Lainaan vähän tätä ketjua jos joku ammattilaisista osaisi antaa suuntaviivoja minne päin lähteä/ mitä tehdä asian eteen.
Tilannehan alkoi siis tiistaina 20.8. kun penkkipunnerruksen lämmittelyissä viidennellä toistolla heti rinnaltalähdön jälkeen oikeassa olkapäässä tapahtui jotain ikävää. Päällimmäisenä kävi mielessä että jotain olisi mennyt sijoiltaan. Ikinä en ole kokenut lihasrepeämää, mutta voisin silti veikata että repeäminen ei tunnu tuollaiselta. Tuon ikävän muljahduksen jälkeen siis sain nostettua tangon vielä telineisiin aivan normaalisti ja sen jälkeen kuulostelemaan vahinkoja. Ensimmäinen ajatus oli että jotain vaan muljahti ja pystyn tekemään treenini loppuun, mutta tarkempi tutkiminen tekikin selväksi että treeni jäikin siihen paikkaan. Heti tapahtuman jälkeen olkapää ei siis vaikuttanut levossa kipeältä ollenkaan, mutta jos otti pienenkin painon käteen, niin esim. vipareita pystyi tekemään sivuille varsin kivuttomasti, mutta pystypunnerrukseen ei saanut käsiä edes asentoon ilman vihlontaa. Myöhemmin samana päivänä nousi myös pieni kuume, eli ilmeisesti tulehduksen siitä ainakin sai aikaiseksi.
Samana iltana kävin paikallisessa terveyskeskuksessa ja diagnoosi oli luokkaa "Jotain on varmaan revennyt etuolkapäässä" ja pari päivää saikkua.. Kuten arvata saattaa niin en tähän diagnoosiin tyytynyt vaan kävin myös yksityisellä. Siellä diagnoosi oli puolestaan repeämä kiertäjäkalvosimen jänteessä ja saikkua viikon pätkä. Kävin myös ultraäänikuvauksessa mutta minkäänlaisia repeämiä ei kuulemma löytynyt. Olin siis tässä vaiheessa sangen helpottunut. Viime viikolla aloitin käymään töissä tuon käden kanssa (kun ei sitä irtikään saanut ennen lähtöä) ja tuntui kuin olkapää olisi ollut joka päivä entistä parempi ja kipua ilmeni enää vain ääriasennoissa. Tai siis ääriasennot oli ainakin pienentyneet. Viikonloppuna olkapää tuntui jo oikeastaan terveen veroiselta ja esim. jääkiekon parissa höntsäily onnistui ilman minkäänlaisia kipuja, joten tänään menin toiveikkaana salille että voin alkaa todella kevyesti kokeilemaan treeniä, mutta jo lämmittelyissä kävi ilmi että ei tule mitään. En siis lämmitellyt mitään penkkipunnerrusta, vaan esim. viparit sivuille 3kg hantteleilla aiheutti välillä todella ikäviä tuntemuksia ja välillä sitä samaista vihlovaa kipua kuin heti hajoamisen jälkeen. Vähän ala-asennosta ylöspäin olkapää myös naksahtaa, jota ei ole ollut ennen. Kyykkykin jäi lämmittelyjen jälkeen tekemättä kun ei ollut yhtään varmaa kestääkö olkapää sitä venytystä vihlomatta. Todella erikoista että viikonloppuna olkapää siis tuntui hyvältä harrastaa vähän kaikkea, mutta sitten varsinaisesta salitreenaamisesta ei tule mitään.
Heti siitä hajoamispäivästä lähtien olen syönyt Motifene Dualia tulehdukseen ja leposärkyä ei olekaan koko aikana ollut yhtään. Vihlovaa kipua esiintyy ainoastaan tietyissä ääriasennoissa, esim. jos vanhasta muistista erehtyy nostamaan laukun olalle, niin yläasennossa vihlaisee. Ensimmäisinä päivinä noita ääriasentoja oli vähän joka suunnassa ja välillä tuntui niinkuin olkapää olisi oikeasti jotenkin väärässä asennossa. Peilistä kaikki näytti siltä kuin ennenkin, mutta jos käsi oli tietyllä hetkellä hyvän tuntuinen, saattoi se 5 minuuttia myöhemmin olla aivan sietämätön liikuttaa mihinkään suuntaan ja tuntui kuin kaikki ei olisi oikealla paikallaan. Juuri tuo seikka tästä koko jutusta tekeekin aika oudon, kun ei tiedä yhtään millä tuulella olkapää sattuu milloinkin olemaan. Mikähän tässä mahtaa olla vikana? Luissa kenties jonkinlaista vammaa? Voiko tämä kaikki juontaa juurensa esim. hauiksen pitkästä jänteestä? Kiertäjäkalvosinta en itse oikein epäile enää. Kai tässä on vain levättävä vielä lisää ja mietittävä sitten miten jatkaa eteenpäin.
