Omakotitalon ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Taitaa tänä päivänä ei-muovipussitalot kuulua niihin uusiin kotkotuksiin. Siitä vaan tekemään ilman muovia jos haluaa koekaniiniksi.
"hengittävä" talo on suurinta paskapuhetta mitä rakentamiskeskusteluissa kuulee. Tietty jos koko talon ilmanvaihdon perustaa falskaaviin nurkkiin ja pönttöuunilämmitykseen niin siitä vaan.

En paljon stressannut putkien eristämisellä. Yläpohjassa on puoli metriä villaa, huono on säkä jos alkaa putket kondensoida. Ja jos kondensoi niin mitä sitten? No laitoin alumiinivillaa ja vedin vielä jekkulangalla ympäri. Ne teippiviritykset tulee aukeamaan ajan mittaan.
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
D.Yates sanoi:
Taitaa tänä päivänä ei-muovipussitalot kuulua niihin uusiin kotkotuksiin. Siitä vaan tekemään ilman muovia jos haluaa koekaniiniksi.
"hengittävä" talo on suurinta paskapuhetta mitä rakentamiskeskusteluissa kuulee. Tietty jos koko talon ilmanvaihdon perustaa falskaaviin nurkkiin ja pönttöuunilämmitykseen niin siitä vaan.
Click to expand...

Sitä paskapuhetta kutsutaan myös jossain piireissä perinnerakentamiseksi ;)
 
Ainut vika tuollaisessa talossa on, että kun sen myy jollekin joka ei enää lämmitä takkaa, osaa muita tarvittavia kikkoja niin käräjillä tavataan parin vuoden päästä.
 
IV-eristämisestä: Haittaako jos alempi villakerros (50mm villa) menee noin 10cm päällekkäin ja sitten pyörittelee sen jekkulangalla nippuun? Vai onko syytä leikata sopivia palasia ja pistää saumat puskuun?

Jos limitys ei haittaisi, olisi helppa pistää täyttä kaistaletta ilman leikkausta tuohon ympärille. Tuo villa on sen verran "huttua" ettei rakosia kait jäisi putken ja villan väliin. Ehkä kuitenkin parempi pistää puskuun, varmuuden vuoksi...
 
Zone-sarja -42%
Huppe sanoi:
En tahdo mitenkään arvostella, mutta itse suhtaudun hieman varauksella KAIKKEEN uutuuteen mitä talonrakentamisessa tulee vastaan. En tahdo toimia koekaniinina vaan luotan vanhaan ja toimivaan järjestelmään.
Click to expand...
Jep, kyllä toi muakin mietityttää, että tuliko tehtyä turhan riski veto noiden putkien kanssa. Noista kun ei tunnu kenelläkään olevan sen enempää kokemusta.. Toivon kuitenkin, että ongelmia ei ilmeentyisi ja noihin voisi olla jatkossakin tyytyväinen.
 
Kännykkäfoto harjoittelueristämisestä:
eristys.jpg


On sitten muuten paskanakki. Oikeesti. Kamalinta mitä ihminen voi tehdä.

Kyllä tuli monta kertaa mieleen muoviputket tuolla ullakolla...
 
Huppe sanoi:
Kännykkäfoto harjoittelueristämisestä:
eristys.jpg


On sitten muuten paskanakki. Oikeesti. Kamalinta mitä ihminen voi tehdä.

Kyllä tuli monta kertaa mieleen muoviputket tuolla ullakolla...
Click to expand...

Eihän tuo pahakaan nytten vaan joskus on tullut eristettyä nuita kun on se +25c ulkona, tuli mietittyä että miksi vitussa tätä tehdään...
 
D.Yates sanoi:
Taitaa tänä päivänä ei-muovipussitalot kuulua niihin uusiin kotkotuksiin. Siitä vaan tekemään ilman muovia jos haluaa koekaniiniksi.
"hengittävä" talo on suurinta paskapuhetta mitä rakentamiskeskusteluissa kuulee. Tietty jos koko talon ilmanvaihdon perustaa falskaaviin nurkkiin ja pönttöuunilämmitykseen niin siitä vaan.
Click to expand...

Noh, noh... Muovi on melkolailla uusi keksintö ja olisiko sitä alettu vasta 80-luvulla tunkea rakenteisiin? Taloja kuitenkin rakennettu huomattavasti pidemmän aikaa eli ei ne hengittävät talot niin uutta kotkotusta ole.;)

Menee muutenkin puurot ja vellit sekaisin. Hengittävyys ei tarkoita sitä, että harvaan taloon tuulee sisälle, villasukat pyörii jaloissa ja korvausilma tulee nurkista. Hengittävyys liittyy materiaalien kosteustekniseen käyttäytymiseen, niiden kykyyn luovuttaa ja vastaanottaa kosteutta. Uudessa hengittävässä omakotitalossa on oltava ilmanvaihto ihan kuten uudessa muovitalossakin. Näiden rakennusten ero tulee lähinnä materiaaleissa eli muovitalossa on epäorgaaniset eristeet ja muovit, kun taas hengittävässä orgaaniset eristeet ja ilmansulkupaperit. Orgaaniset eristeetkin voivat olla jotain muuta kuin sammalta ja purua, rautakaupasta löytyy viimeistään tilaamalla erilaisia eristeitä, kuten pellavaa, Vitalia, selluvillaa, ekovillaa jne.

Hupen talo olisi hengittävä, jos kivivillat olisivat puupohjaisia orgaanisia villoja ja muovin tilalla olisi ilmansulkupaperi. Eristysarvot olisivat prikulleen samat. Tosin, koulukuntakohtaisia eroja voisi tulla siitä, että mitä pintamateriaaleja (siis tapetteja ja maaleja) valittaisiin ja voiko hengittävä rakennus olla laatalla styroksipedillä...
 
Olisin jättänyt muovit kokonaan pois jos villat eivät olisi olleet Parocia, joita ei saa käyttää ilman höyrynsulkumuovia.

Blogissa IV-juttua:
http://landetalo.blogspot.com/2010/11/iv-eristysta-osa-iii-lapivienteja.html

Ulkonäöllisesti olen ainakin tyytyväinen aikaansaannokseeni:
P1020872.jpg


Joku mainitsi että on turhuutta teipata nuo, itsellä ei ole tapana jättää hommia "puolitiehen" tai edetä sieltä missä aita on matalin. Jo pelkästään ulkonäkösyistä teippaan kaikki saumat.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Ainut mikä tulee mieleen on, että jos katto vuotaa iloisesti niin se vesi jää mukavasti lillumaan sinne muovin päälle ja pitää villat märkinä kunnes lopulta kattotuolit on multaa.

Ilmansulku sinne yläpohjaan kuitenkin tarvitaan aina. Joten vähintään hyvät ilmansulkupaperit siellä olisi syytä olla.
 
Jimmy Kimmel sanoi:
Näiden rakennusten ero tulee lähinnä materiaaleissa eli muovitalossa on epäorgaaniset eristeet ja muovit, kun taas hengittävässä orgaaniset eristeet ja ilmansulkupaperit. Orgaaniset eristeetkin voivat olla jotain muuta kuin sammalta ja purua, rautakaupasta löytyy viimeistään tilaamalla erilaisia eristeitä, kuten pellavaa, Vitalia, selluvillaa, ekovillaa jne.
Click to expand...

Eli laitetaan ihan tarkoituksella orgaanista (eli mädäntyvää, lahoavaa) matskua sillä tarkoituksella että sen kuuluukin kastua? ;)
No ei hätää, selluvillat sun muut kyllästetään sen verta läpeensä boorilla että ei ne sentään heti kompostoidu. Eri asia miten käy runkovärkin joka muhii kosteassa... sen kun pistää hengittävät villat seinään mutta kyllä siitä täytyy pitää huoli että sinne ei kosteus "hengitä" sekaan. Ite laittaisin noihinkin muovin, mutta kaiketi ainakin "alan miesten" mukaan tarpeeksi vahva esim tervapaperi tai oksamassapahvi toimii. Muistakaa limittää ja tukkia kaikki läpiviennit huolella.

Voisin kyllä kelpuuttaa itselleni hirsitalon ulkopuolelta lisäeristettynä.
 
Onkos Armaflex ja vastaavat sitten paljon kalliimpia kuin noi villaviritykset? Mulle tuli LVI-urakassa Armaflexit ja niiden asennus näytti ihan kivuttomalta ja vikkelältä.
 
D.Yates sanoi:
Voisin kyllä kelpuuttaa itselleni hirsitalon ulkopuolelta lisäeristettynä.
Click to expand...
Ja muovi höyrynsulkuna sisäpinnassa, eikö vain?

D.Yates sanoi:
Eli laitetaan ihan tarkoituksella orgaanista (eli mädäntyvää, lahoavaa) matskua sillä tarkoituksella että sen kuuluukin kastua? ;)
No ei hätää, selluvillat sun muut kyllästetään sen verta läpeensä boorilla että ei ne sentään heti kompostoidu. Eri asia miten käy runkovärkin joka muhii kosteassa...
Click to expand...
Älä pelottele.:D Eikös näihin talonrakentamisketjuihin kirjoitellut joku uudisrakentaja, jolla on Vitalit seinässä? Vilho vai joku muu..? Kosteassa muhivan runkovärkin käynee huonosti, siis kosteassa muhivan. Kauhun sekaisin tuntein odotan, että ihan näillä sekunneilla romahtaa koko 50-luvulla rakennettu purueristeinen RMT-kanta. Johan noiden rungot ovat muhineet orgaanisessa purussa kuutisenkymmentä vuotta.;) Puhumattakaan vielä vanhemmista hirsirunkoisista rakennuksista, jotka vastoin fysiikan lakeja pysyvät rungoiltaan kunnossa.

Kaippa se kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta on jotakin muuta kuin kosteudessa muhimista. Esimerkiksi pintakäsittelemätön lauta-/ hirsiseinä kestää ulkotiloissa säätä varsin hyvin. Se kastuu sateella ja kuivuu tuulessa sekä auringossa. Sen kosteudet ovat luvattoman korkealla syksyn kosteilla keleillä ja talven paukkupakkasilla kosteudet ovat alhaalla. Se hengittelee ulkoilman kosteuksia omaa tahtiaan, kuivuu ja kastuu. Se kestää varsin ongelmitta kosteutta niin kauan, kun se pääsee huokosrakenteensa kautta kuivumaan, mutta saadessaan pintaansa tiiviin maalikalvon saattavat ongelmat alkaa. Vettä pahempaa myrkkyä puulle ulkoseinässä on auringon UV-säteily. Sama homma sisäseinissä eli niin kauan kuin orgaanisilla aineilla on mahdollisuus kuivua, niin ei ongelmia.

Ja kohtuus kaikessa. Olkoon kuinka tahansa hengittäviä materiaaleja, niin ilmanvaihdon on pelattava ja märissä tiloissa on oltava vedeneristeet. Mää jo joskus aiemmin sanoin jossakin ketjussa, että vaikka se hengittävä rakenne kosteutta sietääkin varsin hyvin, niin ei se ole autuaaksi tekevä tekijä.

Mää arvostan pitkäkestoisia kokemuksia ja referenssejä. Oma rakenteilla oleva pikkumökkini on alakerran osalta ulkopuolelta lisäeristetty hirsikehikko, jonka pystyrunkoinen yläkerta on Vitalilla eristetty. Tiivis, vaan ei muovinen umpio.
 
Jimmy Kimmel sanoi:
Ja muovi höyrynsulkuna sisäpinnassa, eikö vain?

Älä pelottele.:D Eikös näihin talonrakentamisketjuihin kirjoitellut joku uudisrakentaja, jolla on Vitalit seinässä? Vilho vai joku muu..? Kosteassa muhivan runkovärkin käynee huonosti, siis kosteassa muhivan. Kauhun sekaisin tuntein odotan, että ihan näillä sekunneilla romahtaa koko 50-luvulla rakennettu purueristeinen RMT-kanta. Johan noiden rungot ovat muhineet orgaanisessa purussa kuutisenkymmentä vuotta.;) Puhumattakaan vielä vanhemmista hirsirunkoisista rakennuksista, jotka vastoin fysiikan lakeja pysyvät rungoiltaan kunnossa.

Kaippa se kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta on jotakin muuta kuin kosteudessa muhimista. Esimerkiksi pintakäsittelemätön lauta-/ hirsiseinä kestää ulkotiloissa säätä varsin hyvin. Se kastuu sateella ja kuivuu tuulessa sekä auringossa. Sen kosteudet ovat luvattoman korkealla syksyn kosteilla keleillä ja talven paukkupakkasilla kosteudet ovat alhaalla. Se hengittelee ulkoilman kosteuksia omaa tahtiaan, kuivuu ja kastuu. Se kestää varsin ongelmitta kosteutta niin kauan, kun se pääsee huokosrakenteensa kautta kuivumaan, mutta saadessaan pintaansa tiiviin maalikalvon saattavat ongelmat alkaa. Vettä pahempaa myrkkyä puulle ulkoseinässä on auringon UV-säteily. Sama homma sisäseinissä eli niin kauan kuin orgaanisilla aineilla on mahdollisuus kuivua, niin ei ongelmia.

Ja kohtuus kaikessa. Olkoon kuinka tahansa hengittäviä materiaaleja, niin ilmanvaihdon on pelattava ja märissä tiloissa on oltava vedeneristeet. Mää jo joskus aiemmin sanoin jossakin ketjussa, että vaikka se hengittävä rakenne kosteutta sietääkin varsin hyvin, niin ei se ole autuaaksi tekevä tekijä.

Mää arvostan pitkäkestoisia kokemuksia ja referenssejä. Oma rakenteilla oleva pikkumökkini on alakerran osalta ulkopuolelta lisäeristetty hirsikehikko, jonka pystyrunkoinen yläkerta on Vitalilla eristetty. Tiivis, vaan ei muovinen umpio.
Click to expand...

Eihän se kastuminen hetkellisesti mitään haittaa, jos vaan sitten saa mahdollisuuden kuivuakkin.

Vitalista ei ole kuin talvella naamassa, mutta tuulensuojalevyjen päällä on 5 senttiä villaa rapin alla. Kuivana ne sinnne laitettiin. Kyllä ne sitten ihanasti rupee tummumaan jos sisälle vesi pääsee. Kastepisteestä en sitten tiedä, mutta 23 senttiä on villaa seinissä. Ilmanvaihtoa en uskalla alle 2:n laittaa edes niissä 30 asteen pakkasissa.
 
Mitenkäs radonputki ja viemärintuuletusputki, nehän tulevat seinään tehtyä koteloa pitkin lattian alta ja menevät katolle, eikös ne pidä eristää SISÄTILOISSA, koska siellä kulkee kesällä kylmempää ilmaa kuin mitä sisällä on ja kosteus tiivistyy tällöin seinän ja putken väliin? Milläs tuon eristäisi kun tilaa ei ihmeemmin ole... en ole kyllä nähnyt noita putkia eristettyinä ensin, mutta käskivät eristää kuitenkin.
 
Ne eristetään vaikka Armaflexillä, jota on todella mukava käsitellä. 13mm paksua tais itsellä olla. On siis sellaista retkipatjan tapaista synteettistä kumia. Saa liimapinnalla ja ilman. Suosittelen liimapintaista tuohon hommaan.

On vaan melko arvokasta tavaraa (Izzman). Kannattaa kysellä tarjouksia. Itellä tais olla eka tarjous jotain 40€/Neliö.
 
vilho_kanuuna sanoi:
Eihän se kastuminen hetkellisesti mitään haittaa, jos vaan sitten saa mahdollisuuden kuivuakkin.

Vitalista ei ole kuin talvella naamassa, mutta tuulensuojalevyjen päällä on 5 senttiä villaa rapin alla. Kuivana ne sinnne laitettiin. Kyllä ne sitten ihanasti rupee tummumaan jos sisälle vesi pääsee. Kastepisteestä en sitten tiedä, mutta 23 senttiä on villaa seinissä. Ilmanvaihtoa en uskalla alle 2:n laittaa edes niissä 30 asteen pakkasissa.
Click to expand...

Eiks tää höyrynsulkumuovi ja ilmanvaihto mee jo vähän fobian puolelle porukalla? Eli lahoaako talo, jos sen ilmanvaihdon töpselin nykäsee pois päältä? EI LAHOA. Ei varmasti. Pelkästään kun katsotaan 5 vuotta taaksepäin, niin määräykset ei pakottanut laittamaan koneellista ilmanvaihtoa. Todennäköisesti iso osa 2000 luvullakin tehdyistä taloista ei omista koneellista ilmanvaihtoa, vaan ilmanvaihdon hoitaa katolla huippuimuri, joka napsautetaan tietysti talveksi pois päältä. Nämä talot on elinaikansa 5-10 vuotta jälkeen täysin terveitä. Niissä on höyrynsulkumuovit ja itseasiassa tuo teippailu ja höyrynsulun katsominen jonakin jumalana seinän välissä on sekin omituista. Raksaranet vetää puukolla viillon pistorasian kohtaan ja sinne rasia kiinni. Kukaan ei sitä jälkeä teippaile. Vähän sinnepäin jotain muovia nyt jos sattuu olemaan.

Jos siis uskoisimme jumalaa ilmanvaihtokonetta ja jeesusta höyrynsulkumuovia tietäisin aika hiton monta täysin mätää taloa. Jännää. Uskaltaisikohan kertoa noiden omistajille, että polttakaa roviolla pakanatalonne ne on villatmärkinä hometta täynnä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom