Ojentajat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja viikinki_84
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥 OJENTAJA – KÄSIVARREN VOIMAN MOOTTORI 🔥

Meta description: Tekniikat, liikkeet ja vinkit tehokkaaseen ojentajatreeniin vahvuuden ja massan kasvattamiseksi.


toolate sanoi:
No tolla sun esimerkillä ei ollut kyllä mitään arvoa todellisuuden kanssa. Laitteeseen tuota ehkä voi juuri ja juuri rinnastaa, vaikka niissäkään ei ole vastus samanlainen koko matkalla (kuten esimerkin vuoksi havainnollistit).
Kyllä sillä on. Sillä ei ole merkitystä miten vastus vaihtelee matkan varrella, kunhan molemmat vertailut tehdään samalla tavalla.
 
toolate sanoi:
Lisäksi tuo painon kaksinkertaistaminen on kyllä totaalista bullshittiä. Mä ainakin saisin puolittaa hauisliikeessä tehtävän matkan jos tuplalla painolla meinasin tehdä. Olettäen että se turha yläosa jätetään liikkeestä pois, koska se ei rasita kummallakaan painolla paskan vertaa.
Joillakin on näin, joillakin ei. Kuitenkin se oli vain esimerkki, ja siitä selviää, että painoa saa lisätä 50% täyteenen liikerataan nähden, jolloin tehty työ on sama. Uskosin, että kuka vaan pystyy laittamaan enemmänkin kuin 50% lisää. Itse pystyn laittamaan 100% lisää.
 
Powerhousu sanoi:
Kyllä sillä on. Sillä ei ole merkitystä miten vastus vaihtelee matkan varrella, kunhan molemmat vertailut tehdään samalla tavalla.
Jos nyt puhutaan vaikka hauis-scotista niin tuo vipuvarsi tekee asiat vähän monimutkaisemmaksi. Tottakai sillä on väliä jos se raskain kohta jätetään toisessa tapauksessa pois.
 
toolate sanoi:
Jos nyt puhutaan vaikka hauis-scotista niin tuo vipuvarsi tekee asiat vähän monimutkaisemmaksi. Tottakai sillä on väliä jos se raskain kohta jätetään toisessa tapauksessa pois.
Mä en nyt tajua mistä sä puhut. Siis painovoimahan vetää painoja alaspäin suurimmalla voimalla siinä vaiheessa, kun kyynärvarsi on vaakatasossa, mutta se ei kuitenkaan usein ole se liikkeen vaikein kohta, vaan siihen vaikuttaa enemmän se hauiksen voimantuotto, eli ala-asennossa lihaksen ja luun välinen kulma. Jos yhtään mietit, niin on ihan itsestään selvää, että jos vedät lähes luun suuntaisesti, tarvitset valtavasti voimaa, että saat nivelen taipumaan.

Ja tossa esimerkissähän jätettiin juurikin se vaikein kohta pois, ja tehty työ oli silti suurempi.

Edit: Siis kun sanoit, että: "Tottakai sillä on väliä jos se raskain kohta jätetään toisessa tapauksessa pois.", niin sitähän juuri koitan selittää. Vaikka raskain kohta jätetään pois, on tehty työ silti suurempi, koska painoja saa lisätä. Uskomatonta, mutta totta.
 
Powerhousu sanoi:
Ai niin. Foolle vielä yksi juttu. On totta, että en voi mennä varmaksi sanomaan, miten paljon lihaksen eri osien kuormittavuuteen voidaan vaikuttaa, mutta toisaalta et voi sinäkään. Ollaan siis aika samassa tilanteessa. Fysiikasta kyllä löytyy tähänkin ratkaisu, varsinkin hauiksen kohdalla.

Mietipä hauiksen sisä- ja ulkosyrjää, hauishan on kaksiosainen lihas. Nyt mietit kahta keppiä, jotka on nivelöity keskeltä (kyynärvarren, ja olkavarren luut) Muuta hauiksen osat kahdeksi kumilangaksi, toisen kumilangan toisen pään laitat kiinni toiseen keppiin, toisen pään toiseen keppiin. Nyt laitat toisen kumilangan sen ensimmäisen viereen. Nyt alat käännellä kepin nivelkulmaa erilaiseksi. Kumilangat venyvät ja lyhenevät. Et kuitenkaan saa millään tavalla toista kumilankaa venymään enempää kuin toista, vaikka miten vääntelet ja kääntelet kepiä missä asennossa tahansa, koska nivel ei liiku kuin yhteen suuntaan. Jos nivel liikkuisi myös sivuttain, olisi mahdollista, että toinen kumilanka on enemmän venynyt kuin toinen.

Siinä yksi todiste sitä vastaan, että hauiksen sisä- ja ulkosyrjää voi rasittaa erikseen.

No tässä esimerkissä eliminoituu ensinnäkin se, että toinen keppi voi pyöriä(kyynärvarsi). Tomi tästä antoi kivan esimerkin:

1. Koukista oikea kätesi 90 asteen kulmaan
2. Ota vasaraote
3. Laita vasen kätesi oikean käden hauislihaksen päälle
4. Käännä oikean käden kyynärvartta siten, että peukalo osoittaa oikealle päin
5. Nyt käännä kyynärvarsi takaisin vasara-asentoon
6. Toista kohdat 4 ja 5 ja tunnustele sitä oikean käden hauislihasta!

Eli siis kämmenen(otteen) asennolla on myös merkitystä miten rasitus menee hauikselle. Myös sekin vaikuttaa, että hauisten osat ovat erimittaiset. Pitkä ja lyhyt pää kuten anatomian kirjakin jo sanoo. Myös lihasten selektiivinen supistuminen on otettava huomioon.

Hyvä havainnollistus on esimerkiksi kyynärvarret kyljissä tehty haiuskääntö tangolla. Kapea ote tuntuu pitkissä päissä(hauisten sisäpuolella), leveä ote siirtää rasitusta hiukan enemmän lyhyelle päälle. Eli kyllä kyynärvarren ja olkavarren kulmaa voi aavistuksen myös muutella mikä tekee esimerkistäsi puutteellisen.
 
Powerhousu sanoi:
Mä en nyt tajua mistä sä puhut. Siis painovoimahan vetää painoja alaspäin suurimmalla voimalla siinä vaiheessa, kun kyynärvarsi on vaakatasossa, mutta se ei kuitenkaan usein ole se liikkeen vaikein kohta, vaan siihen vaikuttaa enemmän se hauiksen voimantuotto, eli ala-asennossa lihaksen ja luun välinen kulma. Jos yhtään mietit, niin on ihan itsestään selvää, että jos vedät lähes luun suuntaisesti, tarvitset valtavasti voimaa, että saat nivelen taipumaan.

Ja tossa esimerkissähän jätettiin juurikin se vaikein kohta pois, ja tehty työ oli silti suurempi.
Aivan, eli asia ei ole niin yksinkertainen kun oletat. Tarkoitin, että tuosta sun laskelmasta jää se hankalin kohta kokonaan pois toisessa tapuksesta. Jokainenhan voi kokeilla tekemällä vaikka 5 sentin liikettä scotissa eri asteiden väliltä ja miettiä mikä tuntuu raskaimmalta. Ei ne kaikki pätkät tunnu samalta. Tätä nyt on helvetin hankala selittää, mutta tarkoituksena oli tuoda se asia vaan esille että toi sun laskuesimerkki kusee aika täysillä. Jo toi tehty työkin on aika huono esimerkki, koska siitä ei voi vetää yhtään mitään johtopäätöstä lihaksen kasvamisesta (siis jos verrtaan kahta eri suoritusta ja painoa).
 
foo sanoi:
No tässä esimerkissä eliminoituu ensinnäkin se, että toinen keppi voi pyöriä(kyynärvarsi).
Itse asiassa ne luut ei pyöri juurikaan. Ne on melko kiinteästi kiinni kyynärluussa, mutta ranteessa höllemmin. Kun rannetta kääntää, kiertyvät luut toistensa suhtee, mutta eivät kyynärpään suhteen. Hauiksen pituus muuttuu, koska kiinnityspiste loittonee tai lähenee sen mukaan miten kättä kierretään. Lisäksi hauiksen osat yhdistyvät jo ennen kiinnityskohtaa. Jos toinen hauiksen pää kiinnittyisi kyynärluuhun, ja toinen värttinäluuhun, olisi käden asennolla merkitystä. Mutta kun ne kiinnittyvät samaan luuhun, ei lihaksen toinen puoli veny toista enempää, on ranne missä asennossa tahansa.
 
toolate sanoi:
Aivan, eli asia ei ole niin yksinkertainen kun oletat. Tarkoitin, että tuosta sun laskelmasta jää se hankalin kohta kokonaan pois toisessa tapuksesta. Jokainenhan voi kokeilla tekemällä vaikka 5 sentin liikettä scotissa eri asteiden väliltä ja miettiä mikä tuntuu raskaimmalta. Ei ne kaikki pätkät tunnu samalta. Tätä nyt on helvetin hankala selittää, mutta tarkoituksena oli tuoda se asia vaan esille että toi sun laskuesimerkki kusee aika täysillä. Jo toi tehty työkin on aika huono esimerkki, koska siitä ei voi vetää yhtään mitään johtopäätöstä lihaksen kasvamisesta (siis jos verrtaan kahta eri suoritusta ja painoa).
Ei se kuse, usko pois. Sillä ei ole merkitystä miten se vastus vaihtelee siinä liikkeen välillä. Siis tottahan se on, että siinä vaikeimmassa kohtaa tarvitaan enemmän voimaa, ja jos se jätetään pois, niin liike helpottuu. Mutta sä unohdat sen, että painoja pitää lisätä, jotta liikkeestä tulee taas yhtä raskas. Tässä tapauksessa painoja voidaan lisätä jopa niin paljon, että liikkeestä tulee raskaampi. Jos mä nyt vielä teen tästä kunnon esitelmän eri voimakäyrien kanssa, niin kuka sitä jaksaa enää lukea? pointti on se, että tässä vertaillaan ainoastaan täyttä liikerataa ja vajaata liikerataa. Se mitä liikettä käytetään, ei ole oleellista, koska molemmissa tapauksissa käytetään samaa liikettä.
 
Powerhousu sanoi:
Ei se kuse, usko pois. Sillä ei ole merkitystä miten se vastus vaihtelee siinä liikkeen välillä. Siis tottahan se on, että siinä vaikeimmassa kohtaa tarvitaan enemmän voimaa, ja jos se jätetään pois, niin liike helpottuu. Mutta sä unohdat sen, että painoja pitää lisätä, jotta liikkeestä tulee taas yhtä raskas. Tässä tapauksessa painoja voidaan lisätä jopa niin paljon, että liikkeestä tulee raskaampi. Jos mä nyt vielä teen tästä kunnon esitelmän eri voimakäyrien kanssa, niin kuka sitä jaksaa enää lukea? pointti on se, että tässä vertaillaan ainoastaan täyttä liikerataa ja vajaata liikerataa. Se mitä liikettä käytetään, ei ole oleellista, koska molemmissa tapauksissa käytetään samaa liikettä.
Kyllä se kusee :)
Otetaan scott taas esimerkiksi. Koko liikerata on 1 jonka toinen tekee ja toinen tekee 3/4, massat (x=2, x=4). Jaetaan liikkeen osuus pätkiksi A,B,C,D. A on kohdista pahin siihen tarvitaan 10*x työ, B vastavasti 6*x, C 3*x ja D=0. Yritin nyt vaan mutulla heittää noita. eli tosta saadaan koko liikeradalle työksi 38 ja 3/4 liikeradalle 36. Tämä kuvaa mielesäni paremmin tätä liikettä. Noista luvuista nyt voi olla jokainen ihan eri mieltä, mutta tuossa nyt vaan esimerkkiksi.
 
Mä voisin tuoda kuivuneen, haperon ja mitättömän korteni tähän kekoon heittämällä omien kokemuksieni pohjalta, että scott hauiskäännon vaiheella missä käsi on lähestulkoon suorana, ei ole pierun kuorenkaan vertaa tekemistä hauiksen kasvattamisen kanssa. Tuntuu lähinnä, että nivelet huutaa Niveaa ja kyynerpään alue räjähtää kappaleiksi hetkellä millä hyvänsä ja hauis ei tee mitään. Siksi jätän sen suosilla pois ja jumppaan 3/4 liikerataa. Kiitos.
 
Pulla sanoi:
Mä voisin tuoda kuivuneen, haperon ja mitättömän korteni tähän kekoon heittämällä omien kokemuksieni pohjalta, että scott hauiskäännon vaiheella missä käsi on lähestulkoon suorana, ei ole pierun kuorenkaan vertaa tekemistä hauiksen kasvattamisen kanssa. Tuntuu lähinnä, että nivelet huutaa Niveaa ja kyynerpään alue räjähtää kappaleiksi hetkellä millä hyvänsä ja hauis ei tee mitään. Siksi jätän sen suosilla pois ja jumppaan 3/4 liikerataa. Kiitos.
Kun paino on kontrollissa koko ajan, eli tehdään kontrolloitu negatiivinen vaihe ja pysäytetään paino ennen liikkeen suunnan vaihtoa niin ei luulis nivelten huutavan hoosianna varsinkin kun painot ovat pienemmät kuin tuossa 3/4 osa liikkeessä. Jätätkö muissakin vastaavissa liikkeissä suorituksen vajaaksi, esim reisikoukistuksessa? Enkä nyt ole missään vaiheessa sanonut, että liike kannattaisi täysin suoraksi päästää.
 
toolate sanoi:
Kyllä se kusee :)
Otetaan scott taas esimerkiksi. Koko liikerata on 1 jonka toinen tekee ja toinen tekee 3/4, massat (x=2, x=4). Jaetaan liikkeen osuus pätkiksi A,B,C,D. A on kohdista pahin siihen tarvitaan 10*x työ, B vastavasti 6*x, C 3*x ja D=0. Yritin nyt vaan mutulla heittää noita. eli tosta saadaan koko liikeradalle työksi 38 ja 3/4 liikeradalle 36. Tämä kuvaa mielesäni paremmin tätä liikettä. Noista luvuista nyt voi olla jokainen ihan eri mieltä, mutta tuossa nyt vaan esimerkkiksi.
Mutta tota sunkin kaavaa sekoittaa se, että mietit ainoastaan maan vetovoimaa liikken eri vaiheissa. Toi siis pätee ainoastaan sille, jossa aloitusasennossa kyynärvarret ovat vaakatasossa. Jos kulma on vaikkapa 45 astetta, on vaikein vaihe sun kaavan mukaan siinä kohtaa, kun kyynärvarret ovat vaakatasossa, mutta sehän ei ole täysin totta. Liike on silti vaikein siinä kohtaa kun kädet ovat täysin suorana. Tossa sun kaavassa siis luvut A ja C kohdissa olisivat samat, ja B kohdassa suurimmillaan. Ja tässä tapauksessa taitaapi olla tehokkaampaa tehdä hieman vajaita.

Ja yritä nyt ymmärtää, että näitä pitää yksinkertaistaa, että joku muukin ne tajuaa kuin sinä. Siksi otin esimerkiksi liikken jossa vastus on sama koko ajan.
 
Powerhousu sanoi:
Itse asiassa ne luut ei pyöri juurikaan. Ne on melko kiinteästi kiinni kyynärluussa, mutta ranteessa höllemmin. Kun rannetta kääntää, kiertyvät luut toistensa suhtee, mutta eivät kyynärpään suhteen. Hauiksen pituus muuttuu, koska kiinnityspiste loittonee tai lähenee sen mukaan miten kättä kierretään. Lisäksi hauiksen osat yhdistyvät jo ennen kiinnityskohtaa. Jos toinen hauiksen pää kiinnittyisi kyynärluuhun, ja toinen värttinäluuhun, olisi käden asennolla merkitystä. Mutta kun ne kiinnittyvät samaan luuhun, ei lihaksen toinen puoli veny toista enempää, on ranne missä asennossa tahansa.

Mun anatomian tuntemus ainakin paranee tässä :) Tuota... en ole varma puoltaako tämä kummankaan kantaa muutenkaan. Lihaksen venyminen ei kuitenkaan ole ainoa lihaskasvuun vaikuttava tekijä. Se mitä muistaisin hauiksen kiinnityskohdista on, että ne kiinnittyvät hiukan eri korkeuksille kyynärvartta. Näin supinaatio vaikuttaisi vielä enemmän?

Tarkoitatko siis tällä ettei supinaatio vaikuta hauiksen supistumiseen? Tai että oteleveys ei vaikuta kohdistumiseen? Joka tapauksessa hauis on epäedullisimpia esimerkkejä lihasten selektiivisestä supistumisesta. Parempi olisi tarkastella esimerkiksi ojentajaa.
 
toolate sanoi:
Kun paino on kontrollissa koko ajan, eli tehdään kontrolloitu negatiivinen vaihe ja pysäytetään paino ennen liikkeen suunnan vaihtoa niin ei luulis nivelten huutavan hoosianna varsinkin kun painot ovat pienemmät kuin tuossa 3/4 osa liikkeessä. Jätätkö muissakin vastaavissa liikkeissä suorituksen vajaaksi, esim reisikoukistuksessa? Enkä nyt ole missään vaiheessa sanonut, että liike kannattaisi täysin suoraksi päästää.
itse asiassa reisikoukistus ottaa sika hyvin kun sen jättää hivenen vajaaksi.
 
Powerhousu sanoi:
Mutta tota sunkin kaavaa sekoittaa se, että mietit ainoastaan maan vetovoimaa liikken eri vaiheissa. Toi siis pätee ainoastaan sille, jossa aloitusasennossa kyynärvarret ovat vaakatasossa. Jos kulma on vaikkapa 45 astetta, on vaikein vaihe sun kaavan mukaan siinä kohtaa, kun kyynärvarret ovat vaakatasossa, mutta sehän ei ole täysin totta. Liike on silti vaikein siinä kohtaa kun kädet ovat täysin suorana. Tossa sun kaavassa siis luvut A ja C kohdissa olisivat samat, ja B kohdassa suurimmillaan. Ja tässä tapauksessa taitaapi olla tehokkaampaa tehdä hieman vajaita.

Ja yritä nyt ymmärtää, että näitä pitää yksinkertaistaa, että joku muukin ne tajuaa kuin sinä. Siksi otin esimerkiksi liikken jossa vastus on sama koko ajan.
Itse asiassa en miettinyt sitä maanvetovoiman näkökulmasta vaan siitä kuinka hankalalta liike oikeasti tuntuu eri kohdissa. Sanoinkin tuossa aikasemmin että ymmärsin tuon laskutavan liikeessä jossa vastus tuntuu samalta koko liikkeen ajan. Mutta ei tätä tosiaan kannata vääntää, enkä ole missään vaiheessa tarkoittanut että oma tapa olisi parempi. Voisin taas pitkästä aikaa kokeilla tuota vajaata liikerataa ja verrata kehitystä tuohon kokonaiseen liikerataan.
 
Hyvä tapa kokeilla minne liikkeet menee on voidella kohdelihas linimentillä. Esimerkiksi yrttilinimenttiä sai ainakin ennen apteekista ja se potkii mukavasti lämpöä sinne missä verenkierto kiihtyy :)

Ojentajan alaosa on hyvä kokeilupaikka selektiiviselle supistumiselle. Voitele koko ojentaja linimentillä. Aloita tekemään suoraan ilman muita lämmittelyliikkeitä jm's pressiä. Mutta huom.! Teetkin vain sitä pelkkää ees-taas liikettä rinnan ja naaman välillä 15-20 toistoa sopivan mukavalla painolla. Ei siis sitä punnerrusta mukaan ollenkaan. Näin teen itse silloin tällöin kyseistä liikettä, koska se punnerrus IMO on ihan turha vastuksen mennessä ojentajan heikon alueen ehdoilla. Punnerrukset sitten omanaan. No joka tapauksessa, jos kuumotus ei tunnu selvästi ojentajan alaosassa kovempana suhteessa muuhun ojentajaan niin johan on kumma. Samaa voi kokeilla hauisliikkeissä, joskin efekti ei tule yhtä selvänä. Kokeilemalla selviää:)
 
toolate sanoi:
Kun paino on kontrollissa koko ajan, eli tehdään kontrolloitu negatiivinen vaihe ja pysäytetään paino ennen liikkeen suunnan vaihtoa niin ei luulis nivelten huutavan hoosianna varsinkin kun painot ovat pienemmät kuin tuossa 3/4 osa liikkeessä. Jätätkö muissakin vastaavissa liikkeissä suorituksen vajaaksi, esim reisikoukistuksessa? Enkä nyt ole missään vaiheessa sanonut, että liike kannattaisi täysin suoraksi päästää.
Itse asiassa jätän. Siinä sama homma kuin tässä scottihauberissa. Kaikkein vaikein siinä liikkeessä on saada se ensimmäinen toisto sieltä liikkeelle kun siinäkin tuntuu, että polven alue nivelineen hajoaa sirpaleiksi, eikä takareidessä tunnu mitään vaikka kuinka vetäisi.

Ja tuosta liikeradan vajauden määrästä nyt en osaa älyttomän tarkasti sanoa kun en ole niitä radiaaneja astelevyllä mitannut ;) mutta fiilispohjalta sen verran vajaaksi jätän ettei ihan siellä tapissa käy ja tapahdu em. perin ilkeää paikkojen vihlomista.


Edittiä: Nyt kun ollaan vauhtiin päästy niin ottakaas muuten joku tästäkin aihesta klippiä niin päästään paremmin analysoimaan.
 
toolate sanoi:
Itse asiassa en miettinyt sitä maanvetovoiman näkökulmasta vaan siitä kuinka hankalalta liike oikeasti tuntuu eri kohdissa. Sanoinkin tuossa aikasemmin että ymmärsin tuon laskutavan liikeessä jossa vastus tuntuu samalta koko liikkeen ajan. Mutta ei tätä tosiaan kannata vääntää, enkä ole missään vaiheessa tarkoittanut että oma tapa olisi parempi. Voisin taas pitkästä aikaa kokeilla tuota vajaata liikerataa ja verrata kehitystä tuohon kokonaiseen liikerataan.
Juu, ei kannata. Molemmat on osaltaan oikeassa. Mun esimerkki on liikaa vajaan liikeradan eduksi, sun esimerkki kokonaisen liikeradan eduksi. Tässä siis vaikuttaa se, mistä kulmasta liike aloitetaan. Jos kulma on oikea, on A ja B samat, eli 10, jolloin vajaalla liikeradalla on tehokkaampi tapa. Siis laskujen mukaan.
 
Pulla sanoi:
Itse asiassa jätän. Siinä sama homma kuin tässä scottihauberissa. Kaikkein vaikein siinä liikkeessä on saada se ensimmäinen toisto sieltä liikkeelle kun siinäkin tuntuu, että polven alue nivelineen hajoaa sirpaleiksi, eikä takareidessä tunnu mitään vaikka kuinka vetäisi.
Tuo onkin eriasia kun liike aloitetaan. Samalla tavalla se eka nollista lähdetty toisto tuntuu, mutta sitten se on huomattavsti helpompaa kun lihas on jännitettynä valmiiksi. Mutta eiköhän tämä ollut tässä. molempi parempi.
 
Btw hienoja laskuja..
Ja nyt olis kiva nähdä niitä :kuvia: kaikkien hauiksista :D
Ihmettelen vaan yhtä asiaa; onko vaikea ymmärtää sitä, että kyynärpään suoristamisella ainakaan minä en tarkoita lukkoasentoa? Negatiivinen vaihe itselläni päättyy siihen, kun kyynärpää on mahd. suorana -mutta vielä pystyn jännittämään hauislihasta. Sama juttu yläasennossa; kun lihasjännitys loppuu niin loppuu liike.
Lisälaskelmia ja kuvia odotellessa :)
 
Back
Ylös Bottom