WEIGHTLIFTING Painonnostovideoita

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja strong
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Painonnostovideoita – tempaus, työntö ja treenipätkät

Meta description: Painonnostovideoita-ketju: tempaus- ja työntöklipit, treenipätkät, kisavideot, tekniikka-analyysit ja PR-yritykset.


rigert88 sanoi:
En ota kantaa tuohon dopingpuoleen kun ei ole faktaa verrata Lashaa esim. Taranenkoon mutta onhan Lasha varsinkin tempauksessa teknisesti huikea. Raamit miehellä myös loistavat.
Click to expand...

Lashan pää kestää suurmestarin tavoin näköjään sitten tilanteen kuin tilanteen. Muistissa on mm. se Rio'n karmeaa meteliä pitävä Iranilaisjoukko.
 
 

View: https://m.youtube.com/watch?v=7OR25it-PWQ


View: https://m.youtube.com/watch?v=RR95vORPC20

Porukoilla käymässä niin löyty pölyinen muistitikku jossa tämmösiä. Toi 205kg muistan aina. 2012 viikko ennen SMiä. Milkon kans otettiin maksimit. Yritin työntää 200 ja sitten istuin vartin ennen ku otin kengät pois. Sitten kysyin Milkolta pitäskö vielä ottaa 205? Muistan aina ku alko jännittää ku otin tangosta kiinni ku tuntu että lihakset menny jo ihan kylmäksi. :D
 
Force sanoi:
Kuulassa nykyään kovempi? 30v sitten Soulin Olympialaisissa pronssi tuloksella 21,99m.
Click to expand...

No jos yhtä kisaa verrataan, niin kaikkien aikojen kovin kisa käytiin elokuun lopussa Timanttiliigan finaalissa, joka oli tämän kauden päätavoite:

1) 22.60 Tomas Walsh NZL 2) 22.40 Darrell Hill USA Place2WR 3) 22.18 Ryan Crouser USA P3WR 4) 21.94 Darlan Romani BRA P4WR 5) 21.87 Tomás Stanek CZE P5WR 6) 21.33 David Storl GER 7)21.23 Michal Haratyk POL

Eli sijoille 2.-5. tehtiin ME-tulokset, vanha toisen sijan ME oli tosiaan Soulista Randy Barnesin 22.39. Crouser lisäksi rikkoi Riossa Timmermannin vanhan olympiaennätyksenkin 22.47 ja tykitti 22.52. Walsh ja Crouser ovat tehneet jatkuvasti reilusti päälle 22 metrin tulosta ja Hill ja Kovacs myös hurjia tuloksia. Myös hallissa rikottiin Timmermannin vanha MM-kisojen kisaennätys (Walsh).

Toki vuoden esim. vuosien ’87-’88 maailmantilastot ovat kärjen osalta hurjaa luettavaa, mutta taso ei silloin ollut niin laaja kuin nyt. 22 metrin työntäjiä on enemmän kuin koskaan. Ja tämä aikana, kun doping-testausta on kai enemmän kuin ja tiukempana kuin milloinkaan. Urheilijat ovatkin vähän erinäköisiä nykyään; Günthörin, Timmermannin ja Oldfieldin kaltaisia turboahdetun kymmenottelijan näköisiä atleetteja ei enää juurikaan nähdä eikä Günthörin jälkeen pakittamalla ole kärähtämättä työnnetty yli 22 metriä kuin kerran (Storl).

Painonnostossa on vähän sama juttu; esim. superissa Taranenko, Pisarenko ja Kurlowich olivat paljon pienempiä kuin esim. iranilaiset ja Lasha. Samoilla keinoilla ei tietenkään nyt voi mennä, mutta samalla koko nostajatyyppi on muuttunut ja tulokset vaan kovenee. Lasha voi hyvinkin päästä 221+267 tasolle lähitulevaisuudessa ja se on jo yli 10kg isompi yt. kuin kukaan nostaja ikinä millään keinoilla teki. 90-luvulla tuohon ei olisi uskonut kukaan.

En tietenkään tarkoita, että ainakaan painonnostossa kukaan rikkoo 80-luvun tuloksia puhtaana (käryjä on koko ajan) mutta dopingilla ei silti ehkä ole niin iso merkitys tänä päivänä. Kuulantyönnössä käryjen määräkin on tippunut selvästi.
 
Pade sanoi:
No jos yhtä kisaa verrataan, niin kaikkien aikojen kovin kisa käytiin elokuun lopussa Timanttiliigan finaalissa, joka oli tämän kauden päätavoite:

1) 22.60 Tomas Walsh NZL 2) 22.40 Darrell Hill USA Place2WR 3) 22.18 Ryan Crouser USA P3WR 4) 21.94 Darlan Romani BRA P4WR 5) 21.87 Tomás Stanek CZE P5WR 6) 21.33 David Storl GER 7)21.23 Michal Haratyk POL

Eli sijoille 2.-5. tehtiin ME-tulokset, vanha toisen sijan ME oli tosiaan Soulista Randy Barnesin 22.39. Crouser lisäksi rikkoi Riossa Timmermannin vanhan olympiaennätyksenkin 22.47 ja tykitti 22.52. Walsh ja Crouser ovat tehneet jatkuvasti reilusti päälle 22 metrin tulosta ja Hill ja Kovacs myös hurjia tuloksia. Myös hallissa rikottiin Timmermannin vanha MM-kisojen kisaennätys (Walsh).

Toki vuoden esim. vuosien ’87-’88 maailmantilastot ovat kärjen osalta hurjaa luettavaa, mutta taso ei silloin ollut niin laaja kuin nyt. 22 metrin työntäjiä on enemmän kuin koskaan. Ja tämä aikana, kun doping-testausta on kai enemmän kuin ja tiukempana kuin milloinkaan. Urheilijat ovatkin vähän erinäköisiä nykyään; Günthörin, Timmermannin ja Oldfieldin kaltaisia turboahdetun kymmenottelijan näköisiä atleetteja ei enää juurikaan nähdä eikä Günthörin jälkeen pakittamalla ole kärähtämättä työnnetty yli 22 metriä kuin kerran (Storl).
Click to expand...

Onpa järkyttävä kuulakisa tosiaan ollut Timanttiliigan finaalissa. Harmittaa ihan ettei tullut katsottua. Ei ole tullut ihan lähivuosina niin aktiivisesti seurattua, mutta vielä muutamia vuosia sitten mitalityönnöt oli lyhyempiä kuin ennen harjoituskauden testejä 1989. 2016 Olympiafinaalin taso oli kovin sitten 1988 kisojen. Siinä välissä taso suorastaan romahti ja kultakin irtosi huonoimmillaan jopa 21,16 tuloksella 2004.

22m on ollut pitkään haamuraja mitä ei ole totuttu enää näkemään ja Barnesin 23,12 täysin utopistisen kuuloinen tulos. Nyt kun monta ukkoa pommittaa säännöllisesti yli 22 metrisiä niin taso on kyllä noussut todella paljon.
 
Pade sanoi:
No jos yhtä kisaa verrataan, niin kaikkien aikojen kovin kisa käytiin elokuun lopussa Timanttiliigan finaalissa, joka oli tämän kauden päätavoite:

1) 22.60 Tomas Walsh NZL 2) 22.40 Darrell Hill USA Place2WR 3) 22.18 Ryan Crouser USA P3WR 4) 21.94 Darlan Romani BRA P4WR 5) 21.87 Tomás Stanek CZE P5WR 6) 21.33 David Storl GER 7)21.23 Michal Haratyk POL

Eli sijoille 2.-5. tehtiin ME-tulokset, vanha toisen sijan ME oli tosiaan Soulista Randy Barnesin 22.39. Crouser lisäksi rikkoi Riossa Timmermannin vanhan olympiaennätyksenkin 22.47 ja tykitti 22.52. Walsh ja Crouser ovat tehneet jatkuvasti reilusti päälle 22 metrin tulosta ja Hill ja Kovacs myös hurjia tuloksia. Myös hallissa rikottiin Timmermannin vanha MM-kisojen kisaennätys (Walsh).

Toki vuoden esim. vuosien ’87-’88 maailmantilastot ovat kärjen osalta hurjaa luettavaa, mutta taso ei silloin ollut niin laaja kuin nyt. 22 metrin työntäjiä on enemmän kuin koskaan. Ja tämä aikana, kun doping-testausta on kai enemmän kuin ja tiukempana kuin milloinkaan. Urheilijat ovatkin vähän erinäköisiä nykyään; Günthörin, Timmermannin ja Oldfieldin kaltaisia turboahdetun kymmenottelijan näköisiä atleetteja ei enää juurikaan nähdä eikä Günthörin jälkeen pakittamalla ole kärähtämättä työnnetty yli 22 metriä kuin kerran (Storl).

Painonnostossa on vähän sama juttu; esim. superissa Taranenko, Pisarenko ja Kurlowich olivat paljon pienempiä kuin esim. iranilaiset ja Lasha. Samoilla keinoilla ei tietenkään nyt voi mennä, mutta samalla koko nostajatyyppi on muuttunut ja tulokset vaan kovenee. Lasha voi hyvinkin päästä 221+267 tasolle lähitulevaisuudessa ja se on jo yli 10kg isompi yt. kuin kukaan nostaja ikinä millään keinoilla teki. 90-luvulla tuohon ei olisi uskonut kukaan.

En tietenkään tarkoita, että ainakaan painonnostossa kukaan rikkoo 80-luvun tuloksia puhtaana (käryjä on koko ajan) mutta dopingilla ei silti ehkä ole niin iso merkitys tänä päivänä. Kuulantyönnössä käryjen määräkin on tippunut selvästi.
Click to expand...
Jos doping ei enää nykyään ole merkittävässä roolissa miten sitten selität sen, ettei suomalaiset menesty painonnostossa. Esim Tokola ja Antti-Roiko sellaisia talenteja että tuskinpa kovinkaan paljon lahjakkaampia ole noi maailman huiput. Ja harjoittelukin varmasti on ainakin loppuvuosina ollut huippu tasoa. Tokola haki oppia virosta ja Antti-Roiko saksasta.

Saisikohan rigertiltä tähän selitystä? Vai uskallatko lähteä tällaista asiaa spekuloimaan?
 
Kuulasta sen verran, että nykyisin suurin osa huipusta käyttää pyörähdystyyliä. Tekniikka on herkempi virheille, mutta sen kehittyminen selittää osan nykyisestä kovasta tasosta. Meidän Mika Halvarimme työnsi muuten jo vuosia sitten pyörähtämällä 22, 09, hallissa. Mies oli tunnettu myös nopeudestaan. Naisissa taso ei ole lähellekään samaa kuin silloin 80-luvulla kun Slupianek työnsi 22,45. Nykyisin 20 metriä on tiukassa. Dopingista on suhteessa eniten hyötyä naisille joten on tuo testaus toisella tasolla kuin silloin joskus. Naisilla on muutenkin vielä monta ennätystä peräisin 80-luvulta.
 
Painonnostossa pärjäämisestä tulee mieleen lähtökohta jonka Tokola taisi sanoa ennen Rion olympialaisia. Laji on niin iso ja kilpailtu että sitä voi verrata pikajuoksun ja siinä menestymiseen. Maailman kärki tai Eurooppa ja lopulta pohjoismaat on yleisurheilussakin eri luokissa. Mitä lie painonnoston harrastajamäärät Kiinassa tai venäjällä, ehkä tuhat kertainen määrä Suomeen nähden. Sitten ko maiden valmennusosaaminen etenkin venäjällä on valtava ja siihen koulutukseen on panostettu kymmeniä vuosia. Valmennuskoneistoon tulee sitten lahjakkuuksia ennen teini ikää ja siitä alkaa ammattilaisuus, asuminen perheestä erossa training centereissä. Viimeistään maajoukkuetasolla tulotkin on noin 50 000 euroa vuodessa valtion pussista (klokovin mukaan). Sitten jos niitä aineita käytetään niistäkin on valtava kokemus ja hyödyt sen mukaisia. Venäjälle ja kiinalle urheilussa menestyminen on paikka näyttää omaa mahtia ja sen takia siihen panostetaan armeijamaisesti. Näitä lähtökohtia vastaan sitten Suomessa taas seuratasolla voi olla ihan muutama valmentaja jotka toimii tietty oman työn ohella.
 
temptykki sanoi:
Jos doping ei enää nykyään ole merkittävässä roolissa miten sitten selität sen, ettei suomalaiset menesty painonnostossa. Esim Tokola ja Antti-Roiko sellaisia talenteja että tuskinpa kovinkaan paljon lahjakkaampia ole noi maailman huiput. Ja harjoittelukin varmasti on ainakin loppuvuosina ollut huippu tasoa. Tokola haki oppia virosta ja Antti-Roiko saksasta.
Click to expand...

Dopingia on voimalajeissa edelleen, kuten yllä mainitsinkin. Jos otetaan vaikka Rion olympialaisten painonnosto, niin käryjä tuli taas ennen ja jälkeen ja ihan huippunimillekin. Silti tulostaso oli erittäin kova, ehkä jopa kovin ikinä olympialaisissa. Doping-seula vuotaa ja se saattaa olla valikoivakin, mutta se on tiukempi kuin ennen vanhaan. Oletan, että nostajat ovat kehittyneet teknisesti ja valmentajat osaavat hyödyntää eri nostajatyyppejä paremmin. Aasian ja Lähi-Idän huippumaiden resurssit ovat suomalaisesta vinkkelistä katsottuna loputtomat ja riskejä otetaan, jotta lahjakkuuksista saadaan puristettua kaikki irti ja tulokset maksimoitua. Doping on tietysti osa tätä, mutta ehkä sen merkitys kokonaisuudessa on pienentynyt. 80-lukuun jos vielä verrataan, niin maita ja potentiaalisia huippunostajia on nyt huomattavasti enemmän; tämä vie tietysti lajia eteenpäin.

Antti-Roiko ja Tokola olivat parhaillaankin todella kaukana maailman huipuista. Ihan ajatusleikkinä oma mielipide: Jos jätkät olisi heitetty aikonaan esim. Kazakstanin juniorimyllyyn ja syötetty samaa puuroa kuin Ilinille jne.. niin varmasti EM-mitaleille olisi tie voinut viedä ja MM-kisojen A-ryhmään. Ihan kärkeen ei mitään saumaa, niin kuin ei oikein kellään länsi-eurooppalaisella viime vuosina.
 
temptykki sanoi:
Jos doping ei enää nykyään ole merkittävässä roolissa miten sitten selität sen, ettei suomalaiset menesty painonnostossa. Esim Tokola ja Antti-Roiko sellaisia talenteja että tuskinpa kovinkaan paljon lahjakkaampia ole noi maailman huiput. Ja harjoittelukin varmasti on ainakin loppuvuosina ollut huippu tasoa. Tokola haki oppia virosta ja Antti-Roiko saksasta.

Saisikohan rigertiltä tähän selitystä? Vai uskallatko lähteä tällaista asiaa spekuloimaan?
Click to expand...

Sivulla 245 taitaa olla aika hyvä vastaus tuohon: https://pakkotoisto.com/threads/painonnostovideoita.21285/page-245#post-5430747
 
RSH sanoi:
Sivulla 245 taitaa olla aika hyvä vastaus tuohon: https://pakkotoisto.com/threads/painonnostovideoita.21285/page-245#post-5430747
Click to expand...
Sitä en tiedä oltiinko minä ja Milko(tai vaikka Eero) sen lahjakkaanpia kuin muutkaan Suomessa. Mutta molemmat elettiin täysin painonnostoa varten koko ura. Sekin voi olla Suomessa haaste pienestä massasta löytää lahjakkuus joka valmis panostamaan sen mitä se vaatii että tekee tulosta. On ihan eri panostaa kaks vuotta kun 15 vuotta. Ja sattua ympäristöön jossa harjoitusryhmä ja hyvä valmennus. Itse reenasin täysin yksin suuren osan urasta ja heikolla tietämyksellä, varsinkin 17-19v mikä on se paras aika kehitykselle. Tämä ei ole moite kellekkään eikä varsinkaan valmentajilleni. Salosen Karille varsinkin olen ikuisesti kiitollinen kaikesta panostuksesta. Ihan vain esimerkkinä mitä haasteita Suomessa voi olla. Saksassa on vähemmän nostajia kuin Suomessa ja silti miesten maajoukkue on laadukas. Oli opettavaista nähdä miten siellä liiton suunnalta oli rakennettu yhtenäinen valmennussysteemi ja miten nostajan polku huipulle tehty.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä voi myös miettiä mikä ero on kun vaikka Rebeka Koha tai Mart Seim ollu ammatti valmennuksessa ensimmäisestä treenistä lähtien koko uran. Tai Dmitry Klokov jonka isä oli maailmanmestari ja Venäjän painonnostoliiton pj.
 
Back
Ylös Bottom