Onko "palautuminen" silmänlumetta?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja juupeli
  • Aloitettu Aloitettu
Taas näitä ikuisuus juttuja: "treenaa järkevästi" ,"varo tekemästä liikaa, ylikunto iskee", "enempi ei ole parempi" ja lässyn lässyn. 2 tuntia treeniä = 8,3% vuorokaudesta, loppu on enemmän tai vähemmän lepoa. Ainenkin treeniin verrattuna. Jumalauta jos lepäämällä ja palautumalla kehittyisi, niin jokainen mätisäkki ois 200kg penkkaaja. Kun nostaa volyymiä, niin keho kyllä oppii palautumaan nopeammin, mutta jos mielessä on vaan lepo ja palautuminen, niin saa olla 100% varma ettei kehitystä tule. Tietenkin rajansa kaikella, mutta kyllä nykyään liikaa korosteaan palautumisia ja lepoja. Jos ajatellaan että lepo, ravinto ja treeni ovat kolme muuttujaa kehityksen yhtälössä, niin vaikeinta se treeni on nostaa maksimaaliselle tasolle. Koska ihmismieli pyrkii pääsemään kaikesta helpoimmalla..kai se on joku saatanan evoluution sanelema juttu. Siinä vaiheessa kun järki sanoo, että älä helvetissä enää tee yhtään toistoa ollaan rajalla, joka mielestäni erottaa kehityksen ja tulosten junnaamisen. Se joka sen yhden toiston vielä tekee on ylittänyt itsensä ja ehkä kehittyy, toinen taas on edelleen lähtökuopissaan. Voimaharjoittelun ja bodauksen päämäärä kait kuitenkin on aina nostaa enemmän tai useampia toistoja. Ei siihen päädytä millään muulla, kun nostamalla työmäärää kerrasta toiseen.

Ja tähän en kaipaa mitään vastauksia minkään paskalehden "viimeisimmistä tutkimuksista!" :david:

Kiitos ja anteeksi !
 
2 tuntia treeniä = 8,3% vuorokaudesta, loppu on enemmän tai vähemmän lepoa.

no khyl! nimenomaan.

on se nyt helvetti jos ei kroppa muka saa pikku haavoja alta viikon korjattua, niin on kyllä surkea laitos ihminen....kaiken jären mukaan pitäs joka punttaajan viettää koko elämänsä sairaalassa letkuissa :D

tuo palautumishomma vaan on vähän vaikee keskustelun aihe, kun tuntuu että aika helvetin iso osa on isoilta pojilta kuullu, et " pitää palautuu" ja "lihas kasvaa levossa" mutta koko paska kaatuu siihen, ettei näillä jannuilla ole MITÄÄN KÄSITYSTÄ kovaa treenaamisesta. se, että painoa ei enää jaksa nostaa ylös on ainakin heavy duty:a ja vitun hardcoree....prkl ! ei taas kiinnosta yhtään mikää....
 
Vai että ei ole mitään käsitystä kovaa treenaamisesta...Vittu! En tiedä mitä puuroo te vedätte, mutta ei naturaalin kroppa kestä kunnon treeniä ilman kunnon ravintoa ja kunnon LEPOA. Se on ihan eri asia, jos treenaa puolivaloilla. Silloin voi varmaan treenata vaikka joka päivä.
 
Suurin ongelma kovaa ja useasti treenatessa taitaa olla hermoston kyky palautua (mitä ei taida kauhean helposti huomata tunnustelemalla ja tutkimalla itseään...), jonka palautumiseen oman käsitykseni mukaan menisi ~1viikko. Lihaskudosten palautumiseen vaikuttaa aineenvaihdunta ym ja ainakin ite tunnen ~72tunnin kuluttua olevani jo palautunut, poislukien DOMS...

Karkeasti ottaen harjoittelun rasitus voidaan jakaa kolmeen luokkaan: mekaaninen, metabolinen ja hermostollinen rasitus. Mekaanisella rasituksella tarkoitetaan mm. lihaskudoksen ja nivelten mekaanista rikkoutumista ja mikrovaurioiden syntymistä. Metabolinen eli aineenvaihdunnallinen rasitus liittyy kehon hormonitoimintaan sekä esimerkiksi glykogeenivarastojen tyhjenemiseen. Harjoittelun hermostoa rasittava vaikutus on näistä kolmesta kenties kaikkein olennaisin palautumisen kannalta, sillä lihaskudos kykenee korjaamaan itsensä hyvinkin nopeasti jopa kovan harjoituksen jälkeen, ja metabolisesta rasituksesta palautumista voidaan optimoida kohtalaisen hyvin ravinnon avulla. Hermoston palautuminen onkin mitä todennäköisimmin ylirasitustilan pääasiallinen syy useimmissa tapauksissa, ja käytännössä hermosto vaatii huomattavasti pidemmän palautumisajan intensiivisestä harjoituksesta kuin lihaskudos. - Hulk
 
Vai että ei ole mitään käsitystä kovaa treenaamisesta...Vittu! En tiedä mitä puuroo te vedätte, mutta ei naturaalin kroppa kestä kunnon treeniä ilman kunnon ravintoa ja kunnon LEPOA. Se on ihan eri asia, jos treenaa puolivaloilla. Silloin voi varmaan treenata vaikka joka päivä.

mainittiinko sut nimeltä vai mistä nyt tuulee?????????
siis: sä ilmeisesti sitten treenaatkin kovaa, mikä on hyvä homma, silloin tämä ei kosketa sua, treenaat ihan oikein oletan.

puhuttiinkin siitä, että helvetin usei näkee jannuja jotka treenaa tissinläpyttelymeiningillä, että heti kun vähän tekee tukalaa niin puntit pudotetaan lattialle.
ja sitten lepuutetaan jotai hauiksia 8 päivää "että palautuu" se tässä kusee.
 
mainittiinko sut nimeltä vai mistä nyt tuulee?????????
siis: sä ilmeisesti sitten treenaatkin kovaa, mikä on hyvä homma, silloin tämä ei kosketa sua, treenaat ihan oikein oletan.

puhuttiinkin siitä, että helvetin usei näkee jannuja jotka treenaa tissinläpyttelymeiningillä, että heti kun vähän tekee tukalaa niin puntit pudotetaan lattialle.
ja sitten lepuutetaan jotai hauiksia 8 päivää "että palautuu" se tässä kusee.
Heh, se on kyllä musta just toisinpäin. Monilla on silleen, että treenataan kovaa ja useasti, mutta ravinto ja lepo sitten kusee.
 
Heh, se on kyllä musta just toisinpäin. Monilla on silleen, että treenataan kovaa ja useasti, mutta ravinto ja lepo sitten kusee.

Ruuassa ja levossa on helppo määritellä mikä on tarpeeksi. Kulutuksen pystyy laskemaan todella helposti ja siitä eteenpäin se on vain itsekuria. Treenamisessa asia onkin hieman erilainen. En ainakaan ole koskaan kuullut mitään tarkkaa rajaa paljonko pitää treenata, jotta se tarvittava rasitus on saavutettu. Onko mitään järkeä treenata enemmän kuin on tarpeeksi ja mistä sen tietää mikä on tarpeeksi? Piippuunhan itsensä voi treenata, mutta onko se välttämätöntä? Onko tämä sitten asia jonka vain oppii tuloksia seuraamalla?

Sori tuo menee kyllä hieman offtopic, mutta läheltä liippaa.
 
on se nyt helvetti jos ei kroppa muka saa pikku haavoja alta viikon korjattua, niin on kyllä surkea laitos ihminen....kaiken jären mukaan pitäs joka punttaajan viettää koko elämänsä sairaalassa letkuissa :D

tuo palautumishomma vaan on vähän vaikee keskustelun aihe, kun tuntuu että aika helvetin iso osa on isoilta pojilta kuullu, et " pitää palautuu" ja "lihas kasvaa levossa" mutta koko paska kaatuu siihen, ettei näillä jannuilla ole MITÄÄN KÄSITYSTÄ kovaa treenaamisesta. se, että painoa ei enää jaksa nostaa ylös on ainakin heavy duty:a ja vitun hardcoree....prkl ! ei taas kiinnosta yhtään mikää....

Kyllähän ne haavat palautuu, mutta kyse palautumisessa on treenin aikaansaamasta ylikompensaatiosta, johon menee enemmän aikaa. On eri asia palautua siten, että lihaskipu häviää, ja palautua siten, että lihaksen suorituskyky on noussut korkeammalle kuin edellisessä treenissä. Mielestäni ei ole järkeä mennä salille, ennen kuin pystyy tekemään enemmän tai isommalla painolla kuin edellisellä kerralla. On täysin mahdollista sekä treenata tosissaan, että huolehtia palautumisesta tosissaan. Esimerkiksi 1-jakoisessa treenissä palautumiseen vaikuttavat asiat on helppo havaita, koska kaikki lihasryhmät tehdään monta kertaa viikkoon. Välillä on yksinkertaisesti pakko deloadata, tai muuten tulokset pysyvät paikallaan tai lähtevät laskemaan. Olen kyykännyt monta kertaa failureen yrittäessäni saavuttaa tavoitettani, ja joka kerta seuraavat treenit ovat menneet vielä huonommin.

Miksi esim. Marko Savolainen nukkuu parhaimmillaan 12 tunnin yöunet ja kaksi 2 tunnin päiväunta?

EDIT: Olen kyllä samaa mieltä, että viikko on liian pitkä treenikierto.
 
Suurin ongelma kovaa ja useasti treenatessa taitaa olla hermoston kyky palautua ...

Hei, nyt on pakko kysyä tyhmä kysymys, kun ei ole toistaiseksi itse onnistunut keksimään vastausta:

Mistä nämä hermoston "väsyminen" ja "palautuminen" perimmiltään johtuvat? Eli siis mitä hermosolussa tapahtuu, kun se väsyy ja palautuu? Olen aina ollut siinä luulossa, että hermosolun pääasiallinen tehtävä on vain välittää aktiopotentiaalia, eli sähköimpulsseja. Eli hermot eivät tee mitään mekaanista työtä, mikä väsyttäisi tai vaurioittaisi niitä. Vähän kuin sanoisi, että sähköjohto kuluu käytettäessä :)

Eli onko kyseessä jokin välittäjäaineen loppuminen synapsiaroista tai hermosolun impulssigeneraatiokapasiteetin (hieno sana :P) heikkeneminen, jonka jälkeen hermosto joutuu "lataamaan" itsensä. Miksi tämä kestää niin pitkään? Luulisi, että mekaanisten vaurioiden korjaaminen (kuten lihaksissa treenin jälkeen) menisi enemmän aikaa kuin hermojen palautumiseen, joka ei vaadi mitään korjaamista. Mutta ilmeisesti näin ei ole.

Nämä pohdinnat eivät sitten ole mitään trollaamista, jos joku niin ajattelee. Minua ihan oikeasti kiinnostaa hermoston toiminnan mekanismit näiltä osin :)
 
Hei, nyt on pakko kysyä tyhmä kysymys, kun ei ole toistaiseksi itse onnistunut keksimään vastausta:

Mistä nämä hermoston "väsyminen" ja "palautuminen" perimmiltään johtuvat? Eli siis mitä hermosolussa tapahtuu, kun se väsyy ja palautuu? Olen aina ollut siinä luulossa, että hermosolun pääasiallinen tehtävä on vain välittää aktiopotentiaalia, eli sähköimpulsseja. Eli hermot eivät tee mitään mekaanista työtä, mikä väsyttäisi tai vaurioittaisi niitä. Vähän kuin sanoisi, että sähköjohto kuluu käytettäessä :)

Eli onko kyseessä jokin välittäjäaineen loppuminen synapsiaroista tai hermosolun impulssigeneraatiokapasiteetin (hieno sana :P) heikkeneminen, jonka jälkeen hermosto joutuu "lataamaan" itsensä. Miksi tämä kestää niin pitkään? Luulisi, että mekaanisten vaurioiden korjaaminen (kuten lihaksissa treenin jälkeen) menisi enemmän aikaa kuin hermojen palautumiseen, joka ei vaadi mitään korjaamista. Mutta ilmeisesti näin ei ole.


Nämä pohdinnat eivät sitten ole mitään trollaamista, jos joku niin ajattelee. Minua ihan oikeasti kiinnostaa hermoston toiminnan mekanismit näiltä osin :)


Tossa ketjussa on aiheesta jotakin: http://www.pakkotoisto.com/showthread.php?20156-Hermosto-mit-se-ksitt-palautuminen
 
sama kysymys heräs täälläkin :) oisko sitten kyse enemmänki uusien hermoratojen rakentamisesta?

ja kun tod lyhyet ja tod pitkät sarjat käy hermotuksille enempi, niin palautuuko tällaisesta treenistä hitaammin kuin perinteisestä 8-12 toiston treenistä?

kysyin nyt lähinnä muiden iloksi, mun tekemisiin tollanen tilpehööritieto ei vaikuta sitten pätkääkään :D
 

Kiitos tuosta, jotenkin missasin sen kun koitin nopsaan etsiä threadeja.


Tuolla olikin paljon selventävää asiaa, etenkin lihassolujen aktivaatio ja hermotuksen "paraneminen" näyttävät aika hyvin tunnetuilta jutuilta. Mutta mitä tuhon palautumiseen tulee, tuossakin threadissa syyt ja selitykset jäävät loppujen lopuksi aika epämääräisiksi. "Välittäjäaineet ja enrgia saattavat kulua ja vähentää hermojen kykyä tuottaa voimakas impulssi" yms. Mutta miksi hermosoluilta kestää niin kauan tankata itsensä? Energiavajeen korjaaminen ei varmaankaan vie kuin tunteja tai max vuorokauden pari. Välittäjäaineiden synteesistä en osaa sanoa, mutta yleensä elimistö tuottaa tarvittavat molekyylinsä varsin nopeasti. Etenkin hermoston välittäjäaineiden luulisi palautuvan nopeasti, sillä ovathan ne suorastaan elintärkeitä. Ehkä väsyminen johtuu siitä, että elimistö haluaa säästää näitä molekyylejä, mutta kyllä niidenkin varastot varmasti palautuvat aika nopeasti, koska kyse on niinkin tärkeistä aineista.

Onko kestävyyslajien harrastajilla hermoston palautumisongelmia? Luulisi, että maratoonarin tai kestävyysjuoksijan treeneissä jalkojen hermosoluilta loppuisivat välittäjäaineet ja energia vielä tehokkaammin kuin bodaajilta, heidän treeneissäänhän tehdään kymmeniä tuhansia toistoja ja kokonaisvolyymilla mitattuna työtä tehdään paljon enemmän :)
 
Ite oon ainakin käsittäny että juurikin noiden monijakoisten ohjelmien tarkotus olisi antaa myös sitä epäsuoraa reeniä lihaksille kesken kierron. Eikä epäsuora rasitus monijakoisessa mitenkään vastaa suoraa rasitusta. Esimerkiksi et pysty penkillä treenaamaan olkapäitä lähellekkään sillä potentiaalilla kuin pystypunnerruksella, niin vähän hullua sanoa että olisi 2 olkapää TREENIÄ per kierto.

Vähän riippuu mistä roikkuu, mulla kyykky ja mave on kinttujen ja lantion osalta kovasti samanmoinen liike;
eli painun kyykkyyn, taivun jonkin verran eteen päin (mavessa selkeesti enemmän tietty) ja nousen ylös.

Elikäs se kyykkyyn meno on todella samankaltainen molemmissa, mavessa kyykky vaan jää vajaammaksi,
mutta siinä sit "kyykkään" isommilla painoilla.

No, täs taannoin sitä sit koklailin, tein kyykkyä ja mavea samassa reenikierrossa,
ja jo parin kierron jälkeen ne alko haittaan toisiaan, ja sekä kyykky että mave jymähti paikallensa.

Sillon tuli kyl reenattua persesilmä tuuman ulkona, aina sarjat tuli vietyä vähän liian liki failurea,
ehkä sekin vaikutti. Nyt vähän homommin punppaillessa suattais skulatakin, et tekee molempia.
 
Onko kestävyyslajien harrastajilla hermoston palautumisongelmia? Luulisi, että maratoonarin tai kestävyysjuoksijan treeneissä jalkojen hermosoluilta loppuisivat välittäjäaineet ja energia vielä tehokkaammin kuin bodaajilta, heidän treeneissäänhän tehdään kymmeniä tuhansia toistoja ja kokonaisvolyymilla mitattuna työtä tehdään paljon enemmän :)

Käsittääkseni mitä raskaampi kuorma (= sarjapainot lähellä maximia/maximit) rasittavat eniten hermostoa, mutta onhan noita muitakin hermostoon vaikuttavia ja hermoston palautumiseen vaikuttavia asioita kuten stressi ja lepo.

Muistaakseni tässä oli jonkunverran juttua hermostosta ja muutenkin mielenkiintoista luettavaa jos sattuu kiinnostamaan: http://www.atleettiklubi.fi/pdf/valmennus/URHEILIJAKOHTAINEN VOIMA.pdf
(Lähinnä juttua maksimaalisesta voimantuotosta, hermotusjuttua ym..)

Kannattaa ainakin käydä läpi: "HERMOSTOLLISET (KESKUSHERMOSTO) TEKIJÄT"
 
Back
Ylös Bottom