Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

Meta title: 💥 PAKKOTOISTON SIJOITUSKESKUSTELU – OSAKKEET, RAHASTOT JA SÄÄSTÄMISEN TULOKSEKAS RAKENTAMINEN 💥

Meta description: Keskustelua sijoittamisesta: osakkeet, rahastot, korko, säästäminen, strategiat, riskit ja käyttäjien omat kokemukset tuottojen kehityksestä.


Mikäs tuon hallintarekisterin tilanne muuten nykyään on? Ennenhän tilanne oli se, että piti ilmoittaa asuinpaikka, jos sitä ei ilmoittanut niin ropsahti verot... tai olisi pitänyt ropsahtaa, todellisuudessa veroja ei kannettu.

Oman käsityksen mukaan ihmiset pystyvät edelleen verhoutumaan hallintarekisterin kautta ulkomaisiksi henkilöiksi, jolloin he lakia rikkoen voivat kiertää veroja?

Ruotsissa tutkittiin vuonna 2004 ruotsalaisten kytköksiä veroparatiiseihin, ja löydettiin 100 000 veroparatiisien pankkitileihin kytköksissä olevaa luottokorttia. Suomessa tällaista tutkimusta ei ole vissiin ikinä tehty. Edellisen kerran ylipäätään koko tilannetta on kartoitettu vuonna 1996.

Mikäköhän mahtaa olla syynä sille, ettei Suomessa olla huolestuttu tällaisesta toiminnasta?

Koko hommaan liittyy mielenkiintoisia juttuja. Jenkkeihin saa sijoittaa lähes kaikenlaisesta rikollista alkuperää olevaa rahaa. Oikeastaan ainoa mistä raha ei saa olla lähtöisin on terrorismi. Hmm... terrorismihan usein tuottaa rahaa? Esim. Euroopassa tehdystä pankkiryöstöstä kotoisin oleva raha on tervetullutta jenkkeihin. :hyper:

Niin joo, ja koska jenkkien kritisoiminen on trendikästä mm. Dick Cheney ja GWB käyttävät veroparatiiseja häikäilemättömästi oman varallisuutensa sijoittamiseksi.
 
Tätä minä tarkoitinkin aiemmassa postauksessa. :D Kannattaa ainakin tehdä rahastosijoitukset sijoitusvakuutuksen sisään. Ennenaikaisesta nostosta perittävä palkkio helpottaa sijoitussuunnitelmassa pysymistä. Samoin rahastojen muutoksia voit halutessasi tehdä useamman kerran vuodessa ilman veroseuraamuksia ja vaihtopalkkioita, joten tuottokin lähtee samantien poikimaan lisää.

Kannattaa ihan oikeasti vertailla ne kustannukset ennenkuin tekee mitään sijoitusvakuutusta. Moniko oikeasti saa tuottoja veivaamalla rahastosta toiseen rahoja? Moniko varsinkaan aloitteleva sijoittaja osaa lukea markkinoita edes sinneppäin?

Mielestäni tuo veroseuraamuksen välttäminen on vähän kyseenalainen etu kun sitä vertaa sijoitusvakuutustan yleensä ryöstömitoissa oleviin kuluihin!
 
Täytyy myöntää, että en ole tutustunut vielä kovin perinpohjaisesti asiaan. :D Hyvä pointti.

EDIT: Opintolainavähennyksen suuruus on 30 prosenttia siitä valmistumislukukauden lopun lainamäärästä, joka ylittää 2 500 euroa - eräin poikkeuksin. Kun opintovelallinen lyhentää opintolainaansa, hän maksaa lainavähennyksen verran vähemmän veroja.

Eli jos ottaa täyden lainan 13 500, niin vähennyksiä saa tehdä (13 500€ -2500€)*0,3= 3300 €


Olisiko jotain linkkiä tuohon tietoon? Käsitykseni mukaan vain koroista saisi vähennyksen.
 
Kannattaa ihan oikeasti vertailla ne kustannukset ennenkuin tekee mitään sijoitusvakuutusta. Moniko oikeasti saa tuottoja veivaamalla rahastosta toiseen rahoja? Moniko varsinkaan aloitteleva sijoittaja osaa lukea markkinoita edes sinneppäin?

Mielestäni tuo veroseuraamuksen välttäminen on vähän kyseenalainen etu kun sitä vertaa sijoitusvakuutustan yleensä ryöstömitoissa oleviin kuluihin!

Joo ei kannata ottaa vakuutuskehystä sijoitusten ympärille jos ei ole minkäänlaista hajua, mitä on tekemässä. Mutta voihan olla, että sitä tuottoa saattaakin hyvällä tuurilla kertyä mukavasti. Mieli voi muuttua matkan varrella monta kertaa ja tuleekin tarve vaihtaa rahastoja. 28% voitoista lähtee aina päältä pois.

Voi tulla myös tilanne, että sijoitussäästöillä tekisi mieli paikata jotain yllättäviä menoja (viikonlopun pitkäksi venyneitä baarireissuja tai jotain muuta yhtä tähdellistä ;) ) tai toteuttaa jotain muita mukavia mutta ei niin välttämättömiä mielitekoja. Tällöin takaisinostokulu hillitsee ainakin hieman lunastushaluja.

Me kun ei ajatella aina niin rationaalisesti, kuin haluaisimme. :)

Jos 2%:n maksupalkkio, joku 0,8%:n vuotuinen hallinnointipalkkio ja pinnan lunastus (netistä äkkiä napattuja lukuja) tuntuu rosvoukselta, niin ei silloin oikeasti kannata vaivata päätään moisella. Tulee vain paha mieli. :D Täytyy muistaa, että kulut ne on kuitenkin suorissa rahastoissakin -etenkin eksoottisemmissa valinnoissa.

Joillekin vakuutussäästäminen sopii hyvin ja toisille se on jo periaatteellinen kirosana.

En edelleenkään suosittele opintolainalla sijoittamista.
 
Jos 2%:n maksupalkkio, joku 0,8%:n vuotuinen hallinnointipalkkio ja pinnan lunastus (netistä äkkiä napattuja lukuja) tuntuu rosvoukselta, niin ei silloin oikeasti kannata vaivata päätään moisella. Tulee vain paha mieli. :D Täytyy muistaa, että kulut ne on kuitenkin suorissa rahastoissakin -etenkin eksoottisemmissa valinnoissa.

Joillekin vakuutussäästäminen sopii hyvin ja toisille se on jo periaatteellinen kirosana.

En edelleenkään suosittele opintolainalla sijoittamista.

No tuo 0,8 on yleensä lisäkulu, tietenkin maksat rahaston hallinnoitipalkkiotkin jotka ovat kivijalkapankkejen johdalla jo ryöstöluokkaa.

Onhan noita laskelmia ollut jossa esimerkkien avulla on havainnollistettu paljonko nuo kulut oikeasti merkitsee.

Mutta tottakai on tyhjää paremi että rupeaa vaikka vakuutussäästäjäksi. Sitä vaan ei kannata suositella jos ei samalla mainitse paljonko se tulee maksamaan.

Mulle se ei ole periaatteellinen kirosana ja saatan jokupäivä olla vakutuussäästäjä jos joku hullu firma siihen tarpeeksi halvalla lähtee. Siihen asti kannattaa omistaa pankkie ja vakuutusyhtiöiden osakkeita jotka noita kauppaavat ja joihin ihmiset rahojaan laittavat. ;)

En kannusta minäkään sijoittamaan opintolainalla. Mutta jos toisena vaihtoehtona on vaikka ostaa sillä auto tai lähteä ulkomaille, on se sijoittaminenkin varteenotettava vaihtoehto. Ensimmäisistä kun ei jää kuin korkeintaa hyvä muista ja lasku, toisesta voi jäädä vähän enemmänkin hyviä muistoja ja saa vielä sen laskunkin maksettua. ;)
 
Lisäsin tänään Fiskarsia salkkuun. Mitenkäs tuo K osake erosi A:sta??
 
Tyhmä kysymys: mihin ajanhetkeen mennessä pitää osakkeet olla merkittynä, jotta on oikeutettu osingon maksuun? Esim. jos jokin firma maksaa huhtikuussa tai toukokuussa osinkoja, miten määritellään mille osakkeenomistajille ne maksetaan? Kaikille omistajille huhtikuussa? Toivottavasti hokasitte mitä yritän kysyä...

Vieläkö ehtisi jotain ostaa. ;)
 
Tyhmä kysymys: mihin ajanhetkeen mennessä pitää osakkeet olla merkittynä, jotta on oikeutettu osingon maksuun? Esim. jos jokin firma maksaa huhtikuussa tai toukokuussa osinkoja, miten määritellään mille osakkeenomistajille ne maksetaan? Kaikille omistajille huhtikuussa? Toivottavasti hokasitte mitä yritän kysyä...

Vieläkö ehtisi jotain ostaa. ;)

Kauppalehti.fistä löytyikin itselleni vastaus:

"Yleistä osingoista:
Osakeyhtiölain mukaan osinko-oikeus on osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksessa määrättynä osingon täsmäytyspäivänä on merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon. Osingon saa osakkeenomistaja, joka ostaa tai omistaa osakkeen viimeistään yhtiökokouspäivänä. Tällöin ostaja on täsmäytyspäivänä kaupan selvitessä (kauppapäivä plus kolme selvityspäivää) merkitty osakkeenomistajaksi.

Irtoamispäivä: Osingon irtoamispäivä on yleensä yhtiökokouksesta seuraava päivä. Käytännössä osinko irtoaa yhtiökokouspäivän ja sitä seuraavan päivän välisenä yönä klo 24. Jos ostaa osakkeen osingon irtoamisen jälkeen, ostaja ei ole oikeutettu osinkoon, vaikka osakkeen osto olisi ennen täsmäytyspäivää. Osinko jää tuolloin myyjälle.

Täsmäytyspäivä: Yhtiö määrää osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingon maksupäivän Arvopaperikeskuksen sääntöjen mukaisesti. Täsmäytyspäivä voi olla aikaisintaan kolmas selvityspäivä yhtiökokouspäivän jälkeen. Käytännössä suurin osa yhtiöistä noudattaa tätä aikataulua.

Maksupäivä: Osingonmaksupäivä on yleensä viides pankkipäivä täsmäytyspäivästä. Osingonmaksupäivää ei kuitenkaan ole erikseen määrätty, vaan yhtiö voi itse päättää maksupäivän."
 
Lisäsin tänään Fiskarsia salkkuun. Mitenkäs tuo K osake erosi A:sta??

K osake on vähempivaihtoinen. Sillä on muistaakseni 20 ääntä kun A osakkeella on vain yksi. K osakkeelle maksetaan 2% pienempi osinko mitä A:lle, mutta tuolla nyt ei lopulta ole paljon paskaakaan väliä.

Eli jos halvalla sait Koota niin hyvät kaupat teit kuhan huomioit ettei sitä välttämättä saa myytyä ihan hetkessä pois.
 
K osake on vähempivaihtoinen. Sillä on muistaakseni 20 ääntä kun A osakkeella on vain yksi. K osakkeelle maksetaan 2% pienempi osinko mitä A:lle, mutta tuolla nyt ei lopulta ole paljon paskaakaan väliä.

Eli jos halvalla sait Koota niin hyvät kaupat teit kuhan huomioit ettei sitä välttämättä saa myytyä ihan hetkessä pois.

Ei vaan ostin nimenomaan A osaketta, kun sitä aiemmin salkussa jo oli. :)
Mutta kiitos tiedosta kuitenkin.
 
Ei vaan ostin nimenomaan A osaketta, kun sitä aiemmin salkussa jo oli. :)
Mutta kiitos tiedosta kuitenkin.

Näin sitä kannattaakin tehdä. Mitä niillä äänillä piensijoittaja tekee. Olin vain näkevinäni että ois ollut eniten laskennedein joukossa tuo K lappu jossai vaiheessa. En kuitenkaan tarkastanut asiaa ja voi olla että näin väärinkin.
 
Joo en mä mitään ääniä tarvi..rahaa vaan :)
Kysytääns samalla et mitä mieltä salkusta? Ensimmäiset suorat osakeostot tehty viime kuussa. Tarkoitus tosiaan kasvattaa salkkua, eli ostella parin, kolmen kuukauden välein lisää ja pitää kauan!

Fiskars A 42%
Sampo A 28%
F-Secure 18%
Aspocomp 12%

Osakkeiden suhde koko salkusta 25%, rahastoissa loput.
 
Joo en mä mitään ääniä tarvi..rahaa vaan :)
Kysytääns samalla et mitä mieltä salkusta? Ensimmäiset suorat osakeostot tehty viime kuussa. Tarkoitus tosiaan kasvattaa salkkua, eli ostella parin, kolmen kuukauden välein lisää ja pitää kauan!

Fiskars A 42%
Sampo A 28%
F-Secure 18%
Aspocomp 12%

Osakkeiden suhde koko salkusta 25%, rahastoissa loput.

Minkälaisia rahastoja sulla on? Jos merkittävästi osakerahastoja, niin hajautuspuoli ainakin kunnossa. Aspocompista en tiedä yhtikäs mitään, F-Securen tuotteet varmasti kaikille tuttuja, mutta siitäkään en sijoituskohteena tiedä kun en ole perehtynyt. Fiskaris on itelläkin salkussa ja pankeista Nordeaa.
 
Rahastoja paljon, ehkä liikaakin mutta jokaiseen tulee kuukaudessa jotain laitettua. :)
Seligsonilta USA, Suomi, Russian ja Phoebus
Nordealta Nordic SmallCap ja Biotekniikka
Sampo Eurooppa ja Mandatum Intia
 
Rahastoja paljon, ehkä liikaakin mutta jokaiseen tulee kuukaudessa jotain laitettua. :)
Seligsonilta USA, Suomi, Russian ja Phoebus
Nordealta Nordic SmallCap ja Biotekniikka
Sampo Eurooppa ja Mandatum Intia

On tossa ainakin hajautus kunnossa, moni väittää että on jo liikaakin. Mutta mielestäni rahastoihin voi hajauttaa laajemmaltikin kun kulujen puolesta on aikalailla sama pistääkö sinne 50 vai 500 euroa kuukaudessa. Seligsonilla kun voi laittaa vain euron samoilla kuluilla.
 
Joku on sanonut tosiaan, että rahastoja on liikaa. Mut mulle itelle toi on sopiva määrä. Ja rahaa tulee nordean ja sammon tileille, joten sitä kautta on rahastotkin löytyny molemmista pankeista. Seligson tosin painotettuna eniten!
 
Pitäisikö olla erikseen pidemmän ja lyhyen tähtäimen säästöt ja jos niin miksi? Eli mahdollisesti osaa ei realisoitaisi jos ei olisi ihan pakko.
 
Pitäisikö olla erikseen pidemmän ja lyhyen tähtäimen säästöt ja jos niin miksi? Eli mahdollisesti osaa ei realisoitaisi jos ei olisi ihan pakko.

Ilman muuta pitäisi jos rahaa tarvitsee lyhyellä sekä pitkällä tähtäimellä.
Eli pitkä tähtäin = paljon riskiä, suuret tuotot, sijoitusmuotoina suorat osakkeet ja osakerahastot
Lyhyt tähtän = vähemmän riskiä, pienemmät tuotot, sijoitusmuotona määräaikaistilit, lyhyt & pitkä korko

Siltä väliltä ei kannata välttämättä säätää mitään, vaan keskittyä tarkoituksenmukaiseen sijoittamiseen...
 
Back
Ylös Bottom