Meta title: 💥 PAKKOTOISTON SIJOITUSKESKUSTELU – OSAKKEET, RAHASTOT JA SÄÄSTÄMISEN TULOKSEKAS RAKENTAMINEN 💥
Meta description: Keskustelua sijoittamisesta: osakkeet, rahastot, korko, säästäminen, strategiat, riskit ja käyttäjien omat kokemukset tuottojen kehityksestä.
Eli sitä, että mikä on mennyt pieleen ja missä, jos rahasto ei pysty raaka-ainemarkkinoilla tekemään kuin hieman yli inflaation tuottoa vaikka raaka-aine markkinat ovat olleet pääsääntöisesti viimeiset vuodet todella kovassa nosteessa. Tosin suurin osa raaka-aineista edelleenkin noteerataan USD-määräisinä. Vaikka hinnat nousisivatkin, niin heikentyvä USD painaa euromääräisiä tuottoja. E
Olisin tosi kiitollinen, jos joku tietäisi mistä löytyisi käppyröitä joista voisi verrata eri pankkien primekoron ja 12kk euriborin korrelaatiota? Kauppalehden sivuilta se ei ainakaan graafisesti onnistu.
Mihinkähän kannattaisi sijoittaa hieman opiskelurahoja pariksi vuodeksi? Nyt on nordean aasian rahastoissa ja vakaassa tuotossa, tähän asti nousseet ihan kohtuullisesti.
Mihinkähän kannattaisi sijoittaa hieman opiskelurahoja pariksi vuodeksi? Nyt on nordean aasian rahastoissa ja vakaassa tuotossa, tähän asti nousseet ihan kohtuullisesti.
No miten paljon voit menettää sijoittamastasi pääomasta? Jos et "juuri mitään", on ainut vaihtoehto noin lyhyellä aikavälillä korkorahastot tai määräaikaiset talletukset. Jos taas kestät riskiä "huomattavasti enemmän", voit valita käytännössä minkä sijoitusmuodon tahansa.
Tosin osakkeisiin (ja tietysti myös osakerahastoihin) sijoitettaessa pitäisi horisontin olla pidemmällä kuin parin vuoden päästä, eikä rahat saisi olla korvamerkittyjä johonkin tiettyyn hankintaan. 2 vuoden päästä sijoituksesi voi olla tappiolla, mutta esim. 7 vuoden päästä (osingot huomioiden) järkevästi hajautettu sijoitussalkku on melko varmasti plussalla.
No miten paljon voit menettää sijoittamastasi pääomasta? Jos et "juuri mitään", on ainut vaihtoehto noin lyhyellä aikavälillä korkorahastot tai määräaikaiset talletukset. Jos taas kestät riskiä "huomattavasti enemmän", voit valita käytännössä minkä sijoitusmuodon tahansa.
Tosin osakkeisiin (ja tietysti myös osakerahastoihin) sijoitettaessa pitäisi horisontin olla pidemmällä kuin parin vuoden päästä, eikä rahat saisi olla korvamerkittyjä johonkin tiettyyn hankintaan. 2 vuoden päästä sijoituksesi voi olla tappiolla, mutta esim. 7 vuoden päästä (osingot huomioiden) järkevästi hajautettu sijoitussalkku on melko varmasti plussalla.
Riskiä voi olla jonkun verran (ehkä jopa melko paljon?) muttei mitään ihan mieletöntä.
Rahastot kiinnostavat tällä hetkellä, siksipä niihin tuli hitusen rahaa laitettuakin. Mutta eikös nuo Aasian rahastohommat oo noussu aika paljo viimeaikoina, onkohan niihin tässä vaiheessa järkevää rahojansa pistää?
Riskiä voi olla jonkun verran (ehkä jopa melko paljon?) muttei mitään ihan mieletöntä.
Rahastot kiinnostavat tällä hetkellä, siksipä niihin tuli hitusen rahaa laitettuakin. Mutta eikös nuo Aasian rahastohommat oo noussu aika paljo viimeaikoina, onkohan niihin tässä vaiheessa järkevää rahojansa pistää?
Rahastot ovat periaatteessa varsin helppo ja kätevä tapa hajauttaa, mutta ne ovat myös kalliita. Merkintä-, hallinta-, lunastus- ja mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot kaappaavat leijonanosan rahaston arvosta.
Eräs toinen mahdollisuus olisi ostaa Indeksiosuusrahasto-osuuksia (ETF), jolloin maksat vain normaalit kaupankäyntikulut ja nimellisen hallinnointipalkkion. OMXH:n niukan tarjonnan vuoksi pitää tosin ulkomaille sijoittavia ETFiä etsiä muista pörsseistä.
Aasian kehitys on tosiaan ollut viime vuosina todella vahvaa, mutta paikalliset markkinat ovat edelleen varsin riskisiä ja kurssivaihtelut ovat suuria. Mikäli uskot Aasian markkinoiden edelleen kehittyvän suotuisasti, kannattaa sinun toki sijoittaa sinne.
Jos Aasiaan sijoittaa lyhyellä tähtäimellä (pari vuotta), saa varautua isoihinkin vaihteluihin pääomassa (myös alaspäin).
Indeksiosuusrahastot tai indeksirahastot olisi ihan hyvä vaihtoehto tähän, voisi vaikka muutamasas erässä mennä markkinoille mukaan. Toki sitä riskiä on esim. Helsingin pörssissäki ihan riittävästi, mutta ei täällä kuitenkaan ihan samanlaisia arvostustasoja ole kuin esim. Kiinassa.
Taitaa olla paras mitä markkinoilla on tällä hetkellä säästötilieistä. Min. 1000€ ja vähintään EKP:n ohjauskorko 2012 asti. Määräaikaisetkin talletukset ovat varsin pienellä marginaalilla korkotasoon verrattuna. Silti kannattaa huomata, että touhu on LÄHDEVERON alaista ja näin ollen normaalit pääomatuloista tehtävät vähennykset voi unohtaa.
Pörssivälittäjän kautta. Esim eQ myy noita aika kattavasti. Eli www.eq.fi osotteesta lisää. On noita muitakin, mä vaan en tiedä varmasti kuka ja mitä, koska en ole perehtynyt kuin eQ:n palveluihin tarkemmin.
Jos taas kaipaa ihan indeksirahastoja, niitä löytyy osotteesta www.seligson.fi Eurooppa, USA, Japani ja Suomi on ainakin edustettuina.
Kuuluukos pakkikselta porukkaa osakesäästäjien keskusliittoon? Itse juuri harkitsen liittymistä. Katselin tota Helsingin osakesäästäjien ohjelmaa ja melko monipuolista tarjontaa on luvassa:
Ei tuo 68 euron vuosimaksu vaikuta ollenkaan hintavalta, kun ottaa huomioon, mitä etuja ja tilaisuuksia jäsenyys mahdollistaa. Minkälaisia kokemusia noista eri pörssi-illoista ja yritysvierailuista jäseniltä löytyy`?
Mä ajattelin liittyä ensivuonna. Eikös noilta saanut Taloussanomatkin kylkiäisenä? Tohon ei yleensä kannata liittyä ihan missä kohtaa tahansa, kokonaisina vuosina tai puolikkaina saa eniten rahoilleen vastinetta. Tuo jäsenyys kun oli kalenterivuoteen sidottu.
Liityin jo veronmaksajien keskusliittoonkin, vielä vaan ei ole postia luukkuun kolahtanut! Se jäsenyys maksaa parikymppiä per vuosi, saa Taloustaito-lehden ja verojuristin puhelinneuvonnan yms. Että ei paha tuokaan, paljon turhempaankin voi parikymppiä käyttää. Ja yksi hyvä verovinkki kuittaa tuon mennen tullen.
Jyväskylässä vaan ei ihan noin hyvää tarjontaa Osakesäästäjillä ole. Mutta reissuja sinne etelämpään pääsee heittään ihan olemattomilla maksuilla.
Miten Hummis muuten meni se Raha-akatemian kurssi? Jäikö mitään käteen vai oliko turhaa ajanhaaskausta?
Tais taloussanomat poistua ensi vuoden eduista nyt kun tuo Osakesäästäjien oma lehti, Viisas Raha, alkaa ilmestyä helmikuusta lähtien. Sen sijaan uudistuva perjantain kauppalehti (presso loppuu, osia siitä siirtyy perjantaille) kuuluu jäsenetuihin. Kauppalehden kokonaisuudessaankin saa tilattua jo törkeän edullisesti 60 €/vuosi kun normaalisti maksaa kestona 234 €/vuosi. Nyt jos maksaa tuon 68 € jäsenmaksun, on jäsenyys voimassa jo heti liittymisestä ja voi osallistua tapahtumiin. Muut jäsenedut alkaa sitten normaalisti vuoden vaihteessa ja jäsenyys kestää tuon koko vuoden 2008.
Pääsin muiden kiireiden ja flunssan takia vain toiselle ja viimeiselle Raha-akatemian luennolle. Rahoitusmarkkinoiden toiminta oli aika perusjuttua eikä luennoitsija ollut mun mielestä ihan hirveen vaikuttava, joitain hyviä pointteja jäi kyllä siitäkin mieleen. Henri Elon vetämä luento oli sitten jo huomattavasti parempi. Selitti asioita selventävästi esimerkkitapauksilla ja perusteli asiansa hyvin.
Kokonaisuudesta jäi kuitenkin vähän nahkea kuva, johtuen ehkä siitä, että sijoittamisen perustietojen perustiedot on jo hallussa ja tuo koko sarja, ainakin ensimmäiset luennot, oli suunnattu enemmän niille, joilla ne perusasiatkin ovat vielä hukassa.
Mutta ihan positiivinen kokemus kuitenkin, kyllä noista aina jotain enemmän irtoaa kuin, että lukisi vain kotona kirjoja. Tuollaiset ilmaiset/edulliset tapahtumat ovat aina tervetulleita. Seuraavaksi harkitsen piipahtamista Seligsonin 10-vuotisseminaariin 14.10.
Tilanne ois semmonen, että kuukaudessa jäisi keskimäärin 1000 e ylimääräistä, jotka olisi tarkoitus säästellä ja kartuttaa seuraavat, ehkä 5 vuotta.
Lueskelin ketjun suunnilleen läpi enkä tullut hirveän fiksummaksi. Paras tuotto olisi ilmeisesti osakkeilla, mutta varmin korkorahastoilla. Nyt pistin ylimääräiset tuonne Glitnirille 5% korolle loppuvuodeksi. Sitten olisi tarkoitus pistää niitä jonnekin eteenpäin, mutta minne ja millaisella aikataululla? Melkein nollatiedoilla siis mennään.
Kannattaa tehdä sijoitusstrategia, jossa määritellään oma riskinottokyky ja sijoitusaika. Sen jälkeen miettimään allokaatiota suorien osakesijoitusten/osakerahastojen ja korkopapereiden kesken. Siitä se lähtee.