Eli sanotaan vaikka, että treenaa jaolla: rinta, olkapää ojentaja & jalat, selkä
niin onko väliä jos 1 päivänä tekee liikkeet järjestyksessä esim. penkki, pystypunnerrus, vinopenkki, dippi, lat raises, pushdown
ja 2 päivänä vaikka kyykky, leuat, sjmv, kulmasoutu jne...
eli pitääkö saman lihaksen liikkeet tehdä peräkkäin vai voiko järjestys vaihdella? mikä merkitsee?
Sillä on itseasiassa paljonkin väliä ja monin eri tavoin, riippuen miten treenaa. Asia on melko monimutkainen ja selitykseni vielä monimutkaisempi, joten koeta pysyä perässä:
Kun lihasta stimuloidaan treenillä, sitä seuraa jonkin verran lihassärkyä, jäykkyyttä jne. jotka menevät ohi palautumisen aikana. Palautuminen tarkoittaa aikaa jolloin lihasta ei treenata suoraan, eikä mielellään edes välillisesti. Täytyy siis valita liikkeet siten, että stimuloitu lihas saa riittävän ajan palautumiseen. Toisin sanoen on hömöä esim. treenata maanantaina habaa ja tiistaina selkää, koska haba avustaa selkätreenissä ja sen palautuminen keskeytyy, ja kehitys on ihan paskaa. Sama koskee kaikki lihaksia ja lihasryhmiä, kuten rinta-ojentaja, hartia ojentaja, selkä hauis, selkä hartia jne. Siksi on mielekästä a. treenata lihasryhmä kerran viikossa ja b. jakaa treeni siten ettei päällekkäisyyksiä synny. Hyvät ja huonot yhdistelmät ja jaot ovat täysin loogisia, esim. maastavedot ja kyykky peräkkäin = huono, rinta ja etureidet = hyvä, jne. Tässä siis jako lihasryhmiin.
Sitten on prioriteettijako, eli levon jälkeen olisi hyödyksi treenata se kaikkein puutteellisin lihasryhmä, koska silloin on eniten energiaa, ja toisaalta helposti kehittyvän lihasryhmän voi priorisoida kauemmas viikon varrelle, koska se ei vaadi samanlaista keskittymistä. Ja jottei näiden kahden yhteensovittaminen olisi liian helppoa, täytyisi vielä osata tehdä kunkin treenpäivän sisältö oikeassa järjestyksessä. Tarkoitan tällä sitä, että avustavan lihaksen väsyttäminen ennen päälihasryhmän treeniä ei ole pelkästään tyhmää, se on idioottimaista. Esim. haba ennen selkää, ojentaja ennen rintaa jne. Ja sitten tulisi vielä osata varioida ohjelmaansa siten, ettei aina tee kaikkea samoin ja samassa järjestyksessä.
Useimmat, jotta välttyisivät vaikealta ja raskaalta ajatustyöltä, menevät ja tekevät jonkin netistä, lehdestä jne. löytämänsä pro-ukkojen ohjelman mukaan, unohtaen täydellisesti sen, mitä kuuluu pro-ukkojen "ruokavalioon". He eivät käsitä ettei natuna treenaava palaudu ollenkaan samalla tavoin kuin ohjelman kirjoittanut ukko, ja vääntävät hulluna sarjaa ihmetellen miksei mitään tapahdu. Ei tapahdu, koska treenin ja palautumisen täytyy olla balanssissa, joka on herkkä. Jos lihasta rasitetaan yli, se ei kasva, jos palautuminen jää puutteelliseksi, ei kasva jne. Siksi valtaosa salikansaa vaeltaa koneelta toiselle kehittymättä oikeastaan koskaan. Ja sitten on vielä se tekniikka, josta voisin kirjoittaa toisen mokoman tai kaksi, ravinto jne. joilla kaikilla on merkittävä osa.
Henk.koht olen päätynyt kolmijakoiseen ohjelmaan ja treenaan ma-ti-pe, siis siten että välipäivät ovat vapaat painoharjoittelusta. Näin voin vaihdella kohteita mieleni mukaan, tällä hetkellä jako on ma = selkä-hartia, ke = rinta-haba-ojentaja, ja pe = etureisi -takareisi - pohkeet. Tämä siksi että selkään tarvitaan lisää kokoa ja ja ennestään vahvat jalat saavat levätä viikonlopun yli rankasta treenistään.. Hauskaa tässä on se, että päivät voi vaihtaa mihin järjestykseen tahansa, eikä päällekkäisyyksiä tule. Vatsat ja aerobista joka treenipäivä. Helppoa kuin mäenlasku, eikö vain :D
