Palkkasi?

[D.Yates]

Joku 5000€ käytämättä jätetty grillikatoskaan ei kauheasti elämäntasoa nosta, pieniä valintoja mut hemmetin suuria summia pitemmän päälle.

No hyvähän sitä jos on noin helppoja paikkoja säästää. Mutta kun elää muutenkin viimoisen päälle nuukasti eikä sittenkään meinaa mikään riittää. Jos esim puhelimet ja liittymät menee jo työnantajan piikkiin, ostat lidlistä halpaa peruskamaa mistä teet itse ruokaa, pyöräilet työmatkat, kaikki elektroniikka on sen 5 vuotta vanhaa vähintään jne...

Omasta mielestäni se että työnantaja määrää että olet ulkomailla tietyssä paikassa tarkoittaa sitä että olet töissä koko ajan. Perheellisenä en sellaiseen järjestelyyn edes suostuisi (edes 200 k€/V), mutta ajatellaan että Vilholla ei olisi perhettä.

Riippuu mihin joutuu. Mukava city sopivassa ilmastossa ja elinolot kunnossa niin kyllähän se aina kotiolot voittaa.

 

[Wilmo]

Laskin tuossa hypoteettiset vuosiansiot hoitoalalla työskentelevälle lapsettomalle perheelle. Vuosiansioiksi sain kahdelle ihmiselle 67800e. Tähän palkkakehitystä tulisi muutama tonni, kun pääsisin etenemään shp:n lääkintäesimieheksi. Kyseiset ansiot saadaan siis kriittisten potilaiden sydänvalvontayksikössä sekä hoitotason ensihoidossa. No, kyllähän tuolla tietysti elää ihan vaivatta, eikä se yllätyksenä ole tullut, ettei alalla rikastumaan pääse, mutta kieltämättä tulee mieleen nallekarkkien jaon epätasaisuus.

 

[Vensku123]

No hyvähän sitä jos on noin helppoja paikkoja säästää. Mutta kun elää muutenkin viimoisen päälle nuukasti eikä sittenkään meinaa mikään riittää. Jos esim puhelimet ja liittymät menee jo työnantajan piikkiin, ostat lidlistä halpaa peruskamaa mistä teet itse ruokaa, pyöräilet työmatkat, kaikki elektroniikka on sen 5 vuotta vanhaa vähintään jne...


Riippuu mihin joutuu. Mukava city sopivassa ilmastossa ja elinolot kunnossa niin kyllähän se aina kotiolot voittaa.

Jos eletään viimeisen päälle nuukasti niin jossain on sitten pakko olla vikaa esim: asutaan asunnossa johon ei oikeasti ole varaa.. elintaso on siis liian hyvä tuloihin nähden.

 

[Timba79]

Jos eletään viimeisen päälle nuukasti niin jossain on sitten pakko olla vikaa esim: asutaan asunnossa johon ei oikeasti ole varaa.. elintaso on siis liian hyvä tuloihin nähden.

No varmaan monella mittapuulla mitattuna itsekin asumme talossa johon meillä ei olisi varaa. Mutta jos sitä rahaa ei työnnä joka suuntaan, niin voi sitten valita missä kohtaa sitä käyttää vähän enempi.

Mutta niin tai näin, siitä ei päästä mihinkään että todella monelle ei suurista tuloista huolimatta jää mitään säästöön, siis ainakaan niin että ne säästöt tuottaisi, eli jos palkkataso syystä tai toisesta rommaa, on vyötä kiristettävä välittömästi. Ei tässäkään mitään väärää ole, kunhan asian vain tiedostaa ettei sitten ole Hackmanit jaossa kun onkin pakko karsia sitä elintasoa.

 

[Mies847]

Tekninen asiantuntija ja pienehkö työnjohtaja suht isossa maailmanluokan rakennusprojektissa.

Palkka on varmaan hyvä mihin tahansa alaan täällä verrattuna, mutta varmaan projektin aikana palkka nousee, jos tilaaja on tyytyväinen ja projekti etenee aikataulun mukaisesti.

Työkielenä on englanti.

Yleisesti ottaen Suomessa ei kannate olla insinööri, mikäli palkkaa tuijottaa. Edellisessä Suomityöpaikassani ammattikoulun käynyt tienasi vain 400 euroa vähemmän kuin minä, vaikka olin 4v enemmän istunut koulun penkillä.

Monessa muussa maassa insinöörejä pidetään helvetin viisaina, vaikka monesti kyseessä on kuitenkin keskivertoälykkäästä tyypistä, joka on päässyt hyvin anteeksiantavan koulutuksen läpi, jonka loppujen lopuksi läpäisee kuka tahansa vähällä vaivalla.

Kuulostaa lähes unelmapaikalta Niin kuin joku jo sanoikin, viisaasti sijoittamalla voit aloittaa eläkepäivät hyvinkin aikaisin.
Tuo lihavoitu osio on täysin totta, kuvaus sopii aika hyvin itseenkin palkkaeroja myöten.

 

[keitto]

Kuulostaa lähes unelmapaikalta Niin kuin joku jo sanoikin, viisaasti sijoittamalla voit aloittaa eläkepäivät hyvinkin aikaisin.
Tuo lihavoitu osio on täysin totta, kuvaus sopii aika hyvin itseenkin palkkaeroja myöten.

Otan hieman kantaa tähän usealla meistäkin puheissa olevan eläkkeen. Erityisesti haaveen siitä, että se alkaisi jo about 40-50 vuotiaana. Itse olen siitä ajatuksesta jo luopunut (paitsi jokaisessa lottoarvonnassa se tietysti tulee mieleen), koska velattomana ei ole isoa merenrantamökkiä, arkkitehdin suunnittelemaa uutta omakotitaloa, ajan ruosteisella Opelilla yms. lapsetkin on tekemättä paljonkohan niihinkin uppoaa rahaa.

Mutta asiaan. Katsotaan tätä Suomen tilaa ja sitä, että kohtuullisen iso porukka koulutetuista 25 - 40 vuotiaista puhuu jo eläkkeestä niin miten meinaatte, että tulee käymään? Haaveitahan saa olla mutta varmaan moni tiedostaa ettei se vapaalle vaihto niin vaan onnistu. Ja joos onnistuu niin kansantaloudellisesti se on todella huono juttu vaikka kuinka eläisi omilla rahoillaan. Koulutettua porukkaa menee ns. haaskiolle, HUOM. Ilmainen koulutus, kun aloitetaan "eläke" nuorena. Ei tätä Suomea näin kyllä ole rakennettu eikä takuulla nosteta tästä suosta.

 

[rullaverho]

Joo sama tuli mieleen mistä keitto kirjoittelee. Ja toisessa ketjussa sitten itketään miten suomalaiset tekee liian vähän töitä

Ei kyllä hyvin mene tulevaisuudessa, kun kauppiksessa opiskelevat puhuu sijoittamisesta, jotta 40-vuotiaana voi jäädä eläkkeelle.

 

[Vensku123]

Osalle oravanpyörästä irtautujista tapahtuu asioita joita ei ole osattu ennustaa.
-Perustaa perheen.
-Nälkä kasvaa syödessä, ei ole koskaan tarpeeksi rahaa jäädä eläkkeelle yrittäjillä varsinkin yleistä, Tutun pappa paino 65v asti duunia ihan hulluna 400k€ jäi tilille rahaa kun hän kuoli.
-Haaveet vaihtuu, nyt se on eläke 20v päästä elämän 1 prioriteetti voi olla vaikka se 400k€ mökki järven rannalla.
-Tulee ero ja huomaakin yhtä-äkkiä köyhtyneensä 50%a
-Ja sairain kaikista, alkaa pitää sitä työtä elämänsä hienoimpana asiana, näitä on meillä paljon. Tyyppien ainut syy käydä töissä on intohimo työntekoa kohtaan.
-Puhutaan ja puhutaan muttei koskaan saada aikaan sitä että ostettaisiin vaikka se sijoitus-asunto.

Eipä tossa kärrynpyörästä irtautumisessa pitäisi ongelmia olla jos on säästöjä, monikin pärjää jollain 1000€ tuloilla niin miksi esim minä en pärjäisi samoilla? Varsinkin jos asumiskulut on kuitattu on rahaa remppoihin ja vielä Bäkuppia. eli voi tehdä rahaa jollain asialla jos tarve vaatii.

 

[Jakob]

Minusta täysin ymmärrettävä ajattelumalli oloneuvokseksi siirtymisestä. Jos minulla olisi taloudellisesti mahdollisuus jäädä neljäkybäsenä eläkkeelle, niin tekisin sen aivan varmasti. Minua ei kiinnosta mikä on valtiolle järkevää. Minä olen niin vittumaisen itsekäs ihminen, että elän itseäni (ja perhettä/ystäviä) varten, en missään nimessä Suomea varten. Tämä nyt vaan sattuu olemaan se maaplätti missä asun.

keksin miljoona mukavampaa asiaa tehdäkseni, kun sen, että aamulla pitää vääntäytyä tekemään jotain tyhjänpäiväistä.

E. Haluasin tehdä ihan joka päivä sellaisia asioita jotka minua oikeasti kiinnostaa, riippumatta onko se nyt valtiolle järkevää vai ei. Tällä hetkellä teen sitä mitä oikeasti haluan alle kaksi kuukautta vuodesta. Se on vähän se, jos ajattelee hukkaan heitettyä aikaa.

 

[manux]

Jos joku voi itse tienaamilla ja sijoitetuilla säästöillä jäädä eläkkeelle 40 vuotiaana niin on se heppu varmaan verojakin kerennyt maksamaan aika tolkuttomasti. Tyhjästä rahat ei ilmesty ellei niitä sitten ole saatu perimällä. Sijoitusvoitoistakin kuitenkin menee pääomavero ettei valtio ihan ilman tienestiä jää.

Oma kuvitelma on, että jossain sopivassa kohtaa vois jättäytyä pois palkkatyöstä. Oma firma pystyyn ja tekee keikkaa sopivasti. Saa valita millon, kenelle ja mitä työtä tekee ja kuinka paljon. Asiat siinä kohtaa pitäs olla sellaisessa kondiksessa, että lisätyö vain parantaa elämänlaatua, mutta ei ole mitenkään pakollista. Nykyinen työ maistuu niin mikäs tässä on hommia painaessa. Nykymaailmassa tosin ei ole mitenkään selvää, että miten asiat on vuoden tai kahden päästä.

 

[Ranger]

-Ja sairain kaikista, alkaa pitää sitä työtä elämänsä hienoimpana asiana, näitä on meillä paljon. Tyyppien ainut syy käydä töissä on intohimo työntekoa kohtaan.

Mikä ongelma siinä nyt on, että nauttii työnteosta, nauttia siitä mitä tekee?

 

[JN]

Mikä ongelma siinä nyt on, että nauttii työnteosta, nauttia siitä mitä tekee?

Samaa ihmettelen.

"Tyyppien ainut syy käydä töissä on intohimo työntekoa kohtaan."

Ehkä olen sairas, mutta kuulostaa hienolta!
Olisi mahtavaa, jos ei tarttisi enää rahan takia käydä töissä!

Jos sitä vain olisi niin saatanan specialisti jossain, että haettaisiin kapakan tiskiltä tämä kaveri ratkomaan jotain visaista pähkinää CERNiin. Saattaisin firman kustannuksella käydä ensin hakemassa makkaraherkun grilliltä ja 15 vuotta vanhan TI-85 -laskimen kotoa ennen lentokentälle menoa.

 

[manux]

Mä oon varmaan kans epänormaali, kun tykkään nykyisestä työstäni eikä useimmiten harmita töihin mennessä.

 

[Andy]

Mä oon varmaan kans epänormaali, kun tykkään nykyisestä työstäni eikä useimmiten harmita töihin mennessä.

Kauanko olet harjoittanut sutenöörin toimeasi?

 

[manux]

Kauanko olet harjoittanut sutenöörin toimeasi?

Alalla ollut 15 vuotta, nykyisessä duunissa tulee kohta 3v täyteen. Koodinörtti olen siis. Yleensä aloitan duunit 6:45 kahvimuki kourassa. Tänään kerkesin aamusta väsätä 3h ja samalla kuunnella joe roganin uusimman podcastin ennen kuin muut tulevat paikalle. Kympiltä lyhkäinen statuspalaveri. Palaverin päälle ~20 minuuttia kitaranrämpytystä neukkarissa. 1.5h lisää koodailua ja fiitsöri paketissa.

Safkiksella käytiin vetään eteläintialaiset vege mätöt(kara masala dosa uppos). Tällä kertaa dosa oli niin tulinen, että hymy oli korvissa asti. Asiakkaalta ei kuulunut mitään negatiivista niin oli "ylimääräistä" aikaa käsissä ja testasin pari juttua mitkä on olleet mielenpäällä(multithredausta ja kokeellisia optimointeja pinoon).

Ei harmita duunissa. Sopivasti haastavaa ja vaihtelevaa työtä, hyvä työympäristö ja työkaverit. Saa tehdä pitkälti omaan tahtiin kunhan tahti on riittävän ripeä Jos ei halua toimistolla neppailla niin kotoa käsin saa ja voi tehdä työt. Piilaaksossa myös koodinörttejä arvostetaan toisella tapaa kuin suomessa.

Niinjoo ja kerkeshän sitä pakkistakin selaamaan ja heittään paskaa läppää kuutiokaverin kanssa käännöksiä odotellessa. Ei minun kirjoissa mitenkään paska päivä.

 

[timse]

Tyyppien ainut syy käydä töissä on intohimo työntekoa kohtaan.

Mikäs se ainoa sallittu syy työssä käymiselle sitten olisi? Raha vai?

Meikäläinen ainakin nauttii työstään ja niistä haasteista joita siinä päivittäin tulee. Tulee työhön liittyviä juttuja lueskeltua vapaallakin paljon... niin tahtoo helposti käydä kun työ on kiinnostavaa ja mielenkiintoista. Alkaa itseasiassa arkiaamutkin sillä että aamukahveella ollessa tulee selattua työsähköpostia ja vastailtua.

Täytyy myöntää että lomillakin tulee työasioita hoideltua... tylsänä sadepäivänä työnteko voittaa kyllä töllön tuijottamisen. Siellä ne sähköpostit köllöttäis laatikossa lomien loputtua kumminkin.

PS: kah, manuxin päivä aikalailla samanlainen. Pelifirmassa ite töissä, en tosin koodarina... taino, joskus tulee muutama rivi kirjoitettua. Sama juttu täälläkin: vapaat kädet ja työajat niin kauan kun työt tulee tehtyä. Ja ne totisesti tulee tehtyä, itte asiassa tulee tehtyä aika helvetisti extraa kun oikein sattuu flow päälle. :D

 

[vilho_kanuuna]

No varmaan monella mittapuulla mitattuna itsekin asumme talossa johon meillä ei olisi varaa. Mutta jos sitä rahaa ei työnnä joka suuntaan, niin voi sitten valita missä kohtaa sitä käyttää vähän enempi.

Mutta niin tai näin, siitä ei päästä mihinkään että todella monelle ei suurista tuloista huolimatta jää mitään säästöön, siis ainakaan niin että ne säästöt tuottaisi, eli jos palkkataso syystä tai toisesta rommaa, on vyötä kiristettävä välittömästi. Ei tässäkään mitään väärää ole, kunhan asian vain tiedostaa ettei sitten ole Hackmanit jaossa kun onkin pakko karsia sitä elintasoa.

Tämähän se on tilanne meilläkin. Ko. taloon ei varsinaisesti olisi ollut varaa, mutta haluttiin se silti. Väittäisin että Timballa ja mulla on vähän samantyyppinen vaihe elämässä. Tärkeintä on tarjota lapsille turvallinen ja vakaa elinympäristö. Omilla haluilla ei juurikaan ole merkitystä ja tärkeintä on saada olla perheen kanssa mahdollisimman paljon.

En voisi kuvitellakkaan olevani jossain ulkomailla hommissa nyt. Mikään rahasumma ei korvaisi sitä tunnetta kun lapsi juoksee päiväkodin pihalla syliin ja halaa. Tai sitä kun saa 8 vuotiaan innokkaan koululaisen kanssa tarkastaa läksyjä ja seurata kun omat ja naapurin lapset leikkii pihalla kirkonrottaa.

Ymmärsin kyllä että esim. JN ei ole perheellinen ja em. näkökulmat tuskin kiinnostavat, mutta tilanne saattaa muuttua. Kaikista pahimpana skenaariona pitäisin kuitenkin sitä että liian sitova työ aiheuttaa sen, että se tilanne ei koskaan muuttuisikaan.

 

[Timba79]

Mä oon varmaan kans epänormaali, kun tykkään nykyisestä työstäni eikä useimmiten harmita töihin mennessä.

Sama, enkä ole sutenööri. Ja olenpa vielä paljon parajattu työnjohtaja ja ihan duunaripohjalta edelleen.

Minä mietin tätä jonkinlaista taloudellista riippumattomuutta siten, että voi silloin 50 vuotiaana vaihtaa vaikka lomarahat vapaaseen tai jos tulee yt:n niin so not ja nokka kohti uusia pettymyksiä. Eli ei siis ole riippuvainen joka tilistä ja eurosta enää varttuneemmalla iällä.

En minä osaa pitkään jouten olla, tai ainakin nyt tuntuu siltä ettei edes halua olla jouten. Ehkä 10 vuoden päästä on erilailla. Jos pelaa korttinsa oikein niin voi tehdä valintoja. Ei se tämän kummempaa ole.

En minä tiedä otanko ikinä exitä oravanpyörästä mutta oishan se kiva ajatus että tietäisi että sen pystyisi tekemään...jos haluaisi.

- - - Updated - - -

Tämähän se on tilanne meilläkin. Ko. taloon ei varsinaisesti olisi ollut varaa, mutta haluttiin se silti. Väittäisin että Timballa ja mulla on vähän samantyyppinen vaihe elämässä. Tärkeintä on tarjota lapsille turvallinen ja vakaa elinympäristö. Omilla haluilla ei juurikaan ole merkitystä ja tärkeintä on saada olla perheen kanssa mahdollisimman paljon.

En voisi kuvitellakkaan olevani jossain ulkomailla hommissa nyt. Mikään rahasumma ei korvaisi sitä tunnetta kun lapsi juoksee päiväkodin pihalla syliin ja halaa. Tai sitä kun saa 8 vuotiaan innokkaan koululaisen kanssa tarkastaa läksyjä ja seurata kun omat ja naapurin lapset leikkii pihalla kirkonrottaa.

Ymmärsin kyllä että esim. JN ei ole perheellinen ja em. näkökulmat tuskin kiinnostavat, mutta tilanne saattaa muuttua. Kaikista pahimpana skenaariona pitäisin kuitenkin sitä että liian sitova työ aiheuttaa sen, että se tilanne ei koskaan muuttuisikaan.

Siis juuri näin. Joudun kyllä sykkimään pitkääkin päivää välillä, mutta silti näe lapset käytännössä 9,5 päivänä kymmenestä. En ikimaailmassa rupeaisi siihen että olisi jopa viikkoja poissa. Joskus tekee vaan hyvää olla muutama päivä reissussa, oli sitten työtä tai vapaa-aikaa. Jokainen varmasti haluaa ns. lapsista vapaata vaikka ne tärkeintä elämässä onkin.

Eilen meni 12 h töissä, olin tosin jo puol seiskalta kotona. Siellä pojat malttamattomana ootti ja oi jo ovella vastassa kun kuulivat että tulin pihaan. Onhan se hieno tunne. Tehtiin sitten vanhemman pojan läksyjä sun muuta. Ja syötiin iltapala. Ehti vielä vaimon kanssa töllöstä katteleen parit sarjatkin.

 

[Vensku123]

Mikä ongelma siinä nyt on, että nauttii työnteosta, nauttia siitä mitä tekee?

Jep, oli lause hieman epäselvästi kirjoitettu.
Eli lähinnä hain sitä kun meilläkin on 2 tyyppiä kenellä ei ole ollut rahan takia tarvetta käydä töissä varmaan viimeiseen 20vuoteen, Molemmilla on jo ollut terveysongelmia vuorotöistä johtuen silti pitää painaa kaikki ylityöt mitä on ja vapailla valitellaan kun ei ole tekemistä.. Niin mun mielestä toi on jo oikeasti tosi surullista, näiden ihmisten elämä loppuu siinä vaiheessa kun on pakko lähteä eläkkeelle..

Työstä nauttimisessa ei ole mitään vikaa mutta kun työ on elämän ainut hyvä asia kannattaisi oikeasti tehdä jotain.

 

[Sohvasoturi]

Ymmärsin kyllä että esim. JN ei ole perheellinen ja em. näkökulmat tuskin kiinnostavat, mutta tilanne saattaa muuttua. Kaikista pahimpana skenaariona pitäisin kuitenkin sitä että liian sitova työ aiheuttaa sen, että se tilanne ei koskaan muuttuisikaan.

Monet meistä ei pidä niiden lapsien hankkimista tärkeänä asiana. Esim henkilökohtaisesti nautin suunnattomasti siitä, että ainoat velvollisuudet on työpaikalla. Kaikki työn ulkopuolinen aika on vapaa-aikaa itselleni, ja voin aina tehdä mitä haluan. Käyttää rahani ihan mihin haluan. Kaikista pahimpana skenaariona pidän sitä, että tämä tilanne muuttuisi.

ps. mieli voi toki tulevaisuudessa muuttua, mutta pidän sitä melko epätodennäköisenä. Ikääkin kun on jo lähemmäs 40v. ;D