Akkeli sanoi:
Toi riippuu pikemminkin siitä missä kulmassa sun olkavarret on vaakatasoon nähden. Eli missä vaiheessa painon vipuvarsi on pisimmillään.
Juu ei, kyllä mä puhuin ihan pelkästä hauiksesta, en tietystä liikkeestä. Ton liikkeen ja kulmat saa unohtaa kokonaan. Siis onhan se noin, mitä sanoit, mutta sitä en tarkoittanut. Ihan työnkin puolesta olen joutunut perehtymään jonkin verran lihasten voimantuottoon, ja mitä suoremmaksi käden päästät, sitä vähemmän hauis tuottaa voimaa. Sama tapahtuu ihan ylhäällä. Eli hauislaitteissa tulisi olla kevennetty aloitus- ja lopetusasento.
Inkeri sanoi:
Eikö nää hommat pitäis mennä niin, että yritetään mennä sieltä mistä aita on korkein eikä matalin..
Näinhän se on, mutta usko pois, aita ei ole korkein siinä kohtaa, kun yrität keinotekoisesti lisätä liikkeen vastusta tekemällä sen vaan mahdollisimman vaikeasti. Siihen vaikuttaa liikkeen pituus ja painojen määrä. Jossakin on se kohta, varsinkin hauiksella, että vaikka lyhennät liikerataa, on lihaksen tekemä työ silti suurempi, koska voit lisätä painoa enemmän suhteessa liikeradan lyhenemiseen. Selitetäänpä tämä fysiikalla :D :
Tässä esimerkissä tehdään hauista laitteella, jossa on koko liikkeen ajan sama vastus kulmasta riippumatta. On helpompi laskea, ja tulokset ovat silti vertailukelpoisia. Lasketaan siis lihaksen tekemä työ, joka on F*s, eli tässä tapauksessa vastus Newtoneina x liikkeen pituus. Liikkeen koko pituudeksi valitsin puoli metriä. Sillähän ei ole merkitystä vaikka se olisi 100m, kunhan suhteet on oikein.
Täysi liikerata: Laitteessa on vastusta 20kg*9.81m/s^2=196.2N.
Tämä kerrotaan liikkeen pituudella, johonka otan ainoastaan ylös noston. Alas laskulla ei ole merkitystä, jos se jätetään molemmista pois. Eli 196.2N*0.5m=98.1J
Vajaa liikerata: Liikeradan pituus on 3/4 koko liikeraasta, eli 0.5*(3/4)=0.375m
Vastusta voidaan nostaa (omien, ja monen muun kokemuksien mukaan) kaksinkertaiseksi, eli 40Kg:aan.
40kg*9.81m/s^2*0.375m=147.15J
Eli lihaksen tekemä työ on vajaalla liikeradalla 50% suurempi kuin kokonaisella.
Alaslaskuvaiheen voi ottaa tähän myös mukaan, jolloin siis lasketaan mukaan liikkeeseen kulunut aika, jolloin saadaan tulokseksi teho. Sama tehon kanssa, eli alaslaskua ei voi hidastaa loputtomasti, koska painoa joudutaan pienentämään sitä mukaa kun alaslasku hidastuu. Jossakin kohtaa on se optimaalinen alaslaskun nopeus. En jaksa alkaa sitä laskemaan, koska en tiedä miten paljon painoa joutuu vähentämään, jos vaikka eksentrisen vaiheen pituutta joka toistolla lisätään 1 sekunnilla. Maalaisjärki kuitenkin sanoo, että tehokkainta ei ole 1kg painolla minuutin mittainen eksentrinen vaihe, eikä myöskään 50kg:n painolla 0.5s mittainen eksentrinen vaihe. Jossakin on siis se kohta, jolloin teho on kaikista suurin.
Kuten näet, niin fysiikan lait pätee ihan tähänkin harrastukseen, liikkeen keinotekoinen vaikeuttaminen (liikettä hidastamalla, liikekrataa pidentämällä, jännitykseen keskittymällä) ei ole aina paras tapa.
Tuliko tarpeeksi ratakiskosta väännettynä? :D Jos Foolla on oikeus hifistellä hauiksen sisä- ja ulkosyrjän kanssa, on mulla oikeus hifistellä fysiikan kanssa. ;)
Jos en ihan väärin muista niin puhuit heilutellees scotissakin melki 40kg:n kässäriä hauiskäännössä?
Oon joskus katellut salilla minkä kokonen möllykkä se on ja taitaa mennä vielä jokunen vuosi ennenkuin meikäläinen liikuttaa sellasta mihinkään...
