Parhaat BJJ maat?

[wtaa]

Top 5 tai 10 bjj maata maailmassa? Kuinka Suomi sijoittuu näiden joukossa. Kriteereitä voi olla erilaisia, selkein lienee mustavöisten menestys arvostetuissa kilpailuissa, mutta muutkin kriteerit kelpaavat. Asioita voi suhteuttaa väkilukuun tai olla suhteuttamatta. Tällä kertaa kiinnostaa nimenomaan bjj omana itsenään, harrastuksena ja kilpalajina (vapaaotteluun liittyvät bjj asiat voisi nyt jättää rauhaan, vapaaottelusta on jo tarpeeksi keskusteluja)

 

[Phiiter]

Top maissa kärki taitaa olla aika selkeä, kun katsotaan ihan kisa menestystä/mustienvöiden määrää. Viidennestä tilasta voi jo olla kovempi vääntö:
1.Brasilia
2.USA
3.Japani
4.UK
5.Australia?

Jos väkilukuun suhteutetaan Suomi on ainakin Euroopan kärkikastissa, voisi olla jopa Ruotsin takana kakkosena?

 

[JanneM]

Brasilia ja USA on ihan omassa kastissaan ja sen jälkeiset sijat ovatkin sitten kovin paljon tasaisempia. Japani on ollut ihan kohtuullinen menestyjä, mutta Euroopassa ehkäpä Puola on yksiä kovimpia. Varsinkin jos katsotaan ADCC menestystä. Siinä toki SUomi on hyvänä kakkosena ainakin ellei jopa Puolan kanssa tasoissa. Pukupainissa SUomi on yksi Euroopan kärkimaita.

 

[Agustin]

Jesse Urholinille ja Valtteri Serimaalle on myönnetty äskettäin mustat vyöt. Urholinille itse asiassa reilu viikko sitten. Pidän varsinkin Jessen graduointia erittäin hyvänä asiana. Hänellähän vyön väri oli purppura aivan liian pitkään, mutta onneksi pääsi nyt ruskealta mustalle näinkin nopeasti. Eteneminen vyöarvoissa riittävällä nopeudella on kehityksen kannalta hyvinkin tärkeä asia tosissaan kilpaileville henkilöille. Urholinilla on nähdäkseni vielä joitakin vuosia aikaa kehittyä urheilijana, ja on hienoa että hän pääsee jo nyt haastamaan itseään maailman huippuja vastaan. Suomessahan Bjj on lajina edelleen kohtuullisen nuori, ja vasta nyt meillä alkaa olla nuoria ja kehityskelpoisia mustan vyön saavuttaneita kilpailijoita. Edellä mainittujen nimien lisäksi ainakin Santeri Liliusta voinee pitää vielä tulevaisuuden nimenä. Mielenkiintoista nähdä saavuttaako joku mustavöinen suomalaisjujutsuka mitalin Mundialeissa seuraavan 5-10 vuoden sisällä.

Tietääkö joku muuten Valtteri Serimaan tilanteesta tarkemmin tällä hetkellä? Pari vuotta sitten oli Fightsportissa juttu että kiertää maailmaa töiden merkeissä ja treenaa eri saleilla. Tavoitteena taisi olla maailmanmestaruus.

Ps. Laitoin viestini nyt tähän ketjuun kun en sopivampaa löytänyt. Joku Grappling-uutisia ketju voisi ehkä jatkossa olla paikallaan.

 

[JanneM]

Mielenkiintoista nähdä saavuttaako joku mustavöinen suomalaisjujutsuka mitalin Mundialeissa seuraavan 5-10 vuoden sisällä.

Saavuttaa. Tänäkin vuonna tuli mustavöisistä kaksi hopeamitalia ja aiemmin vuodelta 2014 on myös MM kultamitali.Uskon, että ensi vuonna mitalisteja mustissa vöissä on 1-3.

 

[Karihtala]

Saavuttaa. Tänäkin vuonna tuli mustavöisistä kaksi hopeamitalia ja aiemmin vuodelta 2014 on myös MM kultamitali.Uskon, että ensi vuonna mitalisteja mustissa vöissä on 1-3.

Kannattaako laskea mitaleita, joihin ei voitettu yhtäkään ottelua?

 

[Agustin]

Niin, mistäs sarjoista nuo tuli? Oliko ainakin Venla Luukkonen.. Mutta itse tosiaan hain miesten sarjoja joissa kova kilpailu suurehkot kaaviot. Masters sarjat tai naisten sarjat joissa yhdellä voitolla saa mitalin sitten erikseen.

 

[XairaX]

MM-kisoissa just Venla Luukkonen hopeaa, taisi tosin tulla walkoverilla finaaliin ja sitten finaalissa hävisi. Outi Järvilehto, joka graduoitiin melko vasta mustalle, selvitti tiensä finaaliin kahdella voitolla ja hävisi siis vasta finaalissa. Suomeen on kahmittu melkoisesti mitaleita kansainvälisistä kisoista ja mielestäni Suomessa taso on hyvä, mielestäni kisoissa jo valkovöisten tasokin on omiin silmiin ainakin kehittynyt melkoisesti.

Norjasta ja Ruotsista tulee sellaisia taistelijoita, ettei siinä paljon ehdi silmiään räpäyttää, kun porukkaa vedetään solmuun.

Mutta niin, Suomessa on kyllä sellaisia miehiä (jos niitä nyt haluttiin tässä pelkästään käsitellä), joilla on melkoisia mahdollisuuksia vaikka mihin. Urholin, Tepponen, Pyylampi. ADCC-puolella aika kovasti rummuttaisin Mr Väkivaltajoogaaja Lauri Karppista. Ruskea-mustavöisten määrä on aika kovasti nytkähtänyt kasvuun viime aikoina ja siellä on kovia, aktiivisia nimiä.

 

[Kako]

http://www.bjjee.com/articles/20-highest-level-bjj-academies-in-europe/

Tossa aika hyvä juttu tosta euroopan skenestä. Siellä listailtu myös mustien vöiden määrää maittain.

Jos miehistä pitäs luetella tulevia mundien mustien mitalisteja niin itse mainitsisin nimet Tepponen, Lilius ja Urholinit tässä seuraavan 3 vuoden sisään.

 

[Berkut]

Jos miehistä pitäs luetella tulevia mundien mustien mitalisteja niin itse mainitsisin nimet Tepponen, Lilius ja Urholinit tässä seuraavan 3 vuoden sisään.

Tähän lisäisin vielä ainakin Jesse Vuorion, Aleksi Ruuskasen ja Henri Lindroosin joista jokaiselta voidaan olettaa melko nopeaakin nousua tuonne mustavöisten sarjaan. Kaikkihan ovat vielä käsittääkseni purppuralla mutta jälki on kyllä ollut vakuuttavaa ainakin kotimaan tasolla ja kaikilla taitaa se kovin huippu tähtäimessä ja panostus sen mukaista. Kaikki taitavat vielä olla alle 25-vuotiaita joten potentiaalia on otellakkin siellä mustavöisten sarjoissa useampi vuosi.

 

[JudoHemmo_85]

Olen joskus kovasti miettinyt, että mitä jos kovat kamppailulajimaat alkaisivat oikeasti panostaa brassijujitsuun ja lukkopainiin? Olisiko suomalaisilla enää jakoa? Tämä on toki turhaa spekulointia, sillä monissa maissa vain olympialajeilla on isoa arvoa (pois lukien ehkä UFC) eli niissä panostetaan judoon ja/tai painiin. Olisi kuitenkin hauska nähdä, millaisia brassijujutsukoita esim. Euroopan vahvoista judomaista kuten Ranskasta ja Hollannista tulisi, puhumattakaan venäläisistä, georgialaisista, azereista, mongoleista jne.

Kannattaako laskea mitaleita, joihin ei voitettu yhtäkään ottelua?

MM-kisoissa just Venla Luukkonen hopeaa, taisi tosin tulla walkoverilla finaaliin ja sitten finaalissa hävisi.

Tämähän ei ole ottelijan vika, mutta on aika sääli, jos MM-mitali saavutetaan ottelematta tai sitten häviämällä se ainoa ottelija. Syön minun silmissäni tapahtuman arvoa. Samoin BJJ:ssa meikäläistä hämää MM-kilpailut eri vyöasteille.

 

[AndyS]

On panostamista ja panostamista. Potkunyrkkeily ei ole olympialaji eikä todellakaan mikään painopistelaji Venäjällä. Mutta silti Venäjän nuorten EM-joukkueen budjetti oli yksinään suurempi kuin koko Suomen Potkunyrkkeilyliiton vuosibudjetti. Suomi ei tietenkään pysty kilpailemaan BJJ:ssä tai missään muussakaan lajissa urheilun suurvaltojen kanssa muuten kuin yksilötasolla, jos nämä panostavat asiaan tosissaan.

Tai tietysti jos Suomessa valtiovalta tosissaan alkaisi tukea BJJ:tä niin siinä voitaisiin tietysti pärjätä hyvinkin. Pärjäähän Kuubakin kokoonsa nähden todella hyvin nyrkkeilyssä ja Suomi jääkiekossa, koska ne ovat valtion ykkösurheilulajeja, joihin satsataan voimakkaasti. Ei liene kuitenkaan realistista odottaa että BJJ nousisi jääkiekon ohi suomalaisessa urheilupolitiikassa.

Nähdäkseni pienen maan ainoa toivo pärjäämisessä on yksittäisten huippuyksilöiden varassa. Ei ole mahdollista kehittää valmennusjärjestelmää, joka systemaattisesti tuottaisi huippuja. Siihen ei riitä resurssit eikä materiaali.

 

[Underdogs]

On panostamista ja panostamista. Potkunyrkkeily ei ole olympialaji eikä todellakaan mikään painopistelaji Venäjällä. Mutta silti Venäjän nuorten EM-joukkueen budjetti oli yksinään suurempi kuin koko Suomen Potkunyrkkeilyliiton vuosibudjetti. Suomi ei tietenkään pysty kilpailemaan BJJ:ssä tai missään muussakaan lajissa urheilun suurvaltojen kanssa muuten kuin yksilötasolla, jos nämä panostavat asiaan tosissaan.

Tai tietysti jos Suomessa valtiovalta tosissaan alkaisi tukea BJJ:tä niin siinä voitaisiin tietysti pärjätä hyvinkin. Pärjäähän Kuubakin kokoonsa nähden todella hyvin nyrkkeilyssä ja Suomi jääkiekossa, koska ne ovat valtion ykkösurheilulajeja, joihin satsataan voimakkaasti. Ei liene kuitenkaan realistista odottaa että BJJ nousisi jääkiekon ohi suomalaisessa urheilupolitiikassa.

Nähdäkseni pienen maan ainoa toivo pärjäämisessä on yksittäisten huippuyksilöiden varassa. Ei ole mahdollista kehittää valmennusjärjestelmää, joka systemaattisesti tuottaisi huippuja. Siihen ei riitä resurssit eikä materiaali.

Kyllähän tää silti mietityttää kuinka hyvin lätkässä pärjätään tällä materiaalilla ja resursseilla (vaikka onkin maan ykköslaji niin kyllä jossain tehdään jotain ihan tosissaan oikein). Voidaan laittaa suomen viereen venäjän, kanadan ja jenkkilän pelaajamateriaalin ja budjetit, niin eiköhän me hävitä kaikille aika 1000-0. Silti kummatkin junnuporukat voitti kultaa ja miestenkin jengi hopeaa.

 

[AndyS]

Mutta varmaan sitä parhautta maiden välillä olisi viisainta mitata lähinnä menestyksellä mustien vöiden miesten sarjoissa, koska niiden taso on kovin.

 

[JudoHemmo_85]

On panostamista ja panostamista. Potkunyrkkeily ei ole olympialaji eikä todellakaan mikään painopistelaji Venäjällä. Mutta silti Venäjän nuorten EM-joukkueen budjetti oli yksinään suurempi kuin koko Suomen Potkunyrkkeilyliiton vuosibudjetti.

Eiköhän Venäjällä löydy aina lajiin kuin lajiin joku varakas sponsori varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa venäläisille on tärkeää näyttää muille ja pärjätä.

Alkaako Suomessa olemaan BJJ:n puolella menestyneitä yksilöitä, jotka ovat aloittaneet lajin verraten nuorena eli viimeistään yläasteiässä? Aikaisemminhan monet menestyjistäkin ovat aloittaneet vasta aikuisiällä, vaikka uskoakseni monella on ollut aiempaa urheilutaustaa. Haaveillaanko BJJ:n puolella enää lainkaan olympialajin asemasta? Joskus tälläkin asialla on spekuloitu, tosin paino sanalla spekuloitu.

 

[SIC-]

Tämähän ei ole ottelijan vika, mutta on aika sääli, jos MM-mitali saavutetaan ottelematta tai sitten häviämällä se ainoa ottelija. Syön minun silmissäni tapahtuman arvoa. Samoin BJJ:ssa meikäläistä hämää MM-kilpailut eri vyöasteille.

BJJ:ssähän on myös ikäsarjatkin vielä. Muistaakseni BJJ:n SM-kisoissa oli sarjoja niin paljon, että tyyliin puolet osallistujista sai mitalin. Muistan nähneeni Facebookissa mielipidekirjoituksen, jossa pohdittiin onko tässä järkeä.

 

[JudoHemmo_85]

BJJ:ssähän on myös ikäsarjatkin vielä. Muistaakseni BJJ:n SM-kisoissa oli sarjoja niin paljon, että tyyliin puolet osallistujista sai mitalin. Muistan nähneeni Facebookissa mielipidekirjoituksen, jossa pohdittiin onko tässä järkeä.

Olen kuullut eräältä asioista tietävältä, ettei BJJ-yhteisö kamalasti tykkää tuollaisesta kritiikistä, kuten ei myöskään siitä, jos kritisoidaan ottelematta saavutettujen mestaruuksien hehkuttamista. Mestaruuksia on voitettu Judon SM-kisoissakin naisten puolella yhdellä voitolla tai kumartamalla, joka on tietysti syönyt paljon mestaruuden arvoa. Kuten sanoin, ottelijoiden vika se ei ole, kun järjestelmä mahdollistaa tuon.

 

[JanneM]

Se on kyllä sääli, että BJJ:ssa naisten äärisarjoissa on todella vähän ottelijoita. EIkä uusi mustien vöiden pistesysteemi auta siinä lainkaan.Outi tosin otti kaksi voittoa omaan hopeaansa ja se oli todella hieno suoritus. Myös Venlan aiempi maailmanmestaruus tuli parilla voitolla, eli onneksi se nyt ei sentäs tullut kumartamalla.

JOs halutaan puhua pelkästään miestensarjoista, niin se kannattaisi kirjoittaa sitten vaikka siihen viestiin.
Miestensarjoista uskoisin, että Jesse Urholin on lähimpänä oman sarjansa kärkeä. Joskin on myös varmaan yhdessä kovimmista sarjasta mitä löytyy. Ei siis ole lainkaan sanottua että sinne palkintokorokkeelle olisi kovinkaan helppo kivuta. Santeri Lilius ja Tero Pyylampi ovat myös antaneet hyviä näyttöjä mustissa vöissä, mutta MM tasolla ei vielä riittänyt. Pyylampihan ei kisoihin osallsitunutkaan koska ei ollut niitä tarvittavia pisteitä.

 

[Agustin]

Kun puhutaan siitä, meneekö Suomi joskus futiksessa arvokisoihin, puhutaan käytännössä aina miehistä, vaikkei sitä erikseen mainita. Naiset ovat tainneet arvokisoissa ollakin, mutta eipä se juurikaan liity keskusteluun suomifutiksen tasosta ja sen mahdollisesta noususta. Vähän sama homma tässä asiassa, kun mietitään voisiko suomalainen mustavöinen jujutsuka saavuttaa MM-mitalin lähivuosina.

Pyylampi on menestyneimpiä kisaajiamme viime vuosilta, mutta en häntä enää laske varsinaisiin tulevaisuuden lupauksiin. Kyllä ne ovat nämä vähän päälle parikymppisenä mustan vyön saaneet, jotka voivat muutaman vuoden päästä pärjätä siellä ihan korkeimmalla tasolla, kuten Lilius ja ehkä Urholinkin. Jesse Vuorionkin joku mainitsi, kyllä siinäkin on lupaava kaveri. Lilius hävisi nyt Mundialeissa Otavio Sousalle, joten arpaonnikaan ei ollut ihan kohdillaan. Mutta hyvä että pääsee ottelemaan jo suht nuorena noin kovia otteluita. Mielenkiinnolla odotan myös Serimaan näyttöjä tulevaisuudessa.

Tuomas Simolalla on kova meininki tällä hetkellä. Ei jää menestys ainakaan työmoraalista kiinni. Jos mies pysyy terveenä, niin mistä sitä tietää vaikka vielä ottaisi mitalin ADCC:ssä. Tuskin kuitenkaan vielä ensi vuoden kotikisoissa, vaikka sinne tähtää ja saattaa hyvin kisoihin päästäkin. Simolan prime voisi olla 2019-2023 kisoissa.

 

[XairaX]

Olen kuullut eräältä asioista tietävältä, ettei BJJ-yhteisö kamalasti tykkää tuollaisesta kritiikistä, kuten ei myöskään siitä, jos kritisoidaan ottelematta saavutettujen mestaruuksien hehkuttamista. Mestaruuksia on voitettu Judon SM-kisoissakin naisten puolella yhdellä voitolla tai kumartamalla, joka on tietysti syönyt paljon mestaruuden arvoa. Kuten sanoin, ottelijoiden vika se ei ole, kun järjestelmä mahdollistaa tuon.

Itsellä taas kokemus on se, että "ottelematta mitaleille ja hehkuttaa sitä" -tyyppejä vähän kummastellaan. Tiedän kisaajien myös pyytäneen ettei heidän "ilmaisia mitaleja" huomioitaisi missään, koska se olisi heidän mielestään noloa. Olen muistaakseni ainakin kahdesti itse saanut häviöllä pronssia kaavion oltua pieni tai suosiollinen omalta osalta (eli olen saanut aloittaa semarista) ja muistaakseni sen myös tuloksia kertoessani maininnut. Masters-sarjoihin "karkaajat", jotka voisivat aivan yhtä hyvin kisata adultseissa, ovat kummastelun kohteena useallakin. Usein siis olisi Adults-sarjassa tarjolla sopivasti porukkaa ja hyvät kahinat, mutta mennään Mastersiin ja sitten kitistään kun siellä on pelkkä finaali tarjolla. Valintoja valintoja. Oli se itsellekin outoa aluksi, että kultaakin voi saada pelkästään saapumalla paikalle, mutta kun tähän mennessä aina on saanut otella yleensä useankin ottelun, niin en valita. Minä vaan reenata läpsyttelen ja käyn välillä kisaamassa.