Onko työnteossa järkeä?

Liittynyt
8.10.2009
Viestejä
331
Saako työtä tekemällä Suomessa paremman elintason kuin työttömänä?

Kuvitellaanpa, että henkilö x opiskelisi normaalisti ja menisi töihin.Palkoistaan hän sijoittaisi osan. Koska hän olisi "työläinen", hän joutuisi hankkimaan kaiken itse. Työssä olevana hän ei pääsisi kaupungin edullisiin vuokra-asuntoihin, joutuisi maksamaan kovemmat päivähoitomaksut jne. Verrataan edellä mainittua henkilöä vaikka työttömään yksinhuoltajaan, joka saisi loistavalta paikalta ilmaisen asunnon sosiallisesta asunnontuotannosta Helsingistä. Päivähoitomaksut olisivat pieniä ja erilaisia tukia saisi mukavasti.

Tässä yhtälössä ei ole vielä kaikki. Työttömäksi joutuessaan henkilö 1 joutuisi myymään sijoituksensa ennen kuin hän olisi oikeutettu sosiaalitukiin, jolloin hän olisi pitkän työuran jälkeen samassa tlanteessa kuin henkilö 2.Vapaa-aikaa olisi ollut koko työuran vähemmän, mutta taloudellisesti oltaisiin lopulta samassa tilanteessa. On puhuttu myös esim. että varallisuus tulisi ottaa terveydenhuollossa huomioon, jolloin taas päästäisiin sosialisoimaan rahaa. Kuolessa tietysti menisi perintöverot.

Kun ottaa huomioon työttmien edut, esim. suuri vapaa-aika ja pääsy esim. kaupungin hyvillä paikalla oleviin vuokra-asuntoihin, niin en ollenkaan ihmettele, miksi monet voisivat pitää työttömyyttä elämälaadun kannalta rationaalisena valintana. Jos elää viisaasti eikä kärsi sosiaalisesta paineesta, sosiaalituilla pärjää kyllä hyvin, pärjääväthän tuhannet opiskelijatkin paljon pienemmillä tuloilla kuin sosiaalituet ovat. Onko työnteossa oikeastaan kuinka plajon järkeä? Hyvinvointivaltiosta voi olla montaa mieltä, mutta itselleni on hankala perustella, miksi se ei tulisi romahtamaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kyllä, nykyisillä sosiaalituilla turvattu elintaso on aivan liian korkea verrattuna työtä tekevän ihmisen elintasoon. Lisäksi sosiaalitukijärjestelmän monimutkaisuus tekee tästä vertailusta hyvin vaikean.

Toimiva ratkaisu olisi perustulo, joka mahdollistaisi selviämisen mutta ei tyydyttävää elintasoa, ja kaiken muun sosiaaliturvan lakkauttaminen. Tämä poistaisi vääristymät joissa työn tekeminen saattaa johtaa jopa elintason laskuun tai ei ainakaan sen merkittävään nousuun. Erityisesti kaikki asumisen tukeminen pitäisi lopettaa välittömästi, se on kaikkein haitallisin tulonsiirtojen muoto.
 
Jännittävä vertaus, jos työnteon järkevyyttä haetaan siitä, miten käy jos joutuu työttömäksi. Onko työnteossa järkeä jos sattuisi kuitenkin olemaan jäämättä työttömäksi, ainakaan niin pitkäksi aikaa ettei liiton rahoilla tai muutoin voisi elää siten ettei joudu hakemaan sosiaalitukia? Mitäs jos ei pääse hyvällä paikalla oleviin kaupungin vuokra-asuntoihin, koska käy töissä ja on varaa maksaa hyvällä paikalla olevasta asunnosta?

Lisäisin koriin myös työterveydenhuollon vs. julkinen terveydenhuolto, plus luonnollisesti eläkekertymän.
 
Jännittävä vertaus, jos työnteon järkevyyttä haetaan siitä, miten käy jos joutuu työttömäksi.
Mitä jännittävää siinä on? Ihmiset vertaavat jatkuvasti tekemiensä valintojen vaihtoehtokustannuksia. Jos teen x:n, niin menetän y:n jne.

Lisäisin koriin myös työterveydenhuollon vs. julkinen terveydenhuolto, plus luonnollisesti eläkekertymän.
No yleisesti eläkkeellä oloon liitetään vapaa-aika. Vapaaehtoisesti työttömänä vapaa-aikaa on elämän aikana helposti enemmän kuin sellaisella, joka säästää vapaa-aikansa eläköitymisen jälkeiseen aikaan, vaikka työtön eläisikin vähemmän aikaa. Lisäksi vapaa-aika olisi nuorempana ja terveempänä.
 
Työttömänä ansiopäivärahan loppumisen jälkeen muuttuu asiat aika oleellisesti. Ainakin jos olet yksin asuva mies ilman lapsia esimerkiksi. Vaikea kuvitella, että olisi rahallisesti sama olla työttömänä. On se peruspäiväraha sen verran paska kumminkin.

Mitä noita uutisia katsellut niin taitaa toi ansiopäivärahan pituus tippua seuraavaksi. Jos pitäisi arvata niin jonnekin 300~ päivän tienoille. Eipä siinä mitään kunhan niitä töitäkin saataisi keksittyä enemmän, jengiä on niin paljon kortistossa, että ei niitä töitä nyt vaan tunnu löytyvän ihan kaikille ainakaan helposti. Tietenkin alanvalinta tähän vaikuttaa paljon.

Tietenkin jos on tyytyväinen siihen että on katto pään päällä ja noin viishunttia kuussa diskorahaa niin mikäs siinä sitten.
 
Kelan masseilla nimenomaan pärjäilee mutta ei niillä elo mitään herkkua ole. Paitsi jos on tyytyväinen siihen että on aikaa makoilla kaikki päivät mutta ei varaa tehdä mitään. Itse olen olen useampaan otteeseen pätkän työttömänä eikä siinä mitään hätää ole ollut mutta aika käy vähän pitkäksi kun täytyy keksiä käytännössä ilmaisia vapaa-ajan viettotapoja. Töitä tehden saa harrastella mitä tykkää, omistaa asunnon ja jossain vaiheessa ehkä jopa mökinkin. Työtön asuu siinä paskakämpässä vuokralla loppuikänsä venyttämässä penniä. Jos se on parempaa elämää niin antaa palaa vaan :D
 
Tässä tullaankin kätevästi kysymykseen, että pitäisikö työttömällä sitten olla hätä? Töihin tai aletaan nähdä nälkää. Muutenkin näissä keskusteluissa olisi hyvä vähän eritellä kelan rahoilla kärvistelevät ja liitonrahoilla viheltevät. Suunta kumminkin taitaa olla se, että liitonpäivät tulee lyhenemään.

Itse olen perustulon kannalla. Täten voisi purkaa aika helvetisti kaikenlaista paperinpyörittäjää.
 
Saako työtä tekemällä Suomessa paremman elintason kuin työttömänä?

Kai se riippuu työstä. Onks jotain määritelmää työlle? Ilmaisjakeluiden jako 1krt vko 80e/kk? Siivooja 1600e/kk? Insinööri 4000e/kk? Lakimies 8000 e/kk? Koneen toimitusjohtaja 400ke/kk?

Mun mielestä pelkästään tuilla elävillä on vitun paska elintaso. Jollekkin voi olla täysin riittävä.
 
Mikäs siinä jos haluaa kituuttaa koko elämänsä työttömänä. Jos on työtön niin elintasokin on sitä luokkaa sitten. Asut siinä kaupungin paskakämpässä ja etsit kaupasta kaikista halvimmat ruuat ja ostat sitä sen verran, että just pysyt hengissä. Ennen kun lähdin opiskelemaan niin töissä ollessa tottui siihen, et oli varaa käyttääkkin sitä rahaa. Nyt ei riitä tuet maksamaan edes kaikkia pakollisia menoja. Koulun jälkeen kun pääsee täyspäiväsesti töitä tekemään niin toivon ainakin, ettei sen jälkeen tarvitse enää työttömänä maleksia, kun ei se todellakaan mitään herkkua ole tukien varassa maata kotona ja raapia munia päivät pitkät.
 
Suomessa työttömille maksetaan yksinkertaisesti liikaa, jotta ihmisillä olisi motivaatiota käydä töissä. Itse asun pääkaupunkiseudulla ja pakolliset kuluni ovat reilusti alle sen mitä saisin ansiosidonnaista, jos jäisin työttömäksi. Lisäksi työssäkäynnistä aiheutuu minulle kuluja, jotka tietysti jäittäisin pois työttömänä. Tällaisia on ainakin auto ja työpaikkalounaat. En ole tarkkoja laskelmia tehnyt, mutta hatusta heittäisin, että nettona ansiosidonnaisen ja nykyisen nettopalkkani ero on jotain alle 800e. Eläkekertymälle en anna mitään arvoa, koska uskon että se puhalletaan kauan ennen kuin täytän 70v. Aika pieni tuntipalkka siis, noin 5-6e/h.

Oikeastaan ainoa syy miksi käyn töissä on se, että en luota siihen, että voisin halutessani palata töihin downsiftaamisen jälkeen, koska työttömyydestä edelleen aiheutuu tietynlainen leima. Veikkaan, että harva ajattelee edes noin pitkälle ja siksi monella on motiivia jäädä kotiin köllöttelemään ja miettiä sitä työnhakua sitten, kun ansiosidonnaiset on käytetty. Monella on paljon pienempi palkka kuin minulla ja jos on tarkka kuluistaan niin helposti pääsee lopputulokseen, jossa kotona on paljon mielekkäämpää puuhastella omia projektejaan kuin käydä töissä hyppimässä muiden pillin mukaan.

Itse hoidan siis palkkatuloista säästämällä ja sijoittamalla sellaisen potin, että voin jäädä pois työelämästä miettimättä, että pitääkö joskus palata palkkatöihin.
Ajatelkaapa ansiosidonnaista vakuutuksena: Nykyiset työttömyyskassamaksut on noin 100e vuodessa. Paljonko joutuisitte maksamaan yksityiselle vakuutusyhtiölle vastaavanlaisesta turvasta? Riittäisikö edes 2000e vuodessa?

Ratkaisuksi nykymalliin esitän, että työttömille maksettavia tukia pienennetään reilusti ja vastaavasti työnantajamaksuja+työn verotusta kevennetään. Tämä tuo työmarkkinoille joustavuutta, kun työnantajat voivat palkata ihmisiä pienemmällä kustannuksella ja toisaalta työssäkäyvät kokevat saavansa enemmän vastinetta panostukselleen.
Kaltaiseni downsiftaamisesta haaveilevat voisivat olla välillä poissa töistä (omilla säästöillään!) ja palata taas vähän ajan päästä töihin, kun rahat loppuu. Ja työnantajilla olisi varaa palkata näitä ihmisiä myös töihin. Työn sankarit sitten tietysti saisivat vielä enemmän omaan lapaan. Pummit joutuisivat tosissaan miettimään omia elämänarvojaan.
 
Jos työttömien tuilla pitää poliittisesti ratsastaa, olisi reilua ainakin puhua eri työttömistä. Takavuosina törmäsin muutamaankin työttömään yksinhuoltajaan, joilla oli varaa pitää autoa ja ostaa kaupasta mitä lystäs, joiden päälle baariin aina kun teki mieli. Siis he saivat:

1. Kelan työttömyyskorvauksen
2. kahdesta viiva neljästä lapsesta lapsilisät
3. jotkut vielä asumistuen
4. ruokot mainituista lapsista yhdeltä tai eri äijiltä
(5. jotkut sossun tukea (myös joskus ns. harkinnanvaraista))

Itse sain:
1. Kelan työttömyyskorvauksen
2. Asumistuen
(3. Joskus sossun tukea. Suluissa siksi, etten saanut sitä kuin pari kertaa 3-6 kuukautta).

Käytännössä olin aina köyhempi kuin kotiäidit ollessani työssäkin. En tosin ole koskaan tienannut kuin joku d-inssi.

Asumisesta minulla on selkeä kanta, koska kokemusta kaupungin vuokrataloista. Niissä asuminen on yleensä helvetillistä. Siinä ei upea sijainti paljon pelasta. Niissä kestäisi asumisen, jos itse olisi vähintään kokopäiväjuoppo - mieluiten nisti. Maahanmuuttajuus tai mustalaisuus auttaisi myös (etenkin maahanmuuttajana saat elää öisin). Poliittisia ambitioita hakevat kokeilkoot joskus.
 
Viimeksi muokattu:
Mä en usko, että työttömille maksetaan liikaa tai työnvieroksujat olisivat ongelma. Oikeasti nämä elämäntapatyöttömär ovat aika marginaalisita porukaa, oikeasti valtaosa haluaa tehdä työtä. Isompi ongelma on ettei töitä ole riittävästi ja sitten se etteivät työmarkkinat kohtaa. En kyllä väitäkään että kaikille 100 000 medianomikuvataitelijalle tarvis olla alanhommia, on ihmisilläkin oma vastuu hankkiutua aloille joilla on töitä.

edit. mun mielestä turha pohtia onko työnteossa järkeä. sitä on tehtävä ja se on iso osa ihmisen elämää olkoon järkeä tai ei.
 
Kyllä työnteossa on järkeä paljonkin, en ymmärrä logiikkaa jossa ajatellaan että no problem kyllä suomen valtio elättää kaikillahan on oikeus perusturvaan, sitten toiset taas omaa koulutuksen ja niska limassa yrittää hakee duunia ja sitten kolmannet taas tekee niska limassa sitä duunia ja todennäkösesti on nähnyt vielä monta vuotta vaivaa kouluttautua kunnolla.

Eihän ihminen luonnossakaan pärjäisi jos ei tekisi töitä.
 
Mä en usko, että työttömille maksetaan liikaa tai työnvieroksujat olisivat ongelma. Oikeasti nämä elämäntapatyöttömär ovat aika marginaalisita porukaa, oikeasti valtaosa haluaa tehdä työtä. Isompi ongelma on ettei töitä ole riittävästi ja sitten se etteivät työmarkkinat kohtaa. En kyllä väitäkään että kaikille 100 000 medianomikuvataitelijalle tarvis olla alanhommia, on ihmisilläkin oma vastuu hankkiutua aloille joilla on töitä.

edit. mun mielestä turha pohtia onko työnteossa järkeä. sitä on tehtävä ja se on iso osa ihmisen elämää olkoon järkeä tai ei.

Mä uskon että heille maksetaan liikaa ja yksi ongelma on se ettei valvonta riitä, tunnen itsekkin monta tyyppiä ketkä on työttöminä mutta hankkivat todella hyvän elintason pimeillä duuneilla tai trokaamalla.. Tunnen myös henkilöitä jotka tekevät kaikkea muuta ns laillista puuhastelua josta tulee sitten hyvä potti tukien päälle. Pikkuserkun faija lopetti duunit ja downshiftasi työttömäksi, lisätuloa vedetään luonnonantimia myyden ja kaikki tietenkin verottajan ohi, elintaso on taatusti parempi kuin työssä ollessaan.

Tuttu rakentaja on työttömänä ja silti painaa tyyliiin joka päivä pitkää päivää apumiehenä raksoilla..
Naapurin mies oli kuulusteluissa kun jäi muutaman sadan kartongin kanssa kiinni :D Kuulusteluissa oli kyselty miten on mahdollista ettet ole käynyt esimerkiksi pankkiautomaatilla vuosiin?
Näitä riittää ihan saamaristi ja yksi mikä kaikki yhdistää on se ettei ole halua tai järkeä mennä töihin.
 
Tietenkin jos on tyytyväinen siihen että on katto pään päällä ja noin viishunttia kuussa diskorahaa niin mikäs siinä sitten.

No jos niin hyvä tilanne on, niin sietääkin olla. Kaikilla työssäkäyvillä ei edes jää sitä 500€ diskorahaa sen jälkeen, kun kämppä ja muut on maksettu.
 
No jos niin hyvä tilanne on, niin sietääkin olla. Kaikilla työssäkäyvillä ei edes jää sitä 500€ diskorahaa sen jälkeen, kun kämppä ja muut on maksettu.
Nimenomaan tämä on se ongelma. Tuo sosiaaliturvan tuoma elintaso on aivan naurettavan korkea. Sopiva määrä olisi suunnilleen se 400-500euroa kaikkineen, josta sitten sossupummi ihan itse kustantaisi asumisensa ja elämisensä.
 
Nimenomaan tämä on se ongelma. Tuo sosiaaliturvan tuoma elintaso on aivan naurettavan korkea. Sopiva määrä olisi suunnilleen se 400-500euroa kaikkineen, josta sitten sossupummi ihan itse kustantaisi asumisensa ja elämisensä.

Olen samaa mieltä siitä, että nykyinen sossuturva on liian iso - etenkin jos on lapsia. Mutta miten Suomessa voisi pärjätä 400-500 eurolla kaikkinensa? PK-seudulla ei saa edes asuntoa siihen hintaan vuokrattua. Etenkin kun vähän vanhemmilla työttömillä se työttömyys ei ole yleensä oma valinta niin kuulostaa aika rajulta.

Mielestäni vuokra + 400 euroa pitäisi riittää ja kaikki mahdolliset harkinnan varaiset tuet ja työttömien edut pitäisi lopettaa (alennetut bussimatkat ym.). Nykyäänhän työttömille vissiin maksetaan läppärit ja pesukoneet kun osaa vaatia.
 
No ei sitä asuntoa tarvitsekaan saada sieltä mistä haluaa. Kyllä jostain syrjemmästä joku solukämppä löytyy tuohon hintaan, ja jää vielä se muutama kymppi ruokaan. Tuollainen olisi täysin riittävä elintaso elämäntapapummille. Jos on työelämässä niin silloin toki kerää itselleen hieman säästöjä, jotta on varaa asua vähän paremmin sillä välin kun etsii uuden työn. Lisäksi asumiskustannukset laskisivat merkittävästi jos asuntomarkkinoille ei jatkuvasti pumpattaisi valtavasti rahaa asumisen tukien muodossa.
 
Back
Ylös Bottom