sijaan, jos lähtisi johonkin Etelä-Afrikkaan seikkailemaan... ei tarvitsisi täysin heittäytyä luonnon armoille, vaan enemmänkin ottaa sellainen seikkailijan meininki ettei nyt ainakaan joka yö etsi kattoa pään päälle. Mitähän siellä sitten keksisi?

Roope Ankkahan etsi onneaan ikävuosien 13 ja olikohan jotain 20 välillä. Kävi joka maailmankolkassa, teki kaikki seikkailut ja eli aina tilanteen ehdoilla. Lopulta löysi kultaa, kun etsi kovemmin ja fiksummin kuin kukaan.
 
Lenkkipolulla on aikaa miettiä..

Jos yksilö on kettuuntunut kotivaltionsa meininkiin eikä muutkaan maat nappaa yhtään, niin onko ihmisellä edes mahdollisuutta muuttaa jonnekin, jossa et elä minkään maan lainsäädännön tai verotuksen alla? Jos haluaisi elää "luonnossa" oikein kunnolla niin onko se edes mahdollista? Nykyisen sivilisaation jotenkin tuntien, ainakin veroa joudut johonkin kantamaan :)

Jotenkin tuntuu erittäin epämiellyttävältä ja oudolta, että jos joku ihminen kyllästyisi nyky-yhteiskuntaan ja erityisesti kusipäisiin ihmisiin, niin hänellä ei ole paikkaa mihin mennä.

Kaikki kuiva maa on periaatteessa kiisteltyjä napoja lukuunottamatta jonkun valtion omakseen julistamia. Napamantereet ovat liian rankkoja paikkoja elellä itsekseen avusta riippumattomana.

Sitten on tällainenkin vaihtoehto:
Kansainvälisillä merillä olet periaatteessa valtiottomalla alueella useimpien lakien ja verotuksen ulottumattomissa.
Mutta siellä on kyllä aika vaikeaa mitään alkeellista elämää harjoittaa. Vaikka jonkinverran ruokaa saisi kalastamalla, niin laiva ja kaikki merellä elämiseen tarvittava roipe ei ole ihan ilmaista vaan satamassa on vierailtava sillointällöin ja rahalla tavaraa ostettava.
 
Joo itsekkin suosittelisin irtiottoa haaveilevaa oleilemaan sähköttömässä mökissä vaikkapa pari vuorokautta. Yllättävän pitkä aika olla itsekseen. Varsinkin jos ei ruokaa ota ja yrittää hankkia sen marjoja keräilemällä ja alkeellisesti kalastamalla :)
 
Mitä sitä turhaan merta edemmäs kalaan. Paikalliselle ulkoilualueelle jokamiehen oikeuksin telttailemaan vuoden ympäri ja paikallisen supermarketin roskiksesta dyykkaa eväät. Kun iskee hammaspipi ni kävelet terveyskeskukseen. Vot.
 
Mitä sitä turhaan merta edemmäs kalaan. Paikalliselle ulkoilualueelle jokamiehen oikeuksin telttailemaan vuoden ympäri ja paikallisen supermarketin roskiksesta dyykkaa eväät. Kun iskee hammaspipi ni kävelet terveyskeskukseen. Vot.

Tee se turvallisesti, Suomessa. Joo ja väriäkin saa voi poijat paljo ihoon kun pihalla käppäilee kesät talvet. Ihan ku eteläs olis ollut.
 
Tarkemmin kun ajattelee niin tuossahan noita istuskelee puiston penkillä ympärivuotisesti ulkoilmassa eläviä yhteiskunnan ulkopuolelle heittäytyneitä sankareita :)
 
Tarkemmin kun ajattelee niin tuossahan noita istuskelee puiston penkillä ympärivuotisesti ulkoilmassa eläviä yhteiskunnan ulkopuolelle heittäytyneitä sankareita :)

Tarkemmin ajatellen tuossa ei ole kyllä mitään paheksuttavaa, kunhan eivät saa mitään tukia (eivätkä sairastu ja käytä julkista sairaanhoitoa. Poliisithan näitä sankareita yleensä hyysäävät, joten siltä osin reaalimaailmassa eivät ole täysin muun yhteiskunnan ulkopuolella). Eikös markkinatalouteen kuuluu, että markkinoille osallistutaan silloin kun halutaan, tai ollaan kokonaan osallistumatta? Koko järjestelmän legitimiteetin kannalta omavaraistaloudessa elämisen pitäisikin olla kaikille mahdollista.
 
Jos päättäisi lähteä pois sivistyksestä, pitäisikö se välttämättä tehdä yksin? Olen siis joskus miettinyt, että voisi olla aika kokemus vaikka viettää vuosi jonkun alkeellisen "heimon" keskuudessa... Muistan nähneeni pätkää jostain Siperiassa elävästä kansasta, kulkivat porojen perässä, välillä asuivat hetken aikaa taloissa & olivat enemmän sivistyksen parissa, mutta suurimaan osan ajasta viettivät jossain tundralla ja elivät alkeellisesti. Ehkä siinä vosi oppia aika paljon itsestään ja elämästä yleensä hyvin eri tavalla, kun vuoden kokeilisi jotain ihan muuta tapaa elää...

Toisaalta tiedän, että kaikkeen alkeellisuuten voisi myös mennä hermot. Kyllä ärsytti välillä nuorempana, kun kotona maalla lämmitys oli pitkälti puiden varassa, suihkua tai pesutiloja ei ollut sisätiloissa ja vesi/sähkö ongelmat oli osa arkea. Halkojen hakkaamista joskus kaipaan, siihen sai purettua hyvin vitutusta. :evil:
 
Aika moni joutuu syömään ainakin yhdet antibiootit vuodessa, jos ei muuten niin vaikkapa jonkin haavan/tulehduksen vuoksi. Se on sit siinä se reissu, kiva kuolla kun on simpukankuoren muru jalkapohjassa.

Pakkoko se on pohjoseen lähtee? Sivistyksestä pääsee eroon kun muuttaa Thaimaan korpeen eikä tule edes kylmä ja sapuskaa ja lääkkeitä piisaa eikä eläminen maksa mitään.
 
Jossakin tuosta aiemmin linkkaamassani Richard Proennekesta kertovassa dokkarissa mainittiin että vaikka mies eli muistaakseni 44 vuotta erämaassa, ei hän ollut koskaan sairaana. Johtuu siitä että kun ei muita ihmisiä ole, niin ei ole myöskään lentsuja ym. kulkutauteja, mutta pakkohan siellä on jotain lääkettä olla mukana juuri haavatulehdusten ym. takia. Mies itse kertoili siinä että erämaassa ei passaa pöljäillä vähääkään, riskejä ei oteta. Pienikin virhe noin kaukana avusta voi olla kohtalokas.

Ei voi kun kunnioittaa ko. herraa. Pykäsi mökin ilman yhtäkään sähkötyökalua, lovesi mökkiin pöllit, sahasi tarvittavat laudat pölleistä itse ja veisteli ovensaranat, ikkunalaudat ja ihan kaikki käsin. Lopuksi vielä raahasi kivet mökille ja muurasi mökkiin tulipesän piippuineen. Ruoka tuli kasvimaasta jossa pottua ja sipulia ym. ja tietysti sitten riistaa, kalaa ja marjoja päälle.

Tämä kyseinen kaveri siis lähti vuodeksi kokeilemaan selviääkö erämaassa niin pitkää aikaa, oli sitten loppujen lopuksi siellä niin kauan että vanhuus tuli vastaan.
 
Kyllähän sitä itsekin aina miettii, ei nyt mihinkään metsään muuttamista mutta jotain halpamaata ja yksinkertaisempaa elämää. Auto myyntiin, kämppä vuokralle ja säästötili käyttöön niin olisi rahaa elellä ties kuinka monta vuotta jossain lämpimässä maassa, en edes osaa sanoa mikä estää? Duuni josta en pidä? Ei ole perhettäkään, ura on mutta en mä ole ikinä edes halunnut uraa. Tää on tämmöistä. :D

Kaikki tarttee jonkun pakosuunnitelman, mukava miettiä että kyllähän sitä voisi! Mutta harva lähtee toteuttamaan.
 
Tuli muuten mieleen että jos tätä sivistyksestä poistumista ajattelisi hieman realistisemmalta ja turvallisemmalta kantilta, niin mikähän maailmankolkka olisi vähiten byrokraattinen? Turhan paperinpyörittämisen poissaolohan mahdollistaisi hyvinkin paljon sellaisen "sivistymättömän" elämän. Ei olisi pakko poistua yhteiskunnasta, mutta silti voisi elää miten lystää. Täällä jos et tee just niinkuin kaikki muutkin, niin poliisi tulee pamputtamaan, joten parempi joko olla kiltti kunnon kansalainen tai sitten kadota metsiin kokonaan :) Eli ihan mielenkiinnosta, onko hajua maista joissa kaupankäynti yms. on pysynyt inhimillisellä tasolla? Sanomattakin selvää että aika kehittymättömistä paikoista on kysymys, mutta oishan se aika ihqa kun ruokaa saisi oravannahalla ja oravannahkoja naapurille puita sahaamalla, eikä ketään kiinnostaisi liput ja laput.

Joo, poika taas kuvittelee :D
 
Tuli muuten mieleen että jos tätä sivistyksestä poistumista ajattelisi hieman realistisemmalta ja turvallisemmalta kantilta, niin mikähän maailmankolkka olisi vähiten byrokraattinen?

Tarkoittaa kaiketi samaa kuin kaikkein korruptoitunein. Byrokratian määrä tahtoo olla riippuvainen lompakon paksuudesta ja ihonvärin vaaleudesta. :)

Täällä jos et tee just niinkuin kaikki muutkin, niin poliisi tulee pamputtamaan, joten parempi joko olla kiltti kunnon kansalainen tai sitten kadota metsiin kokonaan :)

Täällähän poliisi ei puutu tekemisiisi ellet suurinpiirtein tapa jotakuta. Nk. "vapaissa" (kehitys)maissa saat pienimmästäkin virheestä vähintään pampusta naamariin ja välillä kohtuuttomiakin vankilatuomioita jossain maakuopassa. Toisaalta raha ratkaisee ongelmia...
Rahakas länkkäri on aina väärässä/oikeassa (riippuen maksatko vai et) ja sellainen, jolta voi jollain verukkeella lypsää rahaa "hallintokuluihin", jotta mikään asia etenee.
 
Kannattaa lukasta Pentti Linkolan teoksia, sillä on ihan mielenkiintoista pointtia aiheista ja jollakin tasolla olenkin hyvinkin samaa mieltä. Tiettyjen ongelmian ratkaisut eivät välttämättä ole niitä inhimillisimpiä.

Kyllä kaupungin hälinästä pääsee jo mukavasti eroon, kun reissaa vanhempien luo pienelle paikkakunnalle. Lähin kauppa on 12km päässä niin ei siellä sitä trafiikkia hirveästi ole. Stressattavaa ei sinäänsä ole, maasta saa kaikki kasvikset, unohtamatta marjoja ja sieniä. Vuosittain paikallisesta metsästysseuralta tilatut lihat pitävät hyvin ruuassa ja tietysti mitä kalastamalla saadaan. Viimeisempänä ideana ostettiin jauhomylly, josta saadaan itse omista jyvistä jauhettua hyviä jauhoja. Vaikka ei eläkkään täysin eristyneesti, niin jo se että päivätyö ei huuda niskaan on mukavaa. Töitä tietysti riittää, mutta kenttäsirkkelilläkin työskennellessä on vain se työ ja tuloksen näkee samantien: rentouttavaa. Eikä siellä tarvitse poliiseista välittää, vaikkakin eihän Suomessa pääse virkavallasta oikein missään eroon jos haluaa kuitenkin olla osa yhteiskuntaa.
 
Jossakin tuosta aiemmin linkkaamassani Richard Proennekesta kertovassa dokkarissa mainittiin että vaikka mies eli muistaakseni 44 vuotta erämaassa, ei hän ollut koskaan sairaana. Johtuu siitä että kun ei muita ihmisiä ole, niin ei ole myöskään lentsuja ym. kulkutauteja, mutta pakkohan siellä on jotain lääkettä olla mukana juuri haavatulehdusten ym. takia. Mies itse kertoili siinä että erämaassa ei passaa pöljäillä vähääkään, riskejä ei oteta. Pienikin virhe noin kaukana avusta voi olla kohtalokas.

Ei voi kun kunnioittaa ko. herraa. Pykäsi mökin ilman yhtäkään sähkötyökalua, lovesi mökkiin pöllit, sahasi tarvittavat laudat pölleistä itse ja veisteli ovensaranat, ikkunalaudat ja ihan kaikki käsin. Lopuksi vielä raahasi kivet mökille ja muurasi mökkiin tulipesän piippuineen. Ruoka tuli kasvimaasta jossa pottua ja sipulia ym. ja tietysti sitten riistaa, kalaa ja marjoja päälle.

Tämä kyseinen kaveri siis lähti vuodeksi kokeilemaan selviääkö erämaassa niin pitkää aikaa, oli sitten loppujen lopuksi siellä niin kauan että vanhuus tuli vastaan.

Mitenkähän se naisen saanti onnistuisi, harva nainen lähtee erämaahan ja puolukoilla ei taida "tavaraa" irrota?

No vakavasti ottaen, ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin, harva kestää yksinäisyyttä edes muutamia kuukausia, antropologien mukaan pahimpia rangaistuksia yhteisöissä oli yhteisöstä erottaminen ja "näkymättömäksi" julistaminen, se oli käytännössä kuolemantuomio.

On arvioitu, että metsästys- ka keräilytalouden aikaan Suomessa eli n. 50 000 ihmistä, eli se on suunnilleen Suomen ( menetetyt alueet mukaanluettuna ) "kantokyky". Jos lisätään jonkinlaista "alkeellista" maanviljelyä, niin kantokyky olisi ehkä muutama satatuhatta ihmistä.
 
Mielenkiintoista tarinaa. Ainahan sitä kaikenlaista tulee pohdittua, mutta totuus lienee, että 95 prosenttia meistä pullamössöistä kuolisi talven aikana nälkään (loput viisi menisi muuten vaan sekaisin :)).

Mieleen tuli aiheesta ruotsalainen TV-dokumentti "Gubben i Stugan" vuodelta 96. Ihan hyvä, suosittelen etsimään ja katsomaan:

http://m.imdb.com/title/tt0116459/
 
Tarkoittaa kaiketi samaa kuin kaikkein korruptoitunein. Byrokratian määrä tahtoo olla riippuvainen lompakon paksuudesta ja ihonvärin vaaleudesta. :)

Täällähän poliisi ei puutu tekemisiisi ellet suurinpiirtein tapa jotakuta. Nk. "vapaissa" (kehitys)maissa saat pienimmästäkin virheestä vähintään pampusta naamariin ja välillä kohtuuttomiakin vankilatuomioita jossain maakuopassa. Toisaalta raha ratkaisee ongelmia...
Rahakas länkkäri on aina väärässä/oikeassa (riippuen maksatko vai et) ja sellainen, jolta voi jollain verukkeella lypsää rahaa "hallintokuluihin", jotta mikään asia etenee.

Oikeassa olet enimmäkseen. Poliisilla viittasin yleisesti jonkinsortin järjestysvaltaan - peräänhän voi soitella vaikka sosiaalitantta ;)

Mutta onhan niitä täysin eristyksissä eläneitä heimoja. Samalla voisi kuvitella, että joku paikka olisi saanut osansa sivistyksen eduista mutta silti pysynyt hyvin simppelinä. Vai onko tuo käytännössä mahdotonta? Että ne pesukoneet ja terveyskeskukset tuo automaattisesti lännen kirot mukanaan?

Itse en täydellistä alkukantaisuutta enkä varsinkaan yksinäisyyttä kestäisi. En missään nimessä halua sellaista.

Linkolan kirjan luin joskus, mikähän se oli nimeltään, en nyt muista. En suinkaan samaistu kaverin mielipiteisiin ja IMO saatanan tyhmiä juttuja ukolla, mm. väitti kirjassa että luonto tarjoaa jokaiselle ihmiselle parhaat mahdolliset fiilikset joita ei voi edes oma rakas voittaa. Näin siis jokaisen ihmisen kohdalla aina ja iankaikkisesti. Lisäksi mm. suomalaisella ja brasilialaisella luonnontutkijalla on vähemmän yhteistä kuin suomalaisella luonnontutkijalla ja venäläisellä industrialistilla (tms.). Jälleen kerran aina ja universaalisti. Mainitsi kyllä jonkin "todellisen kosmopoliitin" joka ehkä jopa pystyisi brasilialaistakin diggaamaan, mutta ilmeisesti harvassa ovat nämä kaverit. Siltikin voin samaistua äijän fiilinkeihin monista asioista. Hulluhan se on mutta eipä tuon väliä.
 
Back
Ylös Bottom