Omatunto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jarggf
  • Aloitettu Aloitettu
Riippuu siitä, mistä syystä jättää treenikerran välistä. Esim. tänään ei kolkuttanut, koska oli kiireellisiä työ-, lomamatka-, kokous- ja harrastuspiiriasioita. Velttouttani en ole tainnut koskaan jättää salitreeniä väliin, muita urheilutreenejäni kyllä :jahas: (esim. hiihtolenkin).

Siitä tulee kyllä huono omatunto, kun (en sano 'jos') tulee mässytetyksi ihan sikana karkkeja (englantilaisia lakritseja :kuola: ) tai ehtaa ruokaakin, mutta ähkyyn asti. Eihän siinä mitään, jos on virallinen mässypäivä, mutta kun sitä tulee tehdyksi viikollakin. *grrr*
 
En tiedä, onko se varsinaisesti huono omatunto, mutta jos treeni jää väliin ilman "oikeaa" syytä niin itseinho nousee välittömästi potenssiin sata. Olo tuntuu todella löysältä ja entistäkin pienemmältä. Vaikka itse asiassa mun pitäisi suhtautua tähän juuri päinvastoin, eli mulla ongelmana on liika treenaaminen ja riittävän palautumisajan puute. Outoa, että se lepo tuntuu olevan henkisesti se kaikkein vaikein rasti.
 
jarggf sanoi:
Kolkuttaako muita omatunto, jos jää treenikerta väliin? Itteä häiritsee hirveesti, jos jää ykski treenikerta välii, ja peilii kattoes tuntuu et nää narut ois entisestää ohentunu. Vaikka ei oikeesti olekkaa, mutta tuntuu siltä. :itku:
Click to expand...

Ei todellakaan kolkuta, elämää on muuallakin kuin kuntosalilla, ei hauskaa harrastusta pidä pilata harakiri asenteella, jos muutama treenikerta jää väliin ei elämä siihen lopu. Jos ottaa alusta asti ja noin nuorena äärimmäisen tiukan asenteen harjoitteluun edessä on jossain vaiheessa burn out ja koko harrastus voi päättyä lopullisesti siihen.
 
Kyllä mulle tulee paska fiilis, jos treeni jää väliin joskun "ei niin tärkeän" asian takia. Tottakai, jos ei treenaamaan hyvästä syystä pääse, niin ei siinä mitään. Mut jos löysäilyn takia jää väliin, nii silloin alkaa omatunto kolkuttaa...
 
Jos nyt treenin tai pari siirrän, niin ei siihen vielä maailma kaadu. Mutta viime syksyinen 4 kuukauden melkeimpä täys tauko pisti kyllä ihan selkeesti vituttamaan.

Yksi tai kaksi ylimääräistä taukoa aina välillä = treeni kulkee lujempaa niiden jälkeen.
 
Nyt yhdeksän päivää viime treeneistä, viimeviikko meni "hiihdellessä" mm. Tallinnassa.. eikä ahista yhtään, ajatellaan vaan että tulipahan taas varmistettua ylikunnon poissa pysyminen.. ja eiku salille mars.
 
Kolkuttaa !

Takaraivossa on vieläkin se kauhukuva meikäläisen sohvaperuna-ajalta, ennen punttailun aloittamista. Pienenpieni hankihyttynen, jonka tuulikin meinasi viedä. Toisaalta vieläkin oon pieni, mutta ainakin vähän on lihasta tarttunut. Pelko vanhaanpalaamisesta ajaa salille :whip: .
:lol2: Ei se maailmaa kaada jos ei salille pääse, mutta kun on niin mukavaa kun saa vääntää hiki pinnassa lihakset väsyksiin...
Paljon muuten en ole salilta pois pysynyt kuin flunssan takia. Ja jos oon/ollaan oltu reissussa. Tai on töiden takia joku iltameno. Vielä ei ole tullut semmoista ajatusta, ettei huvittaisi. Ehkä sekin jonain päivänä...

Eilenkin oli pakko päästä salille, vaikka illalla oli kaksi muutakin harrastusta. Kotona ehti käydä töiden jälkeen kääntymässä (salirepun hakemassa), ja illalla saikin sitten melkein heti kotiintulon jälkeen mennä nukkumaan. Avokki vähän murisi, kun ei ollut nähnyt meikäläisestä koko päivänä kuin vilaukset kotona ja salilla. Mutta semmoisia nämä maanantait on :( , kaikki pakkautuu samalle päivälle... :curs: Muina päivinä onkin sitten onneksi vähän "rauhallisempaa", ettei tarvitse mennä tukka putkella koko iltaa...
 
Mua ei kyllä vituta yhtään. Oon vaan tyytyväinen jos ei tartte mennä salille. On lähiaikoina ollu motivaatio aivan hukassa. Jostain pitäis saada se takaisin. Viime viikkokin oli taukoo kun ei vaan kiinnostanut. Ylikunnosta ei kuitenkaan ole kysymys, luulen kyllä tunnistavani sen ja mitään muuta siihen viittaavaa ei ole kuin motivaation puute. Ärsyttää vaan kun olen niin täydellisyyden tavoittelija että salilta ei vaan viitsi olla kauaa pois tai kutistuu. Pakko vääntää väkisin.
 
Joillakin paistaa läpi sama asenne, jonka takia joidenkin dietitkin epäonnistuu. Hyväksykää vaan tosiasiat ja suunnitelkaa niiden mukaan. Jos rakentaa itselleen liikaa paineita ei sillä saa kun turhaa kärsimystä, huono omatunto ja lisää pettymyksiä. Terve itsekritiikki on vain hyvää, mutta muistakaa se "terve"-sana.

Itselläni jää kyllä treenikertoja silloin tällöin väliin. Jos olen silloin päättänyt että syy oli tarpeeksi hyvä, en murehdi sitä jälkeenpäin. 2002 joulun aikoihin treenit jäi täysin, aloitin uudestaan vasta 2003 marraskuussa. Kyllä sen huomaa että toi tauko muutti monta kiloa lihasta läskiksi, mutta suunta on taas ylöspäin ja treeni maistuu.

Tarkemmin ajatellen vastauksen tähän threadiin olisi varmaan puoli vuotta sitten ollut hyvin erilainen. Tilanteet ja asenteet muuttuu.
 
Powerhousu sanoi:
Mua ei kyllä vituta yhtään. Oon vaan tyytyväinen jos ei tartte mennä salille. On lähiaikoina ollu motivaatio aivan hukassa. Jostain pitäis saada se takaisin. Viime viikkokin oli taukoo kun ei vaan kiinnostanut. Ylikunnosta ei kuitenkaan ole kysymys, luulen kyllä tunnistavani sen ja mitään muuta siihen viittaavaa ei ole kuin motivaation puute. Ärsyttää vaan kun olen niin täydellisyyden tavoittelija että salilta ei vaan viitsi olla kauaa pois tai kutistuu. Pakko vääntää väkisin.
Click to expand...

Kait se on normaalia että välillä ei nappaa ja minä olen sen ainakin yhdistänyt työ yms. paineisiin, sitä kun vaan jotenkin yrittää siitäkin huolimatta raahautua sinne salille niin se olo paranee yleensä jo muutamassa päivässä, ei muuta kun :whip: :whip: ja menoks sinne salille perkele!! :evil:
 
Mulla on kyllä sellanen omatunto, joka ei armoa anna. Sali jää harvoin väliin, olen nimittäin ottanut sellaisen linjan, että jos vanhemmat haluu lomalle siellä on oltava sali. Jos on jääny päiviä välistä sairauden yms. takia nii välil vaan katon muka surkastunutta vartaloani peilistä ja ajattelen: "tuolla se ruipelo taas menee" :) . No mut onhan tää kääntyny vähän terveempään suuntaan, etten käy sentään enää kipeenä salilla (kyllä, luitte oikein). Se hirveä kataboliakin pelottelee minua välillä tuntuu kuin kokoajan pitäis olla syömässä. Aamu lenkit kyllä on viimeaikoina tupannu jäämään väliin, mutta massakausi, massakausi :lol2: .
 
Itselläni se että vituttaako/kolkuttaako riippuu todella syystä jonka vuoksi on treeni jäänyt väliin. Vaan sitäpä elämäksi kutsutaan kun suunnitelmat esim. treenin osalta ei aina toteudu - tappofiilis seuraavalla kerralla :evil:
 
Back
Ylös Bottom