- Liittynyt
- 13.6.2008
- Viestejä
- 4 731
Näinhän sen täytyy olla, ja silti on vaikeaa ymmärtää ettei ihminen itse pysty tai suostu näkemään sitä spiraalia, mikä tästä syntyy kun pahaa oloa jatkuvasti maksimoi viinalla.
Minä olen omalla kohdallani analysoinut taipumustani holtittomaan viinanjuontiin. Mulla ei ole esiintynyt taipumusta aggressiivisuuteen, mutta typeryyksien tekemiseen kylläkin. Niiden selvittelyyn tarvittiin sitten toisinaan poliisia, nyrkkejä jne... Olen retrospektiivissä tullut siihen tulokseen, että olen nuorempana elänyt järkeni rakentamassa vankilassa. Viinan avulla pääsin sieltä ulos toteuttamaan itseäni. Omista fiksaatioistaan ei ole helppo päästä eroon. Paljon helpompi on splitata elämä järkevään päiväelämään ja päräyttävään yöelämään. Jossain kohtaa koen onnistuneeni integroimaan nämä puolet yhteen. Nykyään koen sekoilevani rakentavasti pitkin päivää, eikä sen myötä enää janota öisin.