Mä teen töitä pohjois-afrikkalaisten ja arabien kanssa, asun seudulla, jossa melko paljon myös ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, asun yhden puoliksi ulkomaalaisen kanssa, ja tyttären kaverien vanhemmissa myös vaikka minkä maalaisia.
Erilaisuus näissä kaikissa ihmisissä toki lävähtää naamalle jatkuvasti; erilaiset tavat tehdä arkiset asiat, erilaiset asenteet ja arvot. Mutta mitään sellaista suurempaa negatiivista ei ole onneksi tullut. Varsinkin työmaailmassa se on varsin tärkeää pystyä sietämään ja mukautumaan eri tapoihin ja tyyleihin. Toki nämä on myös valintakysymyksiä, itse nimenomaan tykkään kansainvälisestä työstä, mutta eihän se kaikille sovi.
Asuinalueella huomaa ehkä sen, että ulkomaalaistaustaiset perheet lapsineen ovat myöhempään ulkona iltaisin, mitään muuta merkillistä ei tule nyt mieleen.

Paikallisen pizzerian porukka on tosi mukavaa yhtä suurta perhettä kaikki, ovat todella symppiksiä aina mun tyttärelle, joka käy isänsä kanssa pizzalla usein. Kun otan tytön mukaan, niin olen saanut ilmaista limua itsekin.
En väitä, että jossain alueilla ei ongelmia voisi olla ihan tosissaan, joten ehkä itsellä on käynyt tässä tuuri. Voi totuttaa lapsensa ympäristöön, jossa on kaikenlaisia ihmisiä, mutta ei voi puhua mistään "ghettoutuvasta" alueesta, jossa jotkut ihmisryhmät ottaisi jotenkin vallan.