Pikajuoksijan tai painijan lihaksikkuus salitreenillä ei ole minun mielestä kovin ihmeellinen tavoite. Niiltä löytyy kuitenkin niin paljon tavoiteltavampiakin ominaisuuksia kuin lihaksikkuus ja ulkonäkö. Heidän kroppansa edustavat äärimmäistä toiminnallisuutta. Usein nämä ominaisuudet jalostuvat enemmän siinä lajinomaisessa treenissä eli painimaan ja radalle juoksemaan vaan. Ottaisin mielummin suorituskyvyn tavoitteeksi kuin sen, että olisin 170 cm/65-72 kiloa tiukkaa lihaa, joka on hidasta ja jäykkää.
Itseäni nyt hiukan harmittaa, kun ei tullut jatkettua yhtään juoksemista. Lukioaikana juoksin 100 m seisten lähtien 12,5 s ilman lajitreeniä. Ois kova sana, jos nyt pystyisi juoksemaan täysillä yhtään ilman, että joutuu keräämään takareisiä radalta. Säilyttäkää hyvät ihmiset se funktionaalisuus älkääkä aina tuijottako siihen peiliin.
