Off-topic 24h - Ihmettele maailmaa ja anna keskustelun virrata vapaasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Off-topic 24h – Kaikki mikä ei sovi mihinkään muualle, mutta on pakko sanoa

Meta description: Keskustelua arjesta, ilmiöistä ja randomeista jutuista ympäri vuorokauden – auki kaikelle mitä mielessä liikkuu.


Viime viikolla työ yms. asiat meni vitun hyvin mutta treenit ja niiden määrä ihan vituiks, tällä viikolla treenit kulkenut helvetin hyvin mutta töissä mennyt aivan kaikki päin persettä.
Jos asiaa tutkitaan tieteellisesti niin korreloiko nämä toisiaan vai voiko olla satsuma? Kenties mandariini?
 
Siitä näppäriä jälkiä, että ei tule verta.
Ensimmäinen havainto vammasta oli se että hanska alkoi tuntua märältä.
Kyllä se jonniiverran vuoti, työkaveri kieputti teippiä ympärille.
Ihan semmosta ensiapulaukusta löytynyttä, jesariakin toki olis ollu.
 
Mä mietin ja jopa hieman stalkkasinkin tuossa taannoin helistintä ja tulin siihen tulokseen että se on vain suuttunut meille.
Mistähän tuo inhotus nappeja kohtaan mahtaa johtua? Onkohan se jotain lapsuuden traumoja vai voiko sille olla luokitusta?

Suuttumus meitä kohtaa lienee looginen selitys elämään, universumiin ja kaikkeen. Olisiko nappi-iljetys jotain sukua nokian kamerakammolle (https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000006019431.html)?
 
Ensimmäinen havainto vammasta oli se että hanska alkoi tuntua märältä.
Kyllä se jonniiverran vuoti, työkaveri kieputti teippiä ympärille.
Ihan semmosta ensiapulaukusta löytynyttä, jesariakin toki olis ollu.
Mitä, häh. Joku meni pieleen. Itellä aina palaa ne vekit kiinni. Ainakin katkasulaikalla moinen ominaisuus omaan ihooni.

Ei tuu kun kipeitä monttuja nahkaan.

Kyllä sitä mielellään pitää glaseja silmillä kun laikalla leikkaa. Useamman kerran haukannut kiinni ja palat lentelee.
 
Ensimmäinen havainto vammasta oli se että hanska alkoi tuntua märältä.
Kyllä se jonniiverran vuoti, työkaveri kieputti teippiä ympärille.
Ihan semmosta ensiapulaukusta löytynyttä, jesariakin toki olis ollu.
Tuli mieleen tapaus, kun kaverille kävi vähän työmaalla kömoelösti. Jäi sormet väliin ja alkoi hanska tuntua lämpöseltä. Ei uskaltanut ensin edes katsoa, vaan koitti jatkaa työtä. Kun sormet ei liikkunut, niin lopulta tohti vilkasta ja olihan siellä vähän jännettä poikki ja vekkiä.
 
Kirjoitin pienen iltasadun, ei perustu tositapahtumiin. Hyvää yötä.


On syntymäpäiväni, edessäni on katettu pöytä. Kynttilä ja maksalaatikko paketissaan, kylmänä. Vain kynttilän tuoma valo luo valoa muuten pimeään asuntoon. Onhan minun kämpästäni energiayhtiö katkaissut sähkötkin, postilaatikosta on tullut kirjeitä paljon ihan kuin Harry Potterille. Minun kohdallani ikävä kyllä ne eivät olleetkaan kutsuja tylypahkaan, jota kyllä olisin tässä tilanteessa toivonut. Ne olivat lähinnä vähän jopa ehkä jollekin arkisia asioita kuten maksumuistutuksia ja kirjeitä ulosottovirastosta.


Menetin työni puoli vuotta sitten, olin töissä eräässä tehtaassa pakkaajana monta vuotta, kunnes pikkuhiljaa menetin mielenkiintoni työtä kohtaan. Sittenkö minä vain irtisanouduin työstäni? No en ihan, oli siinä pari muutakin juttua.

Mulla alkoi työt eräänä tiistai aamuna, normaali aamu, normaali rytmi. Sain idean tai ehkä parikin hyvää ideaa ensimmäisenä ideana pistin linjaston poikki mukamas havaitessani vaarantavan virheen tapahtuneen linjastolla, tämä oli ihan huoletonta ja alkua, josta selvisin puhumalla, ihanat puheenlahjani. Jätin siltä päivää källit sikseen, töiden jälkeen kävin kaupassa, ostin monta pakettia kondomeja seuraavaa päivää varten. Kotona valmistelin källiäni sylkemällä jokaiseen kondomiin, jotka tulisin laittamaan pakkauksiin. Onnekkaat 30 asiakasta saavat yllätyslahjan. Olihan sekin aika kiva yllätys, eipä toki siitäkään tullut potkuja eikä edes sanktiota, kun en minä edes paljastanut itseäni, vaikka annoin sylkinäytteet. Ei asia ole käsittääkseni tullut edes ilmi. Jatkoin pienien huomaamattomien källien tekemistä parisen viikkoa, työkavereille ja työyhteisölle vähän kiusan tekoa, haalareiden lahkeet nippusiteillä kiinni. Liimasin yhden Teron kengät kattoon superfixillä, Ernon pukukaappiin pistin koiranpaska pussin. Johtajan toimiston oveen liimasin ”olet kyrpä” tarran, olihan se minusta varsin hupaisaa harmitonta huumoria.

Ei se johtaja siitä kauheasti pitänyt, mutta sain tästäkin jollain tapaa syyn vieritettyä toisen harteille, yhden Jaakon. Hänellä oli vähän sinisilmäinen omalaatuinen tapa ottaa syitä omille harteilleen, jos kukaan muu ei tunnusta, hän halusi suojella muita sanktiolta. Ei häntä tietenkään irtisanottu, eikä voidakaan kyllähän esimiehestä saa olla montaa eri mieltä, mutta kyllä hänelle puhuttelu pidettiin. Olenhan minä kuitenkin se pää mulkvisti ja syyllinen, joka on pitkään jatkanut ihmeen kaupalla muiden kustannuksella leikkimistä. Selkääni sietäisin saada, ja pirut kimppuuni tiedän, olenhan minä käsittääkseni päästänikin vioittunut muutama mutteri löysällä, pari muumiakin lähtenyt laaksosta. Kyllä minä kaiken kaikkiaan kuitenkin kuukauden verran jatkoin källien tekoa, yhtenä aamuna vedin housut nilkkoihin heiluttelin helikopteria ja huusin ennen kahvitaukoa minä se olin ja juoksin ovesta ulos, josta suuntasin kaupungille missä poliisit nappasivat maijan kyytiin ja veivät putkaan päiväksi. Ei tarvinnnut töihinkään kuulemma palata, kun asia jos toinenkin alkoi pomoille valkenemaan.


Siitä tilanteesta on sitten päädytty tähän, lasku pinosta ja muistutuksista päätellen muutama laskukin jäänyt maksamatta, viimeinen muumi sammutti valot muumitalosta ja poistui takavasemmalle. Tässä minä istun kynttilän valossa, maksalaatikko edessäni.


Sitä paitsi maksalaatikkokin on rusinatonta, vihaan rusinatonta maksalaatikkoa.


Voi saatana.
 
Back
Ylös Bottom