Ajattelin juuri samaa. Että sattuuhan tuota muillakin kulkineilla kaikenlaista. Ja jopa ilman kulkuneuvoja.
Pelkään lentämistä kuin vokotti neuloja.
Minäkin, mutta kyllä se aina hetkeksi hälvenee Mielestä. Silti aina vähintään siinä kiihdytyksen aikana käy Mielessä, että jäiköhän tämä nyt viime hetkiksi.
Sekään ei ole mukavaa, kun kone sammuu siinä kentällä ennen lähtöä teknisen vian vuoksi. Tosin parempi se siinä on sammua, kuin ilmassa. Aina se on huoltotoimien jälkeen käyntiin siitä lähtenyt.
Minulle pahin on se vaihe, kun on irrottu maasta ja lentäjä höllää kaasua. Aina on sellainen tunne, että "Älä nyt vielä! Paina sitä kaasua!".
Toinen ikävä fiilis tulee siitä, kun koneeseen mennessä näkee jotain vähän rähjääntyneen oloista. Niin kuin ulkopinnalla paikka, joka niitattu kiinni. Että kestääkö tuo paikka ja jos se lähteekin irti, niin tuleeko
lentoturmatutkinta. Kesti se.
Sinänsä kävi tuuri, kun aikoinaan olin elämäni ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Turbulenssia oli niin, ettei meinannut jakkarassa pysyä. Mutta pysyy siinä, kun on vyö kiinni. Luulin, että se matkanteko on aina sellaista, niin en osannut olla kovin huolissani. Kuulemma ei aina ole. Myöhemmin huomannut, että ei se tosiaan ole. Kahvikin yleensä pysyy kupissa.