Palautusjuoma – Sekoitus joka ratkaisee treenin jälkeisen tuloksen

[Anaboli]

Tästä tuli mieleen että mitähän hiilareita mun palautumis juomassa nykyseltään mahtaa olla:

Heti treenin jälkeen ruokalusikallinen hunajaa ja päälle n. 4dl omenatuoremehua. Miksi näin, koska ensinnäkin vatsa ei oikein tahdo tykätä maltosta ja tuoremehu pitäis olla ihan ok korvike tälle, hunajan taas pitäis nostaa insuliinitasoja tosi nopeesti, mikä on tarpeen just sen katabolian pysäyttämiseksi. Tuntuu toimivan ihan hyvin...

Protskut otan sitten puolen tunnin päästä.

 

[Seagram]

Omenatuoremehua Iski ihan törkee jano, ei hanasta ei tule vettä, mun täytyy lähteä kauppaan.

 

[astro]

Kunhan kokonaiskulutus on miinuksella 24h aikana niin rasvaa palaa

Voi sitä vähän muutakin palaa (lihasta).

 

[Kas-vain]

Voi sitä vähän muutakin palaa (lihasta).

Alkuperäinen kysymys koski rasvanpolttoa ja yleisestihän on varmaankin tiedossa, että dietillä ei voi suuremmin kasvattaa lihas(proteiini)massaa ilman steroideja. :whip:

 

[(liha)pyörykkä]

Perusasiaa rasvanpoltosta: Rasvanpolttoa tapahtuu myös muuloinkin, kuin juuri sillä hetkellä kun vedät lenkkiä. Rasvan palamista pitää tarkastella pidemmällä aika välillä, kuin 1h-3h mielummin 24h. Jos vedät palkkarin puntin jälkeen ja ennen lenkkiä niin elimistö käyttää niitä hiilareita sen lenkin aikana, mutta rasvat palaa myöhemmässä vaiheessa päivää. Kunhan kokonaiskulutus on miinuksella 24h aikana niin rasvaa palaa vaikka kuinka paljon on insuliinia kehossa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että aerobisen ajankohdalla ei ole merkitystä vrt. ammu/päivälenkki.
Thin outside of the box! ;)

Höpö höpö! Et ollu varmaan ihan tosissasi!?

 

[Kas-vain]

Höpö höpö! Et ollu varmaan ihan tosissasi!?

HÄH?

 

[(liha)pyörykkä]

HÄH?

Tuolla sun teorialla lähtee mm. HIIT:ltä pohja pois. Sekoitat nyt hieman kaksi asiaa. Se että pitkäaikaisella kalorivajeella saavutetaan ns. "aineenvaihdunnallista" rasvanpolttoa, ei tarkoita sitä etteikö aerobisen ajankohdalla olis mitään merkitystä. Jos tankkaat tarpeeksi hiilareita ennen rasvanpolttotreeniä, ei rasvakudosta tarvitse purkaa koska hiilihydraatteja on ensisijaisena polttoaineena. Rasvaa tietysti palaa pitkällä tähtäimellä jokatapauksessa koska mennään miinuskaloreilla (eli kaloreita saadaan vähemmän kuin kulutetaan), mutta tuosta aeobisesta ei sinun tapauksessasi ole muuta hyötyä kuin lisäämään sitä kaloreiden kulutusta. Esim. tunnin lenkki kuluttaa n. 400kcal (riippuu tietysti massasta jne.). Tyhjällä vatsalla treenatessa tämä energia otetaan rasvakudoksesta, eikä hiilihydraateista. Jos tankkaat hiilareita niin energia otetaan niistä. Eli treenillä aiheutetaan hetkellisesti suhteellisen korkea energiankulutus, jolloin elimistön on pakko purkaa energiaa tasatakseen kalorivajeen purkamalla fläsää.

 

[Tahvo Tohveli]

Jos tankkaat tarpeeksi hiilareita ennen rasvanpolttotreeniä, ei rasvakudosta tarvitse purkaa koska hiilihydraatteja on ensisijaisena polttoaineena.

Mistä se energia otetaan sillä aikaa, kun treenin jälkeen täytetään niitä harjoituksessa kuluneita hiilarivarastoja?

 

[Kas-vain]

Tuolla sun teorialla lähtee mm. HIIT:ltä pohja pois. Sekoitat nyt hieman kaksi asiaa. Se että pitkäaikaisella kalorivajeella saavutetaan ns. "aineenvaihdunnallista" rasvanpolttoa, ei tarkoita sitä etteikö aerobisen ajankohdalla olis mitään merkitystä. Jos tankkaat tarpeeksi hiilareita ennen rasvanpolttotreeniä, ei rasvakudosta tarvitse purkaa koska hiilihydraatteja on ensisijaisena polttoaineena. Rasvaa tietysti palaa pitkällä tähtäimellä jokatapauksessa koska mennään miinuskaloreilla (eli kaloreita saadaan vähemmän kuin kulutetaan), mutta tuosta aeobisesta ei sinun tapauksessasi ole muuta hyötyä kuin lisäämään sitä kaloreiden kulutusta. Esim. tunnin lenkki kuluttaa n. 400kcal (riippuu tietysti massasta jne.). Tyhjällä vatsalla treenatessa tämä energia otetaan rasvakudoksesta, eikä hiilihydraateista. Jos tankkaat hiilareita niin energia otetaan niistä. Eli treenillä aiheutetaan hetkellisesti suhteellisen korkea energiankulutus, jolloin elimistön on pakko purkaa energiaa tasatakseen kalorivajeen purkamalla fläsää.

Hetkellisellä kulutuksella ei ole mitään vaikutusta, eikä myöskään sillä mistä sen aikana otetaan energia. Pelkällä liikunnalla ei voi saavuttaa hyviä tuloksia laihtumisessa vaan aina on myös tarkistettava ruokavaliota. Esim -0.5kg/viiko fläsää vaatii 500kcal tuntikulutuksella tehävän lenkin 18 kertaa viikossa eli 3h per päivä. Joten on helpompaa ottaa se -500kcal ravinnosta pois ja sama vaikutus ilman lenkkejä. Se mitä energiaa käytetään lenkin aikana ei vaikuta ollenkaan oli se hh tai rasvaa tai proteiinia.

 

[Tahvo Tohveli]

Esim -0.5kg/viiko fläsää vaatii 500kcal tuntikulutuksella tehävän lenkin 18 kertaa viikossa eli 3h per päivä.

Nyt en oikein seuraa tätä laskukaavaa, miten olet päätynyt tuollaisiin lukuihin?

 

[(liha)pyörykkä]

Hetkellisellä kulutuksella ei ole mitään vaikutusta, eikä myöskään sillä mistä sen aikana otetaan energia. Pelkällä liikunnalla ei voi saavuttaa hyviä tuloksia laihtumisessa vaan aina on myös tarkistettava ruokavaliota. Esim -0.5kg/viiko fläsää vaatii 500kcal tuntikulutuksella tehävän lenkin 18 kertaa viikossa eli 3h per päivä. Joten on helpompaa ottaa se -500kcal ravinnosta pois ja sama vaikutus ilman lenkkejä. Se mitä energiaa käytetään lenkin aikana ei vaikuta ollenkaan oli se hh tai rasvaa tai proteiinia.

Näkökulmasi perustuu nyt pelkästään kaloriteoriaan (syö vähemmän kaloreita kuin kulutat niin rasvaa palaa). Se pitää hyvin pitkälti paikkansa mutta ei ole aukoton. Esim. 5min HIIT-treenillä rasvanpoltto on osittain hormonitasoja stimuloivan vaikutuksen aiheuttamaa, eikö niin? Lisäksi Hiilihydraatteja nauttimalla insuliinitasot on korkeammat, joka häiritsee rasvan polttoa. Mikäli insuliinin määrällä ei olisi mitään merkitystä rasvan muodostumiseen/purkamiseen, niin ei olisi mitään merkitystä mistä lähteistä päivän hiilarigrammamäärä otettaisiin. Toinen, ehkä epäolennaisempi haitta korkeammasta insuliinitasosta suoritukseen on se että verensokeri laskee, jolloin suorituskyky laskee, ja tätä kautta kalorien kulutuskin laskee.
Jos otetaan hyvin teoreettisesti esimerkiksi kaksi henkilöä joilla molemmilla aineenvaihdunnan peruskulutus on 2000kcal. Lisäksi he liikkuvat 500kcal:n verran. Kokonaiskulutus siis 2500kcal. Käytetään tässä kohtaa perusdieetin -500kcal vajetta. Esimerkkitapaus nro.1 tekee treeninsä tyhjin vatsoin, jolloin energia otetaan pääasiassa rasvakudoksesta. Näin ollen siis lihasten tarvitsema kalorimäärä on tyydytetty rasvavarastoista otetuilla kaloreilla. Henkilö syö siis aineenvaihdunnan kuluttaman verran (lepotilan kalorinkulutus) kaloreita ravintona, tässä tapauksessa 2000kcal. Toisessa tapauksessa puolestaan henkilö tekee aerobisen hiilaritankkauksen kanssa, jolloin pääosa energiasta otetaan hiilareista. Henkilö on siis jo syönyt 500kcal:n verran energiaa ennen treeniä. 2000kcal:sta jää tämän jälkeen treenin jälkeiseksi lepoajaksi 1500kcal energiaa ns. aineenvaihduntaan. Oletetaan nyt siis että nämä kaverit eivät liiku, vaan ovat lepotilassa. Näin ollen toisessa tapauksessa rasvanpolttoefekti aiheutuu siitä että elimistö joutuu myöhemmin purkamaan varastoja elimistön aineenvaihdunnan käyttöön jotta se voisi toimia normaalisti (treenin kalorivaje on siis tyydytetty ulkoisella ravinnolla). Ensimmäisessä puolestaan rasvaa puretaan suoraan lihasten polttoaineeksi. Elimistöhän pyrkii hidastamaan aineenvaihduntaa mikäli ravinnosta (nimenomaan) ei saada tarpeeksi rasvaa ja energiaa aineenvaihdunnan ylläpitoon. Toisessa tapauksessa on siis aineenvaihdunnan hidastuminen melko todennäköistä. Helpompaahan keholle on ottaa ravinnosta rasvaa kuin purkaa sitä kudoksesta. Tässä nyt on varmasti vain yksi näkökohta, joten ihan hyvä käydä keskustelua aiheesta.

 

[Kas-vain]

Nyt en oikein seuraa tätä laskukaavaa, miten olet päätynyt tuollaisiin lukuihin?

:D joo my bad...siis 1kg tarvisi 18h 500kcal/h lenkkiä ja taas 0.5kg puolet siitä..

 

[Kas-vain]

...

En rupea kiistelemään. Olet varmasti MYÖS oikeassa. Ero näiden 2 tapauksen välillä vaikka 2kk tarkastelujaksolla on todennäköisesti olematon tai hyvin pieni. Tarkoitukseni on että rasvaa palaa pidemmällä tähtäimellä kunhan syö vähemmän kuin kuluttaa ihan sama onko insua veressä sillä hetkellä vai ei. Voi olla, että rasvan palamista voi tehostaa kikkailemalla ruokailujen suhteen, mutta uskoisin, että vaikutus on suht pieni. Joten näille alottelijoille jotka miettivät "juonko palkkarin vasta ylihuomenna kun se kerta lopettaa rasvanpalamisen...." sanoisin, että ihan hevon humpan häntä niiden ruokailujen suhteen kunhan on perusasiat kunnossa dietillä. Elikä makrojakaumat ja lepo ja treeni. :kippis1:

 

[trebla]

:D joo my bad...siis 1kg tarvisi 18h 500kcal/h lenkkiä ja taas 0.5kg puolet siitä..

Eikös 1kg läskiä ole yhtä kuin 7900kcal ? Eli 15h 48min lenkkeilyä riittää :P

 

[Kas-vain]

Eikös 1kg läskiä ole yhtä kuin 7900kcal ? Eli 15h 48min lenkkeilyä riittää :P

En ole nyt satavarma paljon ihmisen rasvassa on energiaa, mutta mielestäni siinä on ~9000kcal. Ainaskin 1kg rypsiöljyssä on 8840kcal.

 

[Lightweight]

Ihmisen rasvakudos ei ole kokonaan rasvaa vaan siinä on myös vettä, sidekudosta ja solujen aineksia, joten ihmisen rasva kg sitoo lähelle sen 7000 kcal energiaa. En muista tarkkoja lukuja.

Pyörykkä on mielestäni oikeassa siinä, että ennen lenkkiä ei kannatta hirveästi insuliini tasoja nostella, kun tällöin rasvanpoltto vähenee. Elimistö ei pysty käyttämään tällöin "optimaalisesti" energia varastojaan, joten osa lenkin tehosta voi mennä hukkaan. Teoriassa tämän kuintenkin kroppa kompensoi pitkällä aikavälillä. Lisäksi aerobisella on mahdollista saada elimistön rasvametaboliaa parannettua. Tätä ei tapahdu, jos aina vedetään hiilari paukkuja ennen lenkkiä. Se on kuitenkin totta, että ihan hirveästi ei pitäisi asialla olla väliä (pois lukien psykologiset tekijät), koska sen lenkin tekee. Illalla tehtynä sen lenkin aiheuttama perusaineenvaihdunnan lisäys pitäisi olla teoreettisesti sama kuin aamulla tehtynä.

Tärkeintä on kuitenkin saada energia kulutus miinukselle. Hyvä pointi aerobisten puolesta on, että ne nostavat energian kulutusta niin perusaineenvaihduntaa nostamalla kuin suoralla kulutukselle. Tämä antaa luvan syödä enemmän, että kulutus pysyy halutuissa rajoissa. Diettauksesta tulee helpompaa. Lisäksi HIIT:iä tukeva pointi on, että se on "lajinomaisempaa" vs. kevyt tasavauhtinen. Mielestäni kannattaa kuintenkin yhdistellä molempia ( think outside the box ;) ). HIIT pitäisi olla teoreettisesti hyvää tehokkaan perusaineenvaihdunnan nousun ja lihasten säästämisen takia, mutta hitaampi tasavauhtinen parantaa lihasten verenkiertoa, pitää sydämmen kunnossa ja toimii aktiivisena palautumisena. Kaikki nämä tekijät auttaa elimistöä palautumaan teoreettisesti nopeammin.

Kaikki tämä on kuitenkin vain teoriaa, joten kokeilkaa mikä itselleen sopii parhaiten ( läski lähtee, mutta lihas ei). Ei tosiaan kannattaa uskoa, että joku tietty juttu on ainut ja oikea, kun se ei varmasti ole sitä.

 

[trebla]

En ole nyt satavarma paljon ihmisen rasvassa on energiaa, mutta mielestäni siinä on ~9000kcal. Ainaskin 1kg rypsiöljyssä on 8840kcal.

Tohtori Tolosen mukaan kilo ihmisrasvaa vastaa ~7700kcal. Tiedän, että Tolosen jutut ovat mitä ovat, mutta eiköhän tuo tieto ole melko varmasti faktaa. Tässä vielä sivu mistä tieto löytyi: http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/kalorit.html

 

[Tahvo Tohveli]

Mikäli insuliinin määrällä ei olisi mitään merkitystä rasvan muodostumiseen/purkamiseen, niin ei olisi mitään merkitystä mistä lähteistä päivän hiilarigrammamäärä otettaisiin.

Onko sillä? Insuliinin rasvanpolttoa estävän ominaisuuden kannaltahan periaatteessa kannattaisi syödä mahdollisimman nopeita sokereita.

Toinen, ehkä epäolennaisempi haitta korkeammasta insuliinitasosta suoritukseen on se että verensokeri laskee, jolloin suorituskyky laskee, ja tätä kautta kalorien kulutuskin laskee.

Verensokeri laskee, ilman syömistä se on jo valmiiksi alhaalla.

Henkilö on siis jo syönyt 500kcal:n verran energiaa ennen treeniä. 2000kcal:sta jää tämän jälkeen treenin jälkeiseksi lepoajaksi 1500kcal energiaa ns. aineenvaihduntaan.

Eli kalorivaje on molemmissa tapauksissa sama? Muuten en oikein seurannut tuota esimerkkiä, jos harjoitus kuluttaa enimmäkseen glykogeenivarastoja, niin kroppahan treenin jälkeen täyttää niitä hiilareista. Jos glykogeenia ei kuluteta, niin hiilareita käytetään energiaksi ja rasvaa poltetaan vähemmän. Käisttäkseni tuo HIIT liikkuu aika reilusti siellä glykogeenipuolella muutenkin energiantuotannon kannalta, eikö?

 

[zawqe]

Anteeksi nyt kun hyödynnän toisten keskusteluja mutta asia on niin pieni että ei tuntunut tarpeelliselta aloittaa uutta. on tullut semmonen käsitys että kreatiinia kannattaa nauttia proteiinijuoman kanssa (tai vastaavan) minulla on dextroa ja kreatiini kuuri. voiko tämmöisen seoksen tehdä yksinkertaisesti vain puoleen litraan vettä desi dextroa ja 5g kreatiinia... tämä siis 4 kertaa päivässä.

 

[trebla]

voiko tämmöisen seoksen tehdä yksinkertaisesti vain puoleen litraan vettä desi dextroa ja 5g kreatiinia... tämä siis 4 kertaa päivässä.

Itse otan kreatiinia 5-10g reenin jälkeen palkkarissa, sen enempää en osaa sanoa kreatiinin käytöstä. Mutta älä nyt ihmeessä ota tuollaisia määriä dekstroosia päivässä! Sehän on pelkkää glukoosia ja nopeimpia hiilareita mitä löytyy.