Off-topic 24h - Ihmettele maailmaa ja anna keskustelun virrata vapaasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Off-topic 24h – Kaikki mikä ei sovi mihinkään muualle, mutta on pakko sanoa

Meta description: Keskustelua arjesta, ilmiöistä ja randomeista jutuista ympäri vuorokauden – auki kaikelle mitä mielessä liikkuu.


Screenshot_20250911_195212_Duolingo.webp

Si si.
 
Siis lääkkeitä nämä kyllä tuo ihan hulluna. Aina kun kysytty et onko kipuja oon sanonu et ei oo ku vaan makoilee, ja jatkuvasti ne tuo lisää huumeita silti. Huomenna kai päästään kuvaamaan ja tänään illemmalla siirryn ortopediselle. Tai tollasta ne ainakin jutteli, vaikee täs on kotiuttaakaan kun ei pysty ku makaamaan.

Toivon että oma kokemus olis positiivisempi, en kyllä oo vielä valmis puolikuntoiseks.
Mä taas en saanu leikkauksen jälkeen lääkkeitä vaikka pyysin, lekurille hoitajat väitti etten kuulemma tarvinnu.
 
Opettelitko ihan itsenäisesti Minkin opetuksella ns. kielikylvyssä? heh.. vai oliko jotain itseopiskelu materiaalia, että saa ihan perus jutut haltuun aluksi?
Aikanaan yhden kaverin isoveli meni Saksaan töihin (oli joku Suomalainen firma työnantaja ja jotain finskifirman automaatio juttuja huolsi/tarkasti sakemannien voimalaitoksissa). Tyyppi ei osannut sanaakaan saksaa lähitiessään ja enklantikin oli A yliop. kirjoituksissa.

Reilu vuoden päästä oli sujuva Saksan Kielen taito. Töissä ns. kielikylpyä ja kotona luki kielioppia ja opetteli sanavarastoa.
Lähdin tosiaan aika tasan 2v sitten ihan nollasta minkkini opetuksella ilman minkäänlaisia esiopiskeluja alussa ihan sana kerrallaan alkaen jatkuvasti käytetyistä, ”päivää”, ”iltaa”, ”huomenta”, ”kuinka voit”, ”laita se suuhun” jne. Sen jälkeen lyhyitä helppoja lauseita mutta silti ensimmäiset viikot ja kuukaudetkin oli kyllä masentavia. Sitä mukaa kun opin uusia sanoja ja lauseita, unohdin aiemmin opittuja FIFO-ilmiönä mutta vähitellen ne kuitenkin alkoi jäädä päähän kun toistoa tuli joka päivä. Opetusmetodithan perustuivat puhtaasti pelkoon, eli kun unohdin jotain jo aiemmin opittua, palaute oli brutaalia, jonka takia en uskaltanut enää unohtaa.

Nyt tällainen pariskunnan arkinen kommunikointi on ihan sujuvaa mutta kuten tuossa mainitsitkin, niin sanastoa pitäisi opiskella, nyt se on tosi suppea, kun en ole nähnyt vaivaa sen laajentamiseen muuten kuin puhumalla. Toinen ongelma on nopeatahtisen puheen ymmärtäminen ko. kielellä. Ainakin minulla käy niin, että sanoja on vaikea erottaa toisistaan, jonka takia ne kuulostavat tuntemattomilta sanoilta. Oma puhe on jo suht nopeaa mutta kuulostaa kuulemma siltä, kuin jälkeenjäänyt venäläinen puhuisi, jollaista palautetta on tietysti aina mukava kuulla.

Asiaan liittyen ½-huvittava muisto yli 10v takaa, kun tuo minkki muutti ensimmäisen kerran Suomeen ja opeteltiin juuri noita perussanoja + kirosanoja suomeksi. En muista enää mikä suomenkielinen sanonta se oli mutta joku normaali arkinen kuitenkin, jota käytetään jatkuvasti. Sen sijaan, että olisin opettanut, miten se sanotaan oikeasti suomeksi, opetin sen läpällä muotoon ”haluan /ccn”. Voitte kuvitella, kuinka koomiselta se kuulosti venäläisellä aksentilla lausuttuna kun se tuli vielä monta kertaa päivässä. Jossain vaiheessa iski kuitenkin pelko, että mitä jos se sanoo tuon joidenkin muiden ihmisten läsnä ollessa, vaikka vanhempieni luona, joten oli pakko kertoa mitä se oikeasti tarkoittaa. Jostain syystä hän ei osannut ottaa asiaa huumorilla, joten siitä(kin) tuli sanktioita. Melkoinen vekkuli sitä on joskus ollut.
 
Pieni arvauskisa tähän väliin. Tämä päivä on vielä töitä ja sitten alkaa viikon loma. Vietän viikosta valtaosan mökillä kalastellen ja Everstin kanssa strategisia neuvotteluja käyden. Mikä on muutos aamupainossa ma 22.9. arjen jälkeen koittaessa? Tänä aamuna lukema oli 99,9kg. Lähimmäs arvanneelle mainetta ja kunniaa.
Lisätietona mainittakoon, että joskus takavuosina viikko Kanarialla 120 -> 127 kg.
 
Hiton hankala ostella taas lappuja. Valmet ja Metso sais tulla alemmas, että kiinnostaisi. Vähän semmoista tuumailen, että josko korkea kullan hinta laittaisi kaivosyhtiöiden joulupukin säkkiin uudet porakanget, niin Ruotsista Alleima ostot aloitettu. Ei ole vielä noussut kuten emoyhtiönsä Sandvik.
 
Asiaan liittyen ½-huvittava muisto yli 10v takaa, Sen sijaan, että olisin opettanut, miten se sanotaan oikeasti suomeksi, opetin sen läpällä muotoon ”haluan /ccn”. Voitte kuvitella, kuinka koomiselta se kuulosti venäläisellä aksentilla lausuttuna kun se tuli vielä monta kertaa päivässä. Jossain vaiheessa iski kuitenkin pelko, että mitä jos se sanoo tuon joidenkin muiden ihmisten läsnä ollessa, vaikka vanhempieni luona, joten oli pakko kertoa mitä se oikeasti tarkoittaa. Jostain syystä hän ei osannut ottaa asiaa huumorilla, joten siitä(kin) tuli sanktioita. Melkoinen vekkuli sitä on joskus ollut.
Tästä tulee mieleeni miten ranskalainen kaveri kyläili meillä Suomessa. Se kuunteli suomenkielistä puhetta ja virnuili välillä itsekseen. Lopulta se kysyi mitä tarkoittaa "on kyllä", jota toistellaan monesti päivässä. On kuulemma ranskaksi juurikin /ccn.

Kielen opetukseen liittyvät riskit ovat muuten todellisia ja vakavia. Kerran vaimoni arvokkaat kaverit saapuivat kylään. Kääpiöt riensivät heti esittelemaan taitojaan ja tietojaan. Yksi niistä sattui olemaan pökälekäärme, joka esiintyy biologian kuvakirjassa, jota heille luin. Pökälekäärme oli iso hitti kääpiöille ja sitä esiteltiin riemukkaasti tädeille. Nämä osasivat lukea ja valistivat kääpiöitä, että se on kyllä boakäärme. Siihen kääpiöt protestoivat, että isä kyllä opetti... Käärmeen tarkasta lajimäärityksestä sitten keskustelimme vaimon kanssa myöhemmin iltasella.
 
Kielen opetukseen liittyvät riskit ovat muuten todellisia ja vakavia. Kerran vaimoni arvokkaat kaverit saapuivat kylään. Kääpiöt riensivät heti esittelemaan taitojaan ja tietojaan. Yksi niistä sattui olemaan pökälekäärme, joka esiintyy biologian kuvakirjassa, jota heille luin. Pökälekäärme oli iso hitti kääpiöille ja sitä esiteltiin riemukkaasti tädeille. Nämä osasivat lukea ja valistivat kääpiöitä, että se on kyllä boakäärme. Siihen kääpiöt protestoivat, että isä kyllä opetti... Käärmeen tarkasta lajimäärityksestä sitten keskustelimme vaimon kanssa myöhemmin iltasella.
Tästä jotenkin muistui mieleen miten eskari-ikäisen kääpiön kanssa lauleskeltiin lastenlauluja ja vähän muitakin. Kontra Virtasen Onomatopoettinen alkoholiliike aka kuinka eläin sanoo tuotti iskälle monet hyvät naurut, ärrää sortavan kääpiön suusta kirahvi sanoo öri öri öri oli enemmän kuin huvittavan kuuloista. Mutta sanomista tuli, myöhemmin.
 
Jaahas. Pahimmassa tapauksessa saa odotella viikonlopun yli magneettia kun vissiin pieni ruuhka siellä. Jos nyt pääsis sentään täältä nykyiseltä paikalta osastolle asti niin sais olla ainakin enemmän rauhassa. Vaikka ihan lysti on ollut kuunnella kipakkaa 95v mummoa joka vittuilee aivan täysiä hoitajille ja lääkäreille jos ne yrittää puhua kirjakielellä hänelle. Mut vaikea täällä on nukkua.
 
Back
Ylös Bottom