Opettajaksi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja What
  • Aloitettu Aloitettu
Joo koulusta suoraan amk pohjilla, Eli sitä lähinnä mietiskelin että jos on jo jossain tosi hyvä esim veistämään veneitä, tai vaikkapa valokuvaamaan, webbi hanskassa tms joku ns. superinnostus / lahjakkuus niin kyllä sitä kannattaa tyrkyttää itseään oppilaitoksiin jos opetus kiinnostaa, nuo viralliset paperit kerkee sitten hankkimaan vaikka työn lomassa. Siinä saa hyvän tajun että onko itsestä opettajaksi. Ja kyllähän se on niin että jos tätä ajatusta jatkaa niin nuorelle ihmiselle on selkeesti enemmän hyötyä amk tutkinnosta ja sen yhteydessä voi kokeilla opettamista, siis jos löytyy joku asia mistä on innostunut. Eli jos mä olisin tän tredin aloittaja niin tsekkailisin mikä kiinnostaa Amk:ssa ja siinä sitten hakeutuisin kokeilemaan opetusta. Ei kaikkia munia samaan koriin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Opettajien "paineet" kuulostaa mukavilta siihen verrattuna mitä päänhakkausta ite joutunu kokemaan kun asiat vähän vaikeempia ja monimutkaisempia kun se, että opetat junnuille vähän geometriaa, integrointia, tarkastat kokeet ja makaat rannalla kesäkuusta elokuuhun, joulun ja uusvuoden väli oikeesti vapaana, en jaksa edes muistaa millasta se on.

Ehkä lukiossa noin, tosin kokeiden tarkastus ei ole maailman helpoin homma ainakaan missään reaaliaineissa. Yläasteella ja ala-asteella se työ ei ole mitään yyberletkeetä.

Opettajan työ tekijän kannalta on siitä "kiva", kun ainoa, mitä laki sulta velvoittaa on se, että opetat sen, mitä pitää siinä ajassa, minkä laki on määrittänyt (opetusvelvollisuus). Siihen päälle pakolliset vesopäivät, joita ei montaa ole, opekokoukset ja vanhempainvartit/illat, joita ei myöskään paljoa ole. Toinen kysymys on sitten se, että onko se oikein lapsia kohtaan, että opettaja koittaa sluibata sen työnsä läpi minimivaatimuksin. En itsekään koko elämääni vedä opettajuuden ehdoilla, mutta suunnittelen tunnit, koitan järkätä kaikkea mielenkiintoista opetukseen ja hoidan työajan ulkopuolella ne hommat, mitkä ei sisälly opetukseen (suunnittelu, kokeiden laatimiset/tarkastamiset jne).

Jos haluaa sluibata elämänsä läpi niin voi hakeutua työhön, jossa ei vaadita mitään. Toimitotalojen respojen työ on aika letkeetä. Kokemusta on. Oli aikaa etäopiskella, surffata netissä ja täyttää kaikki maailman kyselyt ja vastata about jokaiseen pakkiksen ketjuun. Palkka ei päätä huimaa, mutta eipä tarvitse töitä ajatella työajan ulkopuolella.

Muistan joskus, kun olin opetusharjoittelussa, että "oppikirjanmukainen" tunnin suunnittelu vie aikaa noin 2-3 kertaa niin paljon kuin tunnin kesto on. Sellaiseen en sentään joka tunti ryhdy, mutta kyllä sitä itse joka viikonloppu käytti useamman tunnin siihen, että suunnitteli seuraavan viikon opetukset.

Mun kokemukset siis edelleen ala-asteen luokanopettajan ja ala-asteen erityisluokanopettajan hommista.

Jakob, onhan se raskasta se työ, jos siitä ei oikeasti pidä. Omassa duunissa on jatkuvasti väkivaltaisten purkauksien mahdollisuus ilmassa, mutta silti teen työni laulellen.
 
voi saada.

suora lainus finlexin säädöksestä koskien ammattikorkean opettajia jne. asetus 352/2003, 23§.

...lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan...

itse olen opettanut ja opetan edelleen paikallisessa AMK:ssa ammattiaineita pelkällä AMK pohjalla. Tosin minulla on aikeissa kyllä suorittaa opettajan pätevyys ja ylempikorkeakoulututkinto.
Toinen lainaus samasta pykälästä:
"Yliopettajan ja lehtorin tulee lisäksi kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä suorittaa vähintään 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus, jollei hänellä sellaista ole virkaan tai toimeen nimitettäessä."

Sekä tutkinnon että opettajanpätevyyden puuttuminen koskee pääsääntöisesti vain ammattiaineiden opettajia. Vakituisen paikan/viran saaminen ilman tutkintoa+opettajankoulutusta on yleisaineiden opettajalle on ainaki käytännössä mahdotonta nykysin.

Ainaki omassa AMK:ssa nuo kelposuusvaatimukset tiukkeni selvästi pari vuotta. Jonku suht vasta voimaan tulleen pykälän/lain (en löytäny finlexistä) mukaan kaikki päätoimiset paikat (myös määräaikaset), jossa on epäpätevä hoitaja piti laittaa auki vuosittain. Isojen kaupunkien yleisaineiden paikkoihin on lähes aina kohtuullisesti muodollisesti päteviä hakijoita, joten epäpätevällä yleisaineen opela ei ole oikein saumoja.
 
juu kyllä. ammattiaineista olen itse tässä yhteydessä pelkästään ajatuksia pyöritellyt. jäi vissiin mainitsematta =). itseäni ei yleisaineet kiinnosta.
 
Kiitokset kaikille vastauksista. Ajattelin tässä, että Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) voisi olla minulle se ykkösvaihtoehto johon haen. Etelä-Suomessa tällä hetkellä asun, mutta juuret löytyvät P-Karjalasta ja sitä myöten siellä on myös paljon tuttuja. Ja koska en yo-todistuksellani ja kirjaviisaudellani pääse kauheasti leijumaan, näen Helsingin yliopistoon hakemisen lähinnä ajanhukkana. Toisena vaihtoehtona sitten voisi olla se Hipan mainitsema Hämeenlinna. Sillä tavalla tilanne on hyvä, että mikään ei sido minua minnekään, eli voin vapaasti hakea aivan minne haluan.
 
juu kyllä. ammattiaineista olen itse tässä yhteydessä pelkästään ajatuksia pyöritellyt. jäi vissiin mainitsematta =). itseäni ei yleisaineet kiinnosta.
Ammattiin valmistavissa aineissa rajoitteena taisi olla vielä se, että opettajalla tulee olla vähintään kolmen vuoden työkokemus opetettavalta alalta.
 
Kiitokset kaikille vastauksista. Ajattelin tässä, että Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) voisi olla minulle se ykkösvaihtoehto johon haen. Etelä-Suomessa tällä hetkellä asun, mutta juuret löytyvät P-Karjalasta ja sitä myöten siellä on myös paljon tuttuja. Ja koska en yo-todistuksellani ja kirjaviisaudellani pääse kauheasti leijumaan, näen Helsingin yliopistoon hakemisen lähinnä ajanhukkana. Toisena vaihtoehtona sitten voisi olla se Hipan mainitsema Hämeenlinna. Sillä tavalla tilanne on hyvä, että mikään ei sido minua minnekään, eli voin vapaasti hakea aivan minne haluan.

Hämeenlinnaa ollaan hyvää vauhtia siirtämässä Tampereelle. Asiasta kiistellään, mutta uskon, että iso yliopisto voittaa ennen pitkää. Kannattaa hakea kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, jotta maksimoit mahdollisuutesi saada opiskelupaikan. En ole varma, mutta muistaakseni voit hakea useaan OKL:ään samalla kertaa. Sut sitten kutsutaan yhden OKL:n soveltuvuustesteihin, mikäli VAKAVA-kokeen (valtakunnallinen, kirjallinen pääsykoe) pisteet riittää.
 
2. Haet opiskelemaan sitä ainetta, mikä on pääaineesi esimerkiksi historia. Sivuaineeksi otat sitten niitä aineita, joita haluat myös opettaa. Jossain vaiheessa tulee mahdollisuus hakeutua pedagogisiin opintoihin, mikä mahdollistaa sen, että voit opettaa yläasteella ja lukiossa. Jos haluat lisäksi kelpoisuuden opettaa ala-asteella niin sun pitää hakeutua opiskelemaan monialaisia opintoja (sisältää opetettavien aineiden opintokokonaisuudet).

Ei sotketa nyt kahta asiaa: luokanopettajan työtä ja alaluokkien opettamista. Luokanopettajan virkaan tarvitaan monialaiset opinnot, mutta aineenopettaja on täysin pätevä opettamaan alaluokillakin omaa ainettaan. Koskee lähinnä isoja kouluja ja aineita kuten englanti ja liikunta.

Luokanopettajilla on isoissa kaupungeissa pitkät jonot virkoihin. Jos mä hinkuisin opettajaksi, lukisin itseni todnäk samalla vaivalla erityisopettajaksi.
 
Ei sotketa nyt kahta asiaa: luokanopettajan työtä ja alaluokkien opettamista. Luokanopettajan virkaan tarvitaan monialaiset opinnot, mutta aineenopettaja on täysin pätevä opettamaan alaluokillakin omaa ainettaan. Koskee lähinnä isoja kouluja ja aineita kuten englanti ja liikunta.

Luokanopettajilla on isoissa kaupungeissa pitkät jonot virkoihin. Jos mä hinkuisin opettajaksi, lukisin itseni todnäk samalla vaivalla erityisopettajaksi.

Kun olisikin niin helppoa lukea itsensä samalla vaivalla erityisopettajaksi. Ei onnistunut omassa laitoksessani, koska Tampereen yliopisto ei tarjoa erityisopettajan opintoja.

Mitä itse olen ollut useilla eri ala-asteilla töissä niin kieliä opettaa kielten opettajat, jotka eivät opeta sitten mitään muuta. Luokanopettajat opettaa kaikkea muuta. En muista olleeni yhdelläkään ala-asteella, jossa olisi ollut erikseen liikunnanopettaja tai jonkun muun aineen opettaja (kieliä lukuun ottamatta).

Eli en mä mitään ole sotkenut, mutta puhun käytännöstä ja realistisista vaihtoehdoista. On epätodennäköistä päästä ala-asteelle opettamaan pelkästään 1-2 ainetta (kieliä lukuun ottamatta). Jäi nyt sana luokanopettaja sanomatta, kun itselleni itsestäänselvyyksistä puhuin. Tarkoitin siis luokanopettajan työtä ala-asteella, en aineenopettajan työtä ala-asteella.
 
Kun olisikin niin helppoa lukea itsensä samalla vaivalla erityisopettajaksi. Ei onnistunut omassa laitoksessani, koska Tampereen yliopisto ei tarjoa erityisopettajan opintoja.

Mutta kysyjä vasta harkitseekin vaihtoehtoja, joten hänelle on kaikki vaihtoehdot mahdollisia. Ja kun häntä Joensuu kiinnosti, siellä on sekä OKL että erkka.
 
Mutta kysyjä vasta harkitseekin vaihtoehtoja, joten hänelle on kaikki vaihtoehdot mahdollisia. Ja kun häntä Joensuu kiinnosti, siellä on sekä OKL että erkka.

Toi on totta. Itse suosittelen myös hankkimaan samaan pakettiin useampaa kelpoisuutta, koska esimerkiksi yhteiskoulut yleistyvät, jolloin on hyvä, että olisi sekä luokanopettajan että aineenopettajan kelpoisuus tai sitten luokan/aineenopettajan kelpoisuuden kaverina erityisopettajan tai opon kelpoisuus. Mitä monipuolisempi opettajan opetusrepertuaari on, sen todennäköisempää työllistyä.
 
Tuosta ajasta minkä opiskeluun käyttää: kiirehtimistä en kovinkaan suosittelisi. Kyllä siinä ammatissa ehtii olla hyvinkin pitkään. Perustelu normaaliin opiskelutahtiin olisi siinä, että opettajuus ja ajatukset ehtivät kypsyä ja muhia paremmin. Jos vetäisee vaan opinnot läpi sen vuoksi, että pääsee ammattiin niin siinä on vaaransa. Muutaman tällaisen tapauksen olen nähnyt ja pedagogisen osaamisen taso ei häikäise. Ihminen mielestäni kasvaa aika paljon siinä opiskelun ja harjoitteluiden aikana.
 
Valtion kouluissa (ainakin normaalikoulut) palkat ovat itse asiassa parempia kuin kunnan kouluissa. Eivät todellakaan jää pariin tonniin. Aineenopettajilla voi pistää parikin tonnia tuohon lisää.
Jaa meinaat että norssilla aineenope saa 4000-4500 €. Ei taida ihan saada.
 
Tuosta ajasta minkä opiskeluun käyttää: kiirehtimistä en kovinkaan suosittelisi. Kyllä siinä ammatissa ehtii olla hyvinkin pitkään. Perustelu normaaliin opiskelutahtiin olisi siinä, että opettajuus ja ajatukset ehtivät kypsyä ja muhia paremmin. Jos vetäisee vaan opinnot läpi sen vuoksi, että pääsee ammattiin niin siinä on vaaransa. Muutaman tällaisen tapauksen olen nähnyt ja pedagogisen osaamisen taso ei häikäise. Ihminen mielestäni kasvaa aika paljon siinä opiskelun ja harjoitteluiden aikana.
Juu mutta onhan tuo tilanne nyt eri jos opiskelut aloittaa 25-vuotiaana kuin 18-vuotiaana. 18-vuotias nyt kasvaa muutenkin noiden viiden vuoden aikana aika paljon ja itsenäistyy ja ajattelu kehittyy. 25-vuotias on jo aikuinen. Tottakai opintoihin on syytä keskittyä ja asioita ajatella, mutta kyllä sen voi ihan hyvin tehdä kolmessa-neljässä vuodessa. Lisäksi noista pedagogisista perusopinnoista aika iso osa on kuitenkin melkoista "huttua", varsinkin aikuisen ihmisen näkökulmasta, että kyllä ne pystyy aika nopealla tahdilla tekemään.

Mutta tuo on se tärkein pointti minkä sanoitkin, että on syytä ajatella sitä opettajuutta ja opettajaksi tulemista, eikä vain vetää niitä opintoja läpi että saa paperit. Koska ne on kyllä mahdollista suorittaa oppimatta käytännössä mitään opettamisesta. Kaikki on kiinni siitä millaisella asenteella opintoihin suhtautuu.
 
Tässä työmotivaatiopulan kourissa kieriskellessäni aloin taas pitkästä aikaa miettiä opettajan ammattia. Lähinnä ammattikorkeakoulun opettajan hommia. Tähän ketjuunkin on tullut jo jotain vastauksia AMK:n opettajan hommasta, mutta kyselen nyt vielä jotain:

-Millaista palkkaa AMK:n opettajat saa (ammattiaineita meinaan, itsellä olisi teknillinen mekaniikka alana)?
-Olikos se niin, että 3 vuotta tarvii olla työkokemusta päästäkseen opettajaksi?
-Eikö tosiaan tarvitse pedagogisia käydä päästäkseen virkaan?
-Muita kokemuksia AMK:n opettajan hommista, jotain yleistä, onko mukavaa puuhaa, rankkaa ym.?
-Niinjuu vielä tämä, onko opettajaksi paljon hakijoita, että onko noihin hommiin vaikea päästä?
 
Back
Ylös Bottom