Noniin, joko tälle melkoisen vahvalle väitteelle saisi jonkinlaista lähdeviittausta esim. psykologian tutkimuksesta? Totta kai tapaus varmasti seuraa ja varjostaa elämää, ehkä jopa loppuun saakka, mutta varmasti moni lapsena hyväksikäytetty kokee kuitenkin elävänsä "tärkeää elämää", ts. ei haluaisi kuolla.
Valitettavasti nämä minun väitteeni ovat elävästä elämästä. Kertomallani en tarkoittanut etteikö se elämä olisi tärkeää. Tottakai pedofilian uhri pyrkii siihen normaaliin ja onneliseen elämään, eikä sitä kuolemaa halua. Nuo traumat ja arvet mitä tapahtumasta jää ovat niin voimakkaat ja ns. "alkukantaiset", ettei niitä voi itsekseen käsitellä. Alitajunta on ikään kuin hälytystilassa ja tavallaan
vaatii asian käsittelemistä, vaikka uhri itse
yrittää päästä siitä tunteesta systemaattisesti eroon. Tarpeeksi kauan kun elää tuollaisen rankan sumun ja usvan kanssa, eikä ns. helpotusta löydy sen "äänen" hävittämiseen päästä, sen haluaa keinolla millä tahansa "sammuttaa"...
"Harmi, että jäit henkiin! Olisi parempi jos olisit kuollut!"
A-haa
En mä nyt tummosta meinannu. Kommunikaatio flobi :( Tästä olen samaa mieltä, toivottavasti kukaan ei ajattele noin.
Siis totta kai kuolema tällä tapaa ajateltuna on "helppo ratkaisu". Jos kuitenkin seurataan sitä minun ajatuskulkuani niin huomataan, että elämä on kaikki mitä ihmiseltä voi viedä. Ihminen, ihmisyys on elämistä ja sen ennenaikainen loppuminen jonkun toisen toimesta vastoin sinun tahtoasi on pahin seuraus kaikista. Tämä ei tietenkään koske itsemurhaa monessakaan tapauksessa.
Samaa mieltä. Kuolema pedofilian uhrille on keino sammuttaa se paha päästä ja saavuttaa viimein se rauha. Tarkentaakseni aiempia komenttejani, ei uhri itse kuolemaa halua, vaan nimenomaan sen paskan loppumista.
Lisätään nyt kuitenkin, että ylivoimaisesti suurin osa esim. pedofiilien uhreista tai aikuisena raiskatuksi tulleista ihmisistä ei päädy tappamaan itseään.
Nuo kaksi asiaa pitäisi erottaa toisistaan vaikka itse rikos on samanlainen. Aikuinen ymmärtää mistä on kyse, lapsi ei. Lapsi joutuu kasvamaan ja oppimaan ymmärtämään mitä on tapahtunut. Aikuinen voi suoranaisesti alkaa käsittelemään tapahtunutta ja selviämään siitä.
Ne pedofiilin uhreista, jotka apua ovat pystyneet/osanneet/uskaltaneet hakea, on varmasti pienempi todennäköisyys lähteä oman käden kautta.
Todellisuudessa näihin tilastoihin päätyneet uhrit ovat hyvin pieni prosentti siitä todellisesta uhriluvusta.
