- Liittynyt
- 30.8.2003
- Viestejä
- 750
Oletko 50-,60-tai 70-luvun lapsi...
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan
turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai muilla
myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja pistorasioissa, autonovissa,
lääkepulloissa eikä kemiallisissa kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista lähteistä, EIKÄ mistään
steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä". Ne joilla oli onni asua mäellä olevan
kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä puolessavälissä
mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman onnettomuuden jälkeen tuli
tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita, katkenneita hampaita - mutta
koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen, vaikka pientä riidan tapaista
leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen. ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä syödä, oikeita
SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia - koska oltiin
aina ulkona leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa limumme,
juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku olisi
siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-, X-Box- ja muita
videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia, kännyköitä,
ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita tapaamaan,
vaikka asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin,
mennä taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa
joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin toiset, ja kun
jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi. Ketään ei sen
takia lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa,
keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin ja
jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja, menestyksiä,
tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka?
(teksti poimittu moottoripyora.orgin forumilta)
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan
turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai muilla
myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja pistorasioissa, autonovissa,
lääkepulloissa eikä kemiallisissa kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista lähteistä, EIKÄ mistään
steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä". Ne joilla oli onni asua mäellä olevan
kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä puolessavälissä
mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman onnettomuuden jälkeen tuli
tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita, katkenneita hampaita - mutta
koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen, vaikka pientä riidan tapaista
leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen. ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä syödä, oikeita
SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia - koska oltiin
aina ulkona leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa limumme,
juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku olisi
siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-, X-Box- ja muita
videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia, kännyköitä,
ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita tapaamaan,
vaikka asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin,
mennä taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa
joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin toiset, ja kun
jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi. Ketään ei sen
takia lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa,
keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin ja
jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja, menestyksiä,
tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka?
(teksti poimittu moottoripyora.orgin forumilta)