Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

Meta title: 💥 PAKKOTOISTON SIJOITUSKESKUSTELU – OSAKKEET, RAHASTOT JA SÄÄSTÄMISEN TULOKSEKAS RAKENTAMINEN 💥

Meta description: Keskustelua sijoittamisesta: osakkeet, rahastot, korko, säästäminen, strategiat, riskit ja käyttäjien omat kokemukset tuottojen kehityksestä.


Näistä Islantilaisista oli jo puhettakin, mutta itselleni jäi epäselväksi se että onko olemassa todellinen riski menettää sijoituksensa jos Glitnir tai Kaupthing menisi äkisti nurin?

4-5 % korko houkuttelee kovasti, ja nimenomaan siistä syystä että markkinoilta en ole löytänyt muita toimijoita jotka voivat tarjota saman suuruusluokan koron kuukausisäästäjälle. Määräaikaistalletuksille (väh. 5000 €) näitä tarjoaa jo kotimaisetkin toimijat, mutta tarkoitus olisi saada turvallinen tuotto kuukausittain ylijäävälle rahalle ja vähän tuntuu että rahastot ovat riskialtis kohde juuri nyt.


Ymmärtääkseni 20000 €:oon asti on talletussuoja. Itse olen myöskin avaamassa tiliä Islannin suuntaan, jos ei oma pankki yllätä hyvällä korkotarjouksella. Tänään pitäis selvitellä.. Tarkoitus oli rahastopuolelle laittaa, mutta ajankohta tosiaan tuntuu huonolta siihen.
 
Tällainen löytyi, olisikos tämä suomalainen talletussuoja nyt se juttu jonka turvin uskaltaa siirtää varoja isltantilaispankkiin?

http://www.kaupthing.fi/Pages/544?NewsID=3603

Ymmärtääkseni Kaupthingilla on islantilainen talletussuoja 20 000:aan asti ja siitä ylöspäin 25 000:aan suomalainen suoja. Eli, jos saarivaltakunta sortuu ja uppoaa Atlantiksen tavoin, ei siellä välttämättä löydy rahaa jokatiliä varten.
 
Meinaatko Timba79 hyvinkin aktiivisesti p/b-lukuun perustuen sijoitella vai muuten vai halusit fiksua listausta? Meillä on samat foorumit käytössä näköjään :)
 
Onko kukaan perehtenyt tarkemmin Talentumiin? Kannattava yhtiö ja hyvä osingonmaksaja. Tänä vuonna jakoi 0,18€ osinkoa. Tällä hetkellä lappua näyttäisi saavan kolmen euron hintaan, alimmillaan heilunnan tohinassa käynyt 2,85:ssä. Kuukausi sitten osti ruotsalaisen Thomson Förlag AB:n Fakta Regulatoryn liiketoiminnan, joka tullee vaikuttamaan yhtiön kannattavuuteen positiivisella tavalla.

Omat käsitykset kuitenkin hyvin mutupohjalla kun en ole vielä tarkemmin tutkinut yhtiötä. Media-alan yhtiöiden arvostukset ovat tällä hetkellä hyvin kohtuullisia, esim. Ilkka ja Sanoma mutta Talentum näyttää omaan silmään jo melkein huokealta. Mediayhtiöt ova kuitenkin suhteellisen vakaita ja kestävät mahdollisen talouden taantumisen varsin hyvin. Heikonlaiset kasvumahdollisuudet ja koko ajan koveneva kilpailu ovat sitten taas asioita, jotka monien mielestä rasittavat mediayhtiöiden tuloksia tulevaisuudessa.
 
Tämä vuosi alkaa olla loppusuoralla. Onko porukalla tällä tapana lunastaa rahastoista aina 1000 euroa / vuosi? Onko tässä edes mitään järkeä? Itse olen tänä vuonna lunastanut noin 950 euroa.
 
miten laskette kannattaako ylimääräisellä summalla lyhentää asuntolainaa, sijoittaa rahastoihi vai sijoittaa johonkin muuhun. Oon itekki tosta laskeskellut ja tullut siihen tulokseen että kun on hankkinut itelleen sellaisen turvallisen kokoisen kassan yllättäviä tilanteita varten paras vaihtoehto on yleensä lainanlyhennykset.

En vain ole varma osaanko laskea oikein mukaan
lainan verohyödyt
myyntivoiton verotuksen
inflaation lainaa lyhentävän vaikutuksen
yms jutut jota tohon pitää ottaa huomioon.

Miten ite lasket mihin rahasi laitat?
 
Jännä juttu että Nordeallakin on pula rahasta, sillä tyttöystäväni isä sai juuri 5.2% korkon 3kk talletukselle ilaman nostorajoituksia. Vielä ilman isompia kaupankäymisiä.
 
miten laskette kannattaako ylimääräisellä summalla lyhentää asuntolainaa, sijoittaa rahastoihi vai sijoittaa johonkin muuhun. Oon itekki tosta laskeskellut ja tullut siihen tulokseen että kun on hankkinut itelleen sellaisen turvallisen kokoisen kassan yllättäviä tilanteita varten paras vaihtoehto on yleensä lainanlyhennykset.
Olen asiaa pohtinut melko paljon, tosin en ole kovin erikoisiin toimiin tarttunut. Asuntolainen lyhentämisen hyötyä suhteessa verovähennyksiin arvioin verottajan verolaskurilla ja lopputulema oli että saan "verohyötyä" n. 700 euroa vuodessa nykyisellä lainamäärällä. Koska kokonaiskorkomäärä mulla taisi olla vuodessa jotain 2500-2700 euroa asuntolainassa, olen päättänyt että voin luopua tästä vähennyksestä helposti jos saan lainan maksettua nopeasti.

Asuntolainan ylimääräiselle lyhennykselle saa 'välittömästi' tuoton, joka toki on hieman pienempi kuin lainan kokonaiskorko.

Olen hajauttanut toimet, laiskan vaihtoehto: löytyy sekä suoria osakesijoituksia että maksan reilusti ylimääräisiä lainalyhennyksiä. Vähäisen määrän rahastoja myin juuri pois koska vaihdoin pankkia, mutta vastapainoksi löytyy sitten vararahasto kolmen kuukauden määräaikaistalletuksena. Käteisenä on liikaa tilillä makaamassa, jotain pitäisi keksiä (lyhyen koron rahastot?).
 
lasketaanko asunolainan verohyöty näin jos
korot on vuodessa 6000
jos vähennyksen määrästä noin 40% tulee käteen rahana
jos 30% lainan koroista saa vähentää
niin
6000*0,3=1800
1800*0,4=720?

Voiko joku selittää mulle sen logiikan millä lasketaan se että kuinka iso osa siitä vähennyksen määrästä tulee rahana? Itellä oli ainakin nyt viimeisessä verotuksessa 41.jotain prosenttia
 
Meinaatko Timba79 hyvinkin aktiivisesti p/b-lukuun perustuen sijoitella vai muuten vai halusit fiksua listausta? Meillä on samat foorumit käytössä näköjään :)

No luen tossa Lindströmin arvoisijoittamisesta kertovaa kirjaa ja ajattelin piruuttani kattella minkälaisia yhtiöitä löytyy seuraavalla seulalla: Matala P/E ja P/B ja mahdollisimman korkea osinkotuotto. Printtasin jo listat, kattelen niitä ehkä jo tänä iltana läpi.

Tsekkaan myös samalla, löytyykö salkusta ihan toista ääripäätä olevaa yhtiötä, eli noilla luvuilla kallista. Huonoa osingonmaksajaa ei löydy, sen tiedän vallan hyvin. ;)

Ehkä mä jossain kohtaa teen ton listan pohjalta jotain muutoksia salkkuuni, mutta mitään päätöksiä en vielä tässä vaiheessa ole tehnyt, eli nyt lähinnä mielenkiinnosta tutkin asiaa. Saatan laittaa tänne jotain ketjaukin aiheesta, jos nyt jotain järkevää noilla tiedoilla saan irti. Voidaan vaikka porukalla sitten tsekata yhtiöitä tarkemmin, ei ne tunnusluvut tietenkään koko totuutta koskaan kerro.

miten laskette kannattaako ylimääräisellä summalla lyhentää asuntolainaa, sijoittaa rahastoihi vai sijoittaa johonkin muuhun. Oon itekki tosta laskeskellut ja tullut siihen tulokseen että kun on hankkinut itelleen sellaisen turvallisen kokoisen kassan yllättäviä tilanteita varten paras vaihtoehto on yleensä lainanlyhennykset.

Sekäettä tänä vuonna. Tosin mulla lainanlyhennykset tarkoitti ylimääräisiä lyhennyksiä autolainaa, siitä ei mitään korkovähennyksiä heru ja halusin siitä rasitteesta muutenkin eroon, 15 päivä lähtee käytännössä viimeinen maksuerä. :kippis1: Tammikuulle jäi enää muutama kymppi.

Asuntolainan ylimäärästen lyhennysten kanssa kattelen sitten tarkemmin, kyllä mä jotain ylimäärästä lyhennystä teen, kun ei viitti korkoonkaan pitkäaikasesti mitään sijoittaa, kun kerran on velkaa.

Tämä vuosi alkaa olla loppusuoralla. Onko porukalla tällä tapana lunastaa rahastoista aina 1000 euroa / vuosi? Onko tässä edes mitään järkeä? Itse olen tänä vuonna lunastanut noin 950 euroa.

No ehkä lunastasin, jos en olisi jo ton tonnin edestä pyöritellyt rahaa lyhyen koron rahaston kautta. On tuo ihan järkevää, saa sillä verotusta vähennettyä tulevaisuudessa.
 
Tuota noin, aloittelijana voisin kysyä että mitä mieltä olette korkopohjaisten rahastojen tämänhetkisestä tilanteesta? Asiaa tuntematta kun katselen esimerkiksi tiettyjä matalan riskin rahastoja niin nousu on ollut plussalla 5v käyrälläkin jatkuvasti - onko noissa siis riskiä että tulisi pitkiä taantumia ja mentäisiin miinuksella, vai voiko korkorahastoilta odottaa jatkuvaa plussaa myös tulevaisuudessa?
 
Tuota noin, aloittelijana voisin kysyä että mitä mieltä olette korkopohjaisten rahastojen tämänhetkisestä tilanteesta? Asiaa tuntematta kun katselen esimerkiksi tiettyjä matalan riskin rahastoja niin nousu on ollut plussalla 5v käyrälläkin jatkuvasti - onko noissa siis riskiä että tulisi pitkiä taantumia ja mentäisiin miinuksella, vai voiko korkorahastoilta odottaa jatkuvaa plussaa myös tulevaisuudessa?

No pitkä korko yleensä laskee kun korkotaso nousee nopeaan tahtiin ja päinvastoin. Lyhyt korko taas seuraa pienellä viiveellä koron nousuja ja laskuja. Oikeasti lyhyen koron rahasto ei käytännössä koskaan ole pidempää aikaa (kuukausia) miinuksella, pitkä korko voi olla miinuksella ihan reilustikin.

Timba, mistä lopulta tulostit listoja? Katselin vain kun jossain sivustoilla oli ilmeisesti vähän vantaa dataa?

Kauppalehden palvelusta P/E:t ja osingot ja P/B:t Arvopaperista. Ihan karkeeta seulaa mä tolla hainkin, täytyy kiinnostavampien kohdalla katsoa asiaa tarkemmin. Mutta todennäköisesti tämän asian tiimoilta odotan vuoden 2007 luvut, eli palaan asiaan sitten helmikuun-maaliskuun taitteessa. Sitten on ainakin varmasti tuoretta dataa.
 
Muutama kysymys

Olen nyt yrittänyt opiskella näitä sijoitusjuttuja, mutta pitäisi asiaa paremmin tuntevilta saada vielä varmistus muutamaan asiaan:

1. E-fund

Olen käsittänyt, että ennen varsinaisen sijoitustoiminnan aloittamista pitää muodostaa niinsanottu E-fund, ettei pitkän aikavälin suunnitelmaa tarvitse muuttaa yllättävissä tilanteissa. Eli varataan 3-6 kk:n nettopalkka esim. säästötilille ja rahamarkkinarahastoon? Onko 6 kk jo liioittelua ja paljonko omassa E-fundissanne on x nettopalkka? Pitäisikö käyttää myös muita sijoitusmuotoja?

2. Määräaikaisten tilien ketjuttaminen

Eli jossain jenkkisivustolla suositeltiin sellaista, että sijoitetaan esim. joka kk vuoden määräaikaistilille vakiosumma. Riippuen varallisuudesta tätä jatketaan 12-36 kk. Onko tässä mitään järkeä keskipitkän aikavälin (3-5 v) sijoittamisessa? Tai oikeastaanhan tuo on säästämistä, mutta ideana olisi siis, että pääomaa ei haluta missään tapauksessa menettää. Mitä muita vaihtoehtoja suosittelisitte?

3. Pitkän tähtäimen sijoittaminen

Lukemani perusteella 10-25 vuoden tähtäimellä kannattaa sijoittaa indeksiin ja minimoida kustannukset. Koska en jaksa seurata markkinoita päivittäin, olen ajatellut sijoittaa indeksiosuusrahastoihin ja ETF:iin siten, että kohteet ovat toimialallisesti ja maantieteellisesti mahdollisimman hyvin hajautetut. Onko kerran kvartterissa riittävä ajallinen hajautus? Tämä lähinnä siksi, että kaupankäyntikustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina suhteessa sijoitettuun summaan. Entä ETC:t - pitäisikö niitäkin olla mukana mahdollisimman kattavan hajautuksen aikaansaamiseksi?

Aika paljon kysymyksiä... Kiitos jos jaksatte vastailla :)
 
Olen nyt yrittänyt opiskella näitä sijoitusjuttuja, mutta pitäisi asiaa paremmin tuntevilta saada vielä varmistus muutamaan asiaan:

1. E-fund

Olen käsittänyt, että ennen varsinaisen sijoitustoiminnan aloittamista pitää muodostaa niinsanottu E-fund, ettei pitkän aikavälin suunnitelmaa tarvitse muuttaa yllättävissä tilanteissa. Eli varataan 3-6 kk:n nettopalkka esim. säästötilille ja rahamarkkinarahastoon? Onko 6 kk jo liioittelua ja paljonko omassa E-fundissanne on x nettopalkka? Pitäisikö käyttää myös muita sijoitusmuotoja?

2. Määräaikaisten tilien ketjuttaminen

Eli jossain jenkkisivustolla suositeltiin sellaista, että sijoitetaan esim. joka kk vuoden määräaikaistilille vakiosumma. Riippuen varallisuudesta tätä jatketaan 12-36 kk. Onko tässä mitään järkeä keskipitkän aikavälin (3-5 v) sijoittamisessa? Tai oikeastaanhan tuo on säästämistä, mutta ideana olisi siis, että pääomaa ei haluta missään tapauksessa menettää. Mitä muita vaihtoehtoja suosittelisitte?

3. Pitkän tähtäimen sijoittaminen

Lukemani perusteella 10-25 vuoden tähtäimellä kannattaa sijoittaa indeksiin ja minimoida kustannukset. Koska en jaksa seurata markkinoita päivittäin, olen ajatellut sijoittaa indeksiosuusrahastoihin ja ETF:iin siten, että kohteet ovat toimialallisesti ja maantieteellisesti mahdollisimman hyvin hajautetut. Onko kerran kvartterissa riittävä ajallinen hajautus? Tämä lähinnä siksi, että kaupankäyntikustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina suhteessa sijoitettuun summaan. Entä ETC:t - pitäisikö niitäkin olla mukana mahdollisimman kattavan hajautuksen aikaansaamiseksi?

Aika paljon kysymyksiä... Kiitos jos jaksatte vastailla :)

1. mikä hiton E-fund?

totta kai on hyvä olla puskurina jotain likvidiä (lue=käteistä tai esim. alle vuorokaudessa käteiseksi muutettavaa omaisuutta) varallisuutta. Mutta tuokin riippuu siitä, että kuinka ehdoton sijoitussuunnitelma pitkälle ajalle laaditaan. Jos tahdotaan ne maksimituotot niin sit löytyy niin pitkät puskurit että esim 6kk työttömyydestä huolimatta voi sijoittaa yhtä paljon kuin työssäkäydessä pystyi.

ja jotta asia ei olisi näinkään yksinkertainen: tämähän nyt linkittyy haluttuun tuottoon ja haluttuun sijoitusten volatiliteettiin (arvonvaihtelun suuruuteen) suht olennaisesti. jos päättää sijoittaa pelkästään rahastoihin niin sit ei tarvita mitään puskuria koska rahasto-osuudet voi myydä hyvinkin äkkiä tarvittaessa.
(toivottavasti tuli riittävän epäselvästi...)


2. Riippuu tuottovaatimuksesta ja kuinka tärkeää on suojautua siltä ettei mene sijoitukset pakkaselle. 3-5v sijoitusaikana ei kyllä imo huomattavaa eroa ole rahastot vs määräaikaistalletukset vaikka talletuksista peritäänkin lähdeveroa jokaisen määräaikaistalletuksen päättyessä automaattisesti. (olettaen että rahastossa tuotto on bout sama kulujen jälkeen kuin tilillä)

mutta tosiaan pitemmällä aikavälillä alkaa tulla huomattavia eroja ainakin verotuksellisista syistä tuon määräaikaistilin lähdeveron takia.


e:

3. no jos itelläs ei ole aikaa eikä tarpeeks suuria summia osakkeiden yms ostamiseen niin eipä sulla oo oikeen vaihtoehtoja. ja pitkällä tähtäimellä ei periaatteessa tartte kun ostaa lisää rahasto-osuuksia aina välillä. fiksuintahan olisi jos seuraisi markkinoita ja aina hintojen (indeksien) laskiessa ostaisi lisää osuuksia.
 
Kämpän ostokin voi olla hyvä pitkän- ja keskipitkän aikavälin sijoitus. Mukavasti säästää vuokrassa kun on velaton kämppä.

Kuulun siihen koulukuntaan, että mielummin hankkisin jotain konkreettista kuin, että istuisin osakepinon päällä 40v. On joku metsäpläntti, tontti ja kesämökkikin periaatteessa sijoitus ja siitä tulee ainakin psyykkistä tuottoa, vaikka tietty kulujakin.
 
Back
Ylös Bottom