Pitkä lenkki /maraton harjoittelu

[JMzz]

(Onneksi katsoin keskisykettä aina väliajoin mittarista kun aivan viimeisellä kilsalla sykemittari otti ja sekos ja rupes näyttää ihan mitä sattuun. 218 näytti yhtäkkiä ja sit 137 ja taas yli 200 :D otin ja mittasin käsin ja pulssi tuntu rauhallisen tasaselta ja oli siinä 138. Tiedä sit mikä siihen meni... Saatto olla jotkut voimalinjat kun siinä juoksin semmosten alla hetken, who knows...)

Juu eli nyt selvis mistä tuo ihme sekoilu tuli. Otin siinä lopussa juomapullon käteen ja pidin sitä semmosessa asennossa käsivartta vasten, että se kolkkas siihen mittarin anturiin joka askeleella :D Tuo mittari kun rekisteröi aika helposti näköjään tuon kolkkeenkin (testasin vielä kotona). Eli kyllä se mittari kunnossa on mut sykelukema nyt oli vähän väärä kun lisänä pullon aiheuttama kolke.

 

[Lightweight]

Sykkeet on ihan hyvän kuuloiset ja vauhti on erittäin hyvä sykkeisiin verrattuna. Mikset mene joskus kunnon puolimaratoonin tai kympin kisoihin niin saisit vähän kisavauhti tietoja. Kauanko on tullut juostua?

Kyllä sillä maksimaalisella hapenkulutuksella voidaan selittää esim. juoksun taloudellisuutta, mutta ne ovat tarpeellisia vasta huippu-urheilijoilla.

En väittänytkään tätä vastaan. Maksimaalinen hapenkulutus on ihan kohtalaisen järkevä mittaustulos verrattuna aerobiseen kynnykseen. Sanoin, että se ymmärretään ja selitetään väärin.

Suolan käytöstä en uskalla varmaa faktaa sanoa, jos 10g vedetään niin eiköhän se riittäne. Sokerien tai pitkien hiilareiden nauttimisen lenkin aikan perustan siihen, että kaikki kulutettu energia ei tule kuitenkaan pelkästään rasvasta. Joten ainakin ilman hyvää hiilaritankkausta voi pitkän lenkin jaksamisen kanssa olla vaikeaa.

Maraton kilpavauhdillakin maksan glykogeeni varastot rupeavat olemaan tyhjät n 30 km jälkeen ja lihasten glykogeeni varastot riittävät tankattuina loppuun ja eivät aiheuta väsymystä.

Pitää kyllä sanoa, että jotkut ihmiset ovat mielestäni vaarassa saada liian vähän suolaa ainakin lämpimillä ilmoilla. Niin kuin jotkut ihmiset saavat liian vähän rasvaa ruokavaliosta. Kyllä siihen aamupuuroon voi urheilijat mielestäni laittaa huoletta teelusikallisen suolaa.

Laimella liuoksella voitaneen edelleen hapettaa niitä rasvoja lisäksi.

Nautittujen ravintoaineiden suhteellinen osuus vaikuttaa ravinnon suhteellisen hyväksi käyttöön. Jos syöt paljon sokeria käyttää kroppa ravinnokseen pääasiassa sokeria. Vaikutus ei tietenkään ole hirmuinen, kun samalla urheilllaan, koska esim. insuliinin nousu sokerin nauttimisen vuoksi on mitätön. En keksi ainakaan lukemani ja opintojeni pohjalta mitään järkevää syytä miksi sokeri edes voisi lisätä rasvojen hapetusta. Kerro jos tiedät jonkun.

Tuota sen verran tässä nyt kyllä täyty kommentoida että vaikka söisit sitä suolaa kuinka paljon niin NATRIUM ja Kloridi -tasapaino on vaan yks osa sitä elektrolyyttitasapainoa. Varsinkin Kalium ja magnesium on varmasti sellasia mitä tarviit kanssa eikä niitä siitä ruokasuolasta saa.

Kaliumia saa ihan riittävästi. Sitä myös on kehossa paljon ja sitä katoaa hikoillessa 10 kertaa vähemmän kuin natriumia. Magnesiumin nauttimista suosittelen kyllä kaikille. Sen nauttiminen ennen ja jälkeen harjoituksen riittää mielestäni ihan hyvin. Vaikka aamulla ja illalla.

Loppupointina: voi mineraali pitoisia juomia juoda treenin aikana, jos haluaa, mutta ei niistä mielestäni hyötyä ole. Sokerin litkimisellä voi vaikuttaa rasvojen hapetukseen negatiivisesti, mutta luultavasti laimea sokeri liuos ei tätä aiheuta. Niiden suosittelemiseen en näe siis perusteluja.

 

[JMzz]

Sykkeet on ihan hyvän kuuloiset ja vauhti on erittäin hyvä sykkeisiin verrattuna. Mikset mene joskus kunnon puolimaratoonin tai kympin kisoihin niin saisit vähän kisavauhti tietoja. Kauanko on tullut juostua?

Yläasteella aloitin semmosen säännöllisen juoksun. Sen ajan treenit oli kyllä ihan hurjia täytyy myöntää. Ei mitään järkeä. Verenmaku suussa tuli painettua joitakin lenkkejä joskus ysillä ja lukion ekalla. Nyt on siis juostu jotain 8-9 vuotta välillä säännöllisemmin ja välillä vähemmän säännöllisemmin. Kaikkee muutakin on tullut harrastettua samalla. Semmosen jutun oon kyllä huomannu että kyllä nuo muut harrastukset tukee todella hyvin juoksua sillei ettei aina tarvii olla siellä pururadalla vääntämässä. Tosin salilla jos hankkii vähänkin massaa enemmän niin se rupee sit näkymään juoksussa aika nopeesti. Kisaillut en oo ku muutamia kertoja lukioaikana. Itteni kanssa oon kyllä kilpaillu ja sillon tällön vertaillu omia tuloksia noihin suomen huippujen tuloksiin (ja vähän masentunu siitä joskus jopa). Itse asiassa en tiiä minkä ihmeen takia yleensä rupesin juoksee. Isä juoksee kanssa mut joskus ala-asteen lopusssa vielä lähes inhosin juoksua. Ala-asteella olin 8:n oppilas liikunnassa. En inhonnut sitä mutta esim juoksu ja hiihto oli sellasia ettei ois voinu vähempää kiinnostaa. Ylä-asteella se sit lähti vähän eteenpäin ja numero kohoili kymppiin asti juoksun alkaessa vaikuttaa :D Lukiossa oli liikunnan opettajana Suomen hiihdon valmentajana toiminut Immo Kuutsa jolta sain sit paljon kaikenlaista neuvoa ja kannustusta. Jooh eiköhän tää tilitys ollu taas tässä. Nyt on kuiteskin aika hyvä olo kun pystyy juoksee ilman että vatsa hajoo. Kisailemaan vois joskus ihan oikeasti mennä mut tuntuu ettei oikein kerkee semmosiakaan kun tuo opiskelu vie niin älyttömästi aikaa. Tiedän että jos en harrastas ollenkaan liikuntaa niin olisin jo kyllä böörn aut.

 

[Dirdy]

Mulla on kanssa tuo sama ongelma, elikkä ruokailua saa kyllä miettiä todella pitkään ennenku lähtee yli 15km lenkille. Jos ei syö, tulee kylmät väreet ja huono olo ja jos syö, tuntuu maha olevan ihan lukossa ja koko loppupäivä ihan pilalla. Tätä ongelmaa oon kans miettiny ku tuossa seuraavassa threadissa Laskuvarjojääkärikurssille osallistumisestani kyselin. Jännittää nyt hieman, että kuinka pojan käy. Pulssi on kyllä lenkeillä AIVAN liian kova. Mittarin kun ottaa mukaan niin puoleen putoaa vauhti, ja olo ei tunnu muuttuvan pätkääkään, vaikka pulssi muuttuu. Oon miettiny, että onkohan tämä ihan normaalia, mutta en usko. En kyllä tiedä yhtään mikä auttaiskaan!
Juoksijana en oo kovin perehtyny näihin teoreettisiin ravinto/treenivalintoihin, juoksut tapahtuu mutu-pohjalta. Se on varmaa että varusmiespalvelus tulee olemaan erittäin vaikeaa aikaa mahan kannalta, jos armeijassa vastaan tuleva "sekaurheilu" aiheuttaa samoja ongelmia.

 

[JMzz]

Mulla on kanssa tuo sama ongelma, elikkä ruokailua saa kyllä miettiä todella pitkään ennenku lähtee yli 15km lenkille. Jos ei syö, tulee kylmät väreet ja huono olo ja jos syö, tuntuu maha olevan ihan lukossa ja koko loppupäivä ihan pilalla.
Juoksijana en oo kovin perehtyny näihin teoreettisiin ravinto/treenivalintoihin, juoksut tapahtuu mutu-pohjalta.

Pikkuveli menee kanssa tonne laskuvarjojääkäreihin nyt kesällä. Semmonen juttu olis kyllä hyvä, että ota selvästi rauhallisempia lenkkejä mukaan sinne. Elä siis aina vedä viimesen päälle. Elimistö ei ehdi palautumaan ja sit tulee vaan ylikunto. Tätä oon ite harrastanu paljon sillon vähän nuorempana (valitettavasti). Sitä vaan ajatteli että mitä kovempaa niin sitä enemmän se johonkin vaikuttaa. Vasta pari vuotta sitten alko tajuta sen että jokasta treeniä ei pidä vetää edes kovasti vaan kyllä siellä pitää olla ne kevyemmät mukana, ihan vaikka aika lyhyitäkin. En halua pelotella mut eräs henkilö joka kilpaurheilee veti todella kovia treenejä. Sit tuossa ilmeisesti viime vuonna lääkäri totes että sydämessä oli joku sivuääni tai joka vastaava joka johtui kuulemma liian kovasta rasituksesta. Ruumis kehittyy harjottelun tasoa nostamalla tiettyyn pisteeseen asti jonka jälkeen kehityksen mukaan tulee niitä sivuvaikutuksia... mitkä voi sit olla aika vaarallisiakin, varsinkin jos on perinnöllistä taipumusta. Jos arvaan oikein niin mittaat ajan kanssa kaikki lenkit. Menee helposti yli sillon jos kaikilla lenkeillä on sekundaattori päällä.

 

[Dirdy]

Pikkuveli menee kanssa tonne laskuvarjojääkäreihin nyt kesällä. Semmonen juttu olis kyllä hyvä, että ota selvästi rauhallisempia lenkkejä mukaan sinne. Elä siis aina vedä viimesen päälle. Elimistö ei ehdi palautumaan ja sit tulee vaan ylikunto. Tätä oon ite harrastanu paljon sillon vähän nuorempana (valitettavasti). Sitä vaan ajatteli että mitä kovempaa niin sitä enemmän se johonkin vaikuttaa. Vasta pari vuotta sitten alko tajuta sen että jokasta treeniä ei pidä vetää edes kovasti vaan kyllä siellä pitää olla ne kevyemmät mukana, ihan vaikka aika lyhyitäkin. En halua pelotella mut eräs henkilö joka kilpaurheilee veti todella kovia treenejä. Sit tuossa ilmeisesti viime vuonna lääkäri totes että sydämessä oli joku sivuääni tai joka vastaava joka johtui kuulemma liian kovasta rasituksesta. Ruumis kehittyy harjottelun tasoa nostamalla tiettyyn pisteeseen asti jonka jälkeen kehityksen mukaan tulee niitä sivuvaikutuksia... mitkä voi sit olla aika vaarallisiakin, varsinkin jos on perinnöllistä taipumusta. Jos arvaan oikein niin mittaat ajan kanssa kaikki lenkit. Menee helposti yli sillon jos kaikilla lenkeillä on sekundaattori päällä.

Kyllä kyllä.. Mulla on aina lenkeillä sama kunnianhimo päällä, jonka takia kaveritki aina heittää et ota vähä rauhallisemmin hei! Aina kun tuntuu hyvältä, niin silmiin pilkahtaa hullun kiilto: TÄNÄÄN RIKOTAAN ENNÄTYKSIÄ. Jotenki oon ihastunu pitkän matkan harjottelemiseen. Nyt oon päättäny ottaa rauhallisemmin kyllä, ja tuola threadissa "Laskuvarjojääkäriksi 2005" oon selittäny lisää tästä tulevasta kesästä ja tilanteesta, Feel free to comment on that

Kello on mulla mukana aina joo, ja yleensä juoksen väh. tunnin lenkkejä, ellen kiihdytysjuoksuja testaile. En oo hirveesti testaillu omaa suorituskykyä, vaikka kiinnostais kyllä tietää vähä jotain hapenottokykyä jne. Sykettä en saa nousemaan yli 207 sit millää, ja "jutteluvauhti-syke" heittelee siinä 170+ tienoilla. Tätä oon kans ihmetelly ja vähä jännittäny. Niinku luin tota toista keskustelua sykkeestä, niin oon yhä enemmän sen kannalla, että tarvin nyt rauhallista ja enemmänki rasitukseen totuttavaa harjotusta. Paljo venyttelyä ja pikkulenkkejä väliin ja välipäiviä tietysti. Juoksun ohella harrastan aika paljo katukorista kavereiden kans joka on aika tiukkaa hommaa, sykkeet heittelee varmasti korkeella. En oo mitannu.

Musta tuntuu että oon nyt siinä tilanteessa just mitä sanoit että "jos olisin tienny, olisin tehny asiat toisin." -tyyliin. Eli treenausta on nyt muutettava aika paljo rauhallisemmaksi. Lääkärintarkastuksissaki utissa sanottiin että "viimenen kuukausi ennen palvelusta on parempi olla sit rauhallinen, muuten ei jalat kestä." sano toi veljelles jos sille ei ollu varotettu niistä tapauksista, jotka joutu keskeyttää koulutuksen, ku oli revittäny liikaa ennen palvelusta. Kyllä ne sielä varmasti hoitaa poikien fyysisen puolen kuntoon Kunhan kintut kestää.

 

[JMzz]

Sykettä en saa nousemaan yli 207 sit millää,

Tuo kyllä kiinnitti huomioni. Elä ees yritä saada mitääm korkeempia sillä tuo on jo oikeesti vaarallista jos mietit hiukka niin maksimisykkeesi on 220-ikä eli alle ton 207 ... en suositteleisi ikinä treenaamaan mitään millä sit yritätkään rikkoa "sykeennätyksesi" Juu pitää veljelle sanoa siitä viimesestä kuukaudesta. Hyviä ja ennen kaikkea rauhallisempia lenkkejä. ;)

 

[Voitto Kotiin]

en suositteleisi ikinä treenaamaan mitään millä sit yritätkään rikkoa "sykeennätyksesi"

Maksimi on maksimi eikä maksimin yli sykettä saa nostettua. Dirtyn maksimi (juostessa) on 207 tai vielä korkeampi. Eikä sykkeen nostamisesta maksimiin mitään haittaa tai vaaraa ole. Keskimatkan ja pitempienkin matkojen kisoissa syke loppusuoralla huitelee maksimissa. Harjoituksissa harvemmin sykettä maksimiin tarvitseen nostaa.

 

[Lightweight]

Tuo kyllä kiinnitti huomioni. Elä ees yritä saada mitääm korkeempia sillä tuo on jo oikeesti vaarallista jos mietit hiukka niin maksimisykkeesi on 220-ikä eli alle ton 207 ... en suositteleisi ikinä treenaamaan mitään millä sit yritätkään rikkoa "sykeennätyksesi" Juu pitää veljelle sanoa siitä viimesestä kuukaudesta. Hyviä ja ennen kaikkea rauhallisempia lenkkejä. ;)

Parin kymmenen pintaan olevilla maajoukkua painijoilla oli mitattu sykearvoja väliltä 160-240. Tuo kaava heittää todellisuudessa aika paljon. Olen kyllä samaa mieltä ettei kannata hirveästi revitellä. Liika tai liian kova harjoittelu ja vaihtelun puute on hyviä ylikunnon kehittäjiä. Kaikilla aerobisten lajien kilpaurheilijoilla esiintyy suhteessa enemmän eteisvärinöitä. Eteisvärinät lisäävät sydönkohtauksen riskiä. Esim. Suomalaisilla suunnistajilla oli 5%:lla eteisvärinöitä, kun saman ikäisillä ei suunnistavalla väestöllä oli vain 0,2%. Ylikunto tietenkin vielä pahentaa tilannetta varsinkin jos siihen ajautuu usein tai jos se on jopa kroonista.

Vaihtelua siis enemmän: yksi pitkä, yksi kova ja pari lyhyttä on ihan hyvä perussysteemi. Kannattaa myös ihmeessä pitää ainakin kuukausi lepoa juoksusta ja harrastaa vaikka pyörilyä tai soutua ennen laskuvarjojääkäreitä. Muutenkaan en lähtisi ylimääräisiä revittelemään ennen palvelusta. LJK:ssa on muutenkin ylikunnon riski ilmeinen.

 

[JMzz]

Maksimi on maksimi eikä maksimin yli sykettä saa nostettua. Dirtyn maksimi (juostessa) on 207 tai vielä korkeampi. Eikä sykkeen nostamisesta maksimiin mitään haittaa tai vaaraa ole. Keskimatkan ja pitempienkin matkojen kisoissa syke loppusuoralla huitelee maksimissa. Harjoituksissa harvemmin sykettä maksimiin tarvitseen nostaa.

Juu tarkotinkin sitä että ei harjoitellessa kannata joka kerta vetää tuolla tavalla koska kyllä se sydän siitä pitemmän päälle rasittuu liikaa ja riskit saada kaikenmaailman vammoja kasvaa. Ihan eri asia joku kisa. Siellä nyt varmasti tulee annettua kaikkensa.

 

[Dirdy]

Tuo kyllä kiinnitti huomioni. Elä ees yritä saada mitääm korkeempia sillä tuo on jo oikeesti vaarallista jos mietit hiukka niin maksimisykkeesi on 220-ikä eli alle ton 207 ... en suositteleisi ikinä treenaamaan mitään millä sit yritätkään rikkoa "sykeennätyksesi"

Juu no tuli ehkä huono sanavalinta tohon sykkeeseen. Lähinnä meinasin tolla vaan että siis maksimisykkeen oon todennu olevan 207, enkä mä sitä yritä nostaa. Just tässä painan lääkiksen pääsykokeisiin, ja sieläki se on sanottuna, että maksimisyke riippuu aina iästä, ei fyysiestä kunnosta. (kirja nytki väkisin sylissä, ja lenkkijalkaa menottais pirun kovaa) Pitäis saada vaan se syke pysymään sielä ihmismäisissä lukemissa, vaikka vähän vauhtia lisäiskin. Tosin se tulee vuosien harjottelusta sit vasta. Sitä vaan tässä että kun se on normaalijuoksussa se 170+ niin siitä ei oo kovin pitkä matka siihen 207aan, jota ei kovin sit kauaa jaksa juosta.

Ja ne "ennätykset" joita aina alan rikkomaan, on lähinnä matkaa. :D Ja ei niitä 20+ lenkkejä kyllä usein voi vetää. Nyt tässä kesällä en suunnitellu juoksevani yhtäkää. Jos pitäis matkan lähinnä siinä 10-15 vähä vaihdellen ja väliin niitä pienempiä matkoja...? (kertokaa viisaammat, kun mutu-pohjalta urheilu on pidemmän päälle vähä huono homma :/)

Mitä ootte yleensä armeijasta mieltä, aerobista vai anaerobista harjottelua painottaen pitäis treenata? (Vaikka harvemminhan sitä "tavalliseen" inttiin treenataankaan, pitäis vaan saada nää kintut kestämään ja jotain mukavaaki irti koulutuksesta, kun ei aina ole räkä poskella viimesten joukos juoksemas.) Ehtiikö ylensäkkää mitään tekemään kuukauden treenillä itelleen, vai olisko nyt viisaampi vaan semmosta peruslenkkeilyä, että "jalat tottuu"..?

 

[Dirdy]

Katos en Lightweightin kommenttii lukenut loppuun asti. Pyöräily tai muu semmonen vois olla tosiaan hyvä välillä, ettei penikkatautikaan iske sit niin helposti. Katukoris on kans aika kesälaji. Siinä saa vaan vähän kattoa ettei taita nilkkojansa. Mikään ei ehkä vituttais nyt kovempaa jos tulis joku murtuma tjsp. Vaihtelevuus on aika kova sana.