Off-topic 24h - Ihmettele maailmaa ja anna keskustelun virrata vapaasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Off-topic 24h – Kaikki mikä ei sovi mihinkään muualle, mutta on pakko sanoa

Meta description: Keskustelua arjesta, ilmiöistä ja randomeista jutuista ympäri vuorokauden – auki kaikelle mitä mielessä liikkuu.


Minä tarvitsisin vähän vinkkejä kirjoittamiseen ja ehkä vähän esiintymiseenkin. Kaikesta täytyy koulussa tehdä joku essee ja pitää joku seminaari siihen vielä päälle ja en oikein osaa kunnolla kumpaakaan. @Fea ja @Delgado kirjoittaa tosi hyvin ja fiksusti, niin olisiko teillä mitään vinkkejä siihen puoleen? Miten sais sujuvaa tekstiä aikaseksi?
Minä valitettavasti oikein osaa antaa vinkkejä kirjoittamiseen, koska minun luontainen vahvuuteni on aina ollut kielellinen lahjakkuus, sekä suullinen että kirjallinen. Tämä tarkoittaa, että itseni ilmaisu sekä suullisesti että kirjallisesti on minulle helppoa ja vaivatonta, tekstiä tulee ihan itsestään.
Vastapainoksi en sitten omaa minkäänlaista sävelkorvaa, rytmitajua tai kädentaitoja.

Minä osaan kirjoittamiseen vinkata lähinnä, että kirjoita ja lue. Tosi tylsää, tiedän. Ja kirjoita niin, että vain kirjoitat. Stilisoinnin aika on vasta myöhemmin.

Koulutehtäviin on kuitenkin helpompi vinkata;

- Opettele esseen runko, eli johdanto, runko ja lopetus. Johdannossa on yleiset näkökulmat, sisällön rajaukset ja tavoitteet. Rungossa vastataan johdannossa esitettyihin kysymyksiin, argumentoidaan puolesta ja vastaan jne. Lopussa vedetään asia yhteen ja palataan takaisin johdantoon ja esitetään päätelmiä.
Eli käytännössä; jokainen essee on rakenteltaan ihan samanlainen. Muutaman kun teet sillä ajatuksella, että täytät vain lihat rungon ympärille, niin esseet sujuvat ihan itsestään ja "toisella kädellä." (Toki essee on hyvin vapaamuotoinen kirjallinen tuotos mutta opiskelun kontekstissa se vain on helpoin toteuttaa tietyn kaavan mukaan.)
Jos sisältö on johdonmukainen ja tiivis, sen voi kirjoittaa myös omalla tyylillään, ei niin kapulakielellä. Muista, että sen tekstin ei tarvitse olla täydellinen. Sen tarvitsee tulla palautetuksi määräajassa.

- Kun on opinnäytetyön aika, älä jää hieromaan sitä. Kirjoita sisältö sen hetken parhaan kykysi mukaan ja anna ohjaajalle luettavaksi. Hän kyllä kertoo, mihin suuntaan sisältöä pitäisi viedä tai onko se peräti ihan hyvä jo, teksti vain stilisointia vailla. Eli tee jotain, palauta, saa palautetta, toimi palautteen mukaan, palauta. Ensimmäisen version ei tarvitse olla valmis. Sen tarvitsee tulla palautetuksi, että saat eteenpäin vievää palautetta.

- Esiintyminen; Mene ensin. Jos kysellään, että kuka aloittaisi, nosta kätesi. Muiden silmissä olet rohkea ja varma (aivan sama vaikka hyperventiloisit muiden eteen kävellessäsi). Rohkeasti siihen tilanteeseen asettuminen tuo sinulle varmuutta ja kokemuksen tilanteen hallinnasta vs. tilanne, että pelkäät tunnin tai pari omaa vuoroasi ja lopulta joudut sinne puoliväkisin. Alussa tehty esiintyminen on pois alta ja kahden-kolmen jälkeen kukaan ei edes muista, että mitä siellä höpisit.

- Jos on ollut joku isompi pohdinta kirjoitettavana, niin kuin liittyen johonkin esseeseen, AMK:n opinnäytetyöhön tai graduun, niin oma toimintasuunnitelma on aina ollut;
Pöydälle läppäri. Lähdeaineisto. Muistiinpanovälineet. Naposteltavaa. Siideriä (viini ei minulla sovi tähän tarkoitukseen).
Alkuun kannattaa ainakin ensimmäisten lasillisten kanssa vain lähinnä silmäillä papereita. Siinä jossain kolmannen kohdalla yleensä alkaa syntyä tekstiäkin ilman suurempia murheita stilisoinnista tms. Antaa mennä vain. Tärkeintä on saada sanoja dokumenttiin.

Tosin nämä on vain tusinamaisterin vinkkejä, @Delgado sentään tekee tiedettä. :)
 
IMG_20190331_200618.webp

Päästiinpä kivan äärelle, lumisade vähän häiritsi.
 
Tein tännää penkkipunnerrusta 105 kg asti ja sen jäläkeen pystypunnerrusta voimanostotangolla 40 ja 50 kglla, vähän tuntumaviilistelin vajaalla liikeradalla 60 kgllakin. Tuommoista siis vaikka pärseen lihasrepiämä ei o ihan vielä parantunut ja lonkka niin jäykkä ettei meinnoo taipua paskalle... Kai sitä parin vkon päästä tukilla jtn nousee tukkipunnerruskisoissa.
 
Mikähän keltaeväbassi tai juovaraitanapsija tuo mahtaa olla? Painonsa puolesta kuvan kala olisi voinut ehkä olla tämän viikonlopun Tornion suurpilkkien kärkisijoilla. Voittokala oli alle kiloinen matikka. Ns. tuontikalaksi tuollainen ulkomaan kala kuitenkin tuomittaisiin.

Juovabassi taitaa olla suomenkielinen nimi(striped bass). Kovin oli yllätys, että noita tuli jo nyt.Yleensä kesällä noita kalastavat, kun ne katoaa jonnekin talven ajaksi. Kovin oli pieniä, alamittakin noilla on 46cm ja isoimmat kasvaa yli 40kg kokoon. Olin tyrskyahvenia yrittimässä ja noita tuli sivuosumana
 
huomenna pitäis tehdä asioita
hyvä ku jaksaa mennä nukkumaan
en pidä järin todennäköisenä että huomena oisin muuta kuin vedoton veltaani...
 
@irtakk en tiedä, osaanko antaa kovin hyviä neuvoja kirjoittamiseen - en nimittäin juuri koskaan sellaisia neuvoja ole kenellekään antanut. Ensimmäisenä nyt tietysti kielioppi ym. pitäisi tsekata, ettei ole amatöörimäisiä virheitä yhdyssanoissa, välimerkeissä, lauserakenteissa jne. Kappalejako kannattaa pitää sellaisena, että kappaleet eivät veny (tai toisaalta ole lyhyitä rykäyksiä) ja joka kappale sisältää jonkin ydinajatuksen. Hyvässä tekstissä on vaihtelevan mittaisia lauseita, mutta lauseen pituuden vaikutus tekstin sävyyn on huomioitu asiaankuuluvalla tavalla. Lyhyet lauseet soivat painokkaaseen ilmaisuun vähän käytettyinä, mutta jos teksti on niitä täynnä, se antaa vähän daijun kuvan tekstin "kertojasta". Sitten toisaalta liian pitkät lauserakenteet sekoittavat lukijan, varsinkin jos asia on vähänkin ajatustyötä vaativaa.

Eniten kiinnittäisin siihen huomiota, että teksti on ennenkaikkea looginen ja selkeä. Hyvin kirjoitetussa tekstissä asia etenee kuin Ikean kasausohje - siellä ei hypitä eestaas vaan mennään eteenpäin kuin juna raiteilla, yksiselitteisyys ja selkeys edellä. Kaikilla lauseilla pitäisi olla jonkin funktio, eikä yhdessäkään lätistä lämpimikseen ympäripyöreyksiä.

Jos vain mahdollista, niin kannattaa tehdä niin, että kirjoittaa tekstin vaikka ihan valmiiksi ja sitten unohtaa sen esim. pariksi viikoksi, kuukaudeksi tms. Kun sitten tekstin lukee uudelleen, sen hahmottaa eri tavoin, vähän kuin jonkun muun tuotosta lukisi, ja siitä hyppää heti silmille hölmöt ilmaisut, epäselvät lauserakenteet ym.

Minä valitettavasti oikein osaa antaa vinkkejä kirjoittamiseen, koska minun luontainen vahvuuteni on aina ollut kielellinen lahjakkuus, sekä suullinen että kirjallinen. Tämä tarkoittaa, että itseni ilmaisu sekä suullisesti että kirjallisesti on minulle helppoa ja vaivatonta, tekstiä tulee ihan itsestään.
Vastapainoksi en sitten omaa minkäänlaista sävelkorvaa, rytmitajua tai kädentaitoja.

Minä osaan kirjoittamiseen vinkata lähinnä, että kirjoita ja lue. Tosi tylsää, tiedän. Ja kirjoita niin, että vain kirjoitat. Stilisoinnin aika on vasta myöhemmin.

Koulutehtäviin on kuitenkin helpompi vinkata;

- Opettele esseen runko, eli johdanto, runko ja lopetus. Johdannossa on yleiset näkökulmat, sisällön rajaukset ja tavoitteet. Rungossa vastataan johdannossa esitettyihin kysymyksiin, argumentoidaan puolesta ja vastaan jne. Lopussa vedetään asia yhteen ja palataan takaisin johdantoon ja esitetään päätelmiä.
Eli käytännössä; jokainen essee on rakenteltaan ihan samanlainen. Muutaman kun teet sillä ajatuksella, että täytät vain lihat rungon ympärille, niin esseet sujuvat ihan itsestään ja "toisella kädellä." (Toki essee on hyvin vapaamuotoinen kirjallinen tuotos mutta opiskelun kontekstissa se vain on helpoin toteuttaa tietyn kaavan mukaan.)
Jos sisältö on johdonmukainen ja tiivis, sen voi kirjoittaa myös omalla tyylillään, ei niin kapulakielellä. Muista, että sen tekstin ei tarvitse olla täydellinen. Sen tarvitsee tulla palautetuksi määräajassa.

- Kun on opinnäytetyön aika, älä jää hieromaan sitä. Kirjoita sisältö sen hetken parhaan kykysi mukaan ja anna ohjaajalle luettavaksi. Hän kyllä kertoo, mihin suuntaan sisältöä pitäisi viedä tai onko se peräti ihan hyvä jo, teksti vain stilisointia vailla. Eli tee jotain, palauta, saa palautetta, toimi palautteen mukaan, palauta. Ensimmäisen version ei tarvitse olla valmis. Sen tarvitsee tulla palautetuksi, että saat eteenpäin vievää palautetta.

- Esiintyminen; Mene ensin. Jos kysellään, että kuka aloittaisi, nosta kätesi. Muiden silmissä olet rohkea ja varma (aivan sama vaikka hyperventiloisit muiden eteen kävellessäsi). Rohkeasti siihen tilanteeseen asettuminen tuo sinulle varmuutta ja kokemuksen tilanteen hallinnasta vs. tilanne, että pelkäät tunnin tai pari omaa vuoroasi ja lopulta joudut sinne puoliväkisin. Alussa tehty esiintyminen on pois alta ja kahden-kolmen jälkeen kukaan ei edes muista, että mitä siellä höpisit.

- Jos on ollut joku isompi pohdinta kirjoitettavana, niin kuin liittyen johonkin esseeseen, AMK:n opinnäytetyöhön tai graduun, niin oma toimintasuunnitelma on aina ollut;
Pöydälle läppäri. Lähdeaineisto. Muistiinpanovälineet. Naposteltavaa. Siideriä (viini ei minulla sovi tähän tarkoitukseen).
Alkuun kannattaa ainakin ensimmäisten lasillisten kanssa vain lähinnä silmäillä papereita. Siinä jossain kolmannen kohdalla yleensä alkaa syntyä tekstiäkin ilman suurempia murheita stilisoinnista tms. Antaa mennä vain. Tärkeintä on saada sanoja dokumenttiin.

Tosin nämä on vain tusinamaisterin vinkkejä, @Delgado sentään tekee tiedettä. :)

Hyviä vinkkejä annoitte. Kiitos molemmille!:)
 
Ja kirjoita niin, että vain kirjoitat. Stilisoinnin aika on vasta myöhemmin.

Tämä on minun mielestäni yksi tärkeimpiä yleisohjeita tekstin tuottamiseen ja niille, joille kirjoittaminen on vaikeaa, usein kaikista tärkein.

Kun asiat vain kirjoittaa väkisin ja jotenkin tekstimuotoon, vaikka kuinka hölmösti ja epäloogisesti, niin heti sen ensimmäisen version kerran itse läpi luettuaan saa yleensä pari ideaa, kuinka sitä voi parantaa, ja loppu jää mielen taustalle prosessoitumaaan itsestään niin että todennäköisesti parannuksia ponnahtaa ajan myötä mieleen itsestään, ja jos tekstin vielä antaa välillä hautua ns. pöytälaatikossa välillä vähän pidempään, niin sen myöhemmin uudestaan luettuaan kiinnittää taas vähän puhtaammalta pöydältä huomiota viilaustarpeisiin, joita ei ole vielä kirjoitusvaiheessa huomannut, ja usein tauon jälkeen tuore inspiraatio tuo niitä korjauksia rakenteeseen ja muotoiluun aivan itsestään.

Jos taas istuu vain hampaat irvessä koneen ääressä yrittäen yhteistyöhaluttomien, tyhjäkäyntiä käyvien aivojen voimalla väkisin tehdä kerralla täydellistä tai edes hyvää, niin yleisin lopputulos on se, että riviäkään ei synny.

Valmiin, huononkin tekstin modifiointi askel kerrallaan kohti parempaa on oleellisesti helpompaa kuin hyvän luominen tyhjästä silloin, kun se ei synny luonnostaan, ja siksi edes jonkinlaisen, suodattamattoman tajunnanvirtatekstin aikaansaaminen ylipäätänsä on aivan oleellisen tärkeää.
 
Tänä keväänä on meinannut usko loppua kevään tulon kanssa. Joka vuosi kevät on tullut, niin en käsitä mikä ihmeen hätä mulla on sen kanssa tänä vuonna. Piti tänään tulla pyörällä töihin mutta nukutti sen verran, että en jaksanut.
 
Tämä on minun mielestäni yksi tärkeimpiä yleisohjeita tekstin tuottamiseen ja niille, joille kirjoittaminen on vaikeaa, usein kaikista tärkein.

Kun asiat vain kirjoittaa väkisin ja jotenkin tekstimuotoon, vaikka kuinka hölmösti ja epäloogisesti, niin heti sen ensimmäisen version kerran itse läpi luettuaan saa yleensä pari ideaa, kuinka sitä voi parantaa, ja loppu jää mielen taustalle prosessoitumaaan itsestään niin että todennäköisesti parannuksia ponnahtaa ajan myötä mieleen itsestään, ja jos tekstin vielä antaa välillä hautua ns. pöytälaatikossa välillä vähän pidempään, niin sen myöhemmin uudestaan luettuaan kiinnittää taas vähän puhtaammalta pöydältä huomiota viilaustarpeisiin, joita ei ole vielä kirjoitusvaiheessa huomannut, ja usein tauon jälkeen tuore inspiraatio tuo niitä korjauksia rakenteeseen ja muotoiluun aivan itsestään.

Jos taas istuu vain hampaat irvessä koneen ääressä yrittäen yhteistyöhaluttomien, tyhjäkäyntiä käyvien aivojen voimalla väkisin tehdä kerralla täydellistä tai edes hyvää, niin yleisin lopputulos on se, että riviäkään ei synny.

Valmiin, huononkin tekstin modifiointi askel kerrallaan kohti parempaa on oleellisesti helpompaa kuin hyvän luominen tyhjästä silloin, kun se ei synny luonnostaan, ja siksi edes jonkinlaisen, suodattamattoman tajunnanvirtatekstin aikaansaaminen ylipäätänsä on aivan oleellisen tärkeää.

Nitkun natkun Magnan kirjoitin aikanaan äidinkielessä ja kymmeniä lehtijuttuja kirjoitellut kuitenkin, vaikka en ole mitenkään lahjakas kirjoittamaan. Toki pieneen harrastelehteen, mutta kuitenkin. Paras ja ainoa vinkki minkä sain oli tämä: jos tuntuu että jäät jumiin, et osaa sanoa asiaa, lauserakenne, hieno sivistyssana tms. tuntuu vaikealta ja on epävarma miten pitäisi kirjottaa -> kierrä koko juttu, sano asia toisin, toisin sanoin, toisella tavalla. Ei kannata jäädä jumittamaan. Jos joku jotain kirjoituksesta maksaa, niin siinä on varmaan deadline sitten myöskin, eli turha hieroa asioita, se yksi lause tuskin on kovin merkittävä kokonaisuuden kannalta. Jos taasen kukaan ei mitään maksa, niin sitten voi kirjoittaa ihan päin helvettiä ilman välimerkkejä omituisia lauseita puhekielellä, niinku esimerkiksi tänne kirjoitan. :whistle:
 
Back
Ylös Bottom