- Liittynyt
- 18.4.2019
- Viestejä
- 17 547
Kyllä mä tiedän mitä voi puhua ja mitä ei voi puhua, on niin paljon asioita mitä ei voi puhua vaikka haluaisi.Niin, pieniä ovat silakat joulukaloiksi.
Jos mä jostain tentistä nillitän niin se nyt vaan on mun hapatusta.
Itse koitan iloita ja olla tyytyväinen elämääni niillä spekseiseillä mitä on. Jos jotain voin muuttaa ja johonkin vaikuttaa niin omalla työllä ja asenteella se usein onnistuu. Vaikka kyllähän mä marisen, että olen köyhä ja tyhmä. Mitä sitä nyt yh-äiti voisi muuta olla.
Tavoittelen tiettyjä asioita elämässä mutta ne on mun henkilökohtaisia juttua enkä vaadi niitä muilta.
Mutta kaikki on niin kauan hyvin kun lapset ovat terveenä ja hengissä ja muut läheiset ovat kunnossa. On työtä ja katto pään päällä.
Esimerkiksi olen tässä viimeisen vuoden aikana joutunut itkemään enemmän kuin koskaan elämäni aikana, kun on tullut isoja juttuja eteen. Niistä en halua puhua millään alustoilla. Ne ihmiset niistä tietää kenen tarvitsee ja he ovat mua tukeneet kun olen tukea tarvinnut. Eli myös minä olen saanut tuta sen mitä elämä on vaikka se ei siltä vaikuta.
katso liitettä 164211
E: ja on tällä itselläkin ollut viimeisen vuoden aikana hurjia muutoksia ja tulee olemaan.