Nostalgiaa!!!

Kuka muistaa sen MAC-jäätelön? Se oli sellanen musta limujäätelö.. Vitsi että niitä tuli vedettyä ihan sikana.. :D

Kävin just pyörähtämässä yhdessä tapahtumassa, ja siellä oli niitä Anu & Antti sarjiksia.. Ens kerralla otan vähän enemmän käteistä mukaan ja niitä lähtee sata varmaan mukaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jep, mac oli perhanan hyvää mehujäätä, sen jälkeen tilalle tupsahti rio cola jota vissiin ei sitäkään enää myydä? Plus kaipuuseen on jäänyt sellaiset pyöreet vaniljasekoite tikku jätskit missä itse tikku oli purkasta, ja jäätelön pinnassa oli rouhetta joka kivasti rätisi suussa :kuola:
 
Pina Colada limppari :kuola:
Onneksi oikean makuinen Dr Pepper on palannut kauppoihin isoissa pulloissa.
 
lätkäkortit ja turtles purkka <3
se oli hienoa aikaa kun sai itse osoittaa sormella karkkia ja että "tota 50 pennillä"
olin ekaa kertaa kiskalla, ostin 10 markalla jonka sain iskältä, samaa pahaa salmiakkia..osotin karkkia, myyjä kysy että paljon, katon käteen ja siinä on sen 10 mk
nii ja kuulat, tiä onko niitä enää ? pelattii ainaki ala-asteella aina kuulilla :D
 
2000-luvun hip-hop kulttuuri muistan aina natiaisena ku lökärit ja skeitti kengät oli pakko olla samalla tykitettii kaikki suomi räbää mm. mariskaa, pikku g:tä, skandaalia yms.. + skeitattiin:D

Pokemon kortit oli myös aika kova sana aikoinaan...
 
Fillariin sai sellaisia mustia kahvoja jotka toimi pattereilla ja kun niitä kiersin niin ne piti moottoripyörän ääntä rynryn, naapurilla oli ja mä olin kade.
Ostin pojalle muovisolttuja muttei se ollut niistä niin innoissaan kuin mä, naapureilla alettiin varmaan jo plärätä lastensuojelun numeroa kun meikä iltahämärään asti rakensi hiekkalaatikkoon mannerheimin linjaa ja tali-ihantalaa, poika oli ollut jo tunnin petissä.
 
Äärimmäisen tuttuja juttuja paljon tässä ketjussa, donkey kong, c64..jousipyssysotineen ja karkkeineen. Vaikka mitä muistui mieleen, luin koko ketjun putkeen.
Maauimalaan maksoi markan sisälle ja oli hyvin lähellä etten hukkunut kun menin yksin uimaan 5 tai 6 vuotiaana ja hyppäsin syvään päähän.
Antikvariaatit oli kova sano, kaupungissa niitä oli kymmenkunta ja hintaerot sellaisia että halvimmasta kun osti ja myi kalleimpaan niin teki välillä voittoa, millä voi ostaa niitä mac jäätelöitä.
Pikkukioskeja ja kauppoja oli pari kolme per kortteli, kebab oli uutta ja ihmeellistä 85 tai 86.
Rahat oli niin vähissä että ikinä ei ollut varaa ostaa juotavaa vaikka hampurilaisen kanssa. Ja aina joku halusi jämät tai pohjat tai tumpit.
Sain ekan kerran turpaan n. 5 vanhana kun kaveri kysyi olenko punkkari vai mikä lie, 2 vaihtoehtoa annettiin
ja valitsin väärin, mitään hajua ei ollut kummallakaan miksi, mutta punkkarit ja muut eivaan kuulemma voineet olla kavereita.
 
Meilläpäin tunnettiin nimellä räpätti. Ja kovimmilla jätkillä, kuten minulla (?) se oli tehty mehukattikansiterin muovista ja pultattiin kiinni takahaarukaan. Muovisen räpätin äänet hakkasi pahvisen 6-0. Perhana, pitäisiköhän laittaa omaan pyörään taas tuollainen...

Ai saatana! Vedettiin omamme valion jugurttipurkeista (kourumainen muoto lisäsi tehoa), niin monta pert rengas että juuri polkea jaksoi:) Ja räpätin oli nimeltään. Ja jos onnistui saamaan siihen tuon edellä mainitun MP-kahvan niin kunnioitus oli taattu..
 
Ulkoleikit :haart: Lapsena juostiin kaveriporukalla naapurimetsissä "rosvoja ja poliiseja" oikeasti iltamyöhään! Puolet porukasta oli rosvoja jotka sai kymmenen minuuttia aikaa juosta karkuun jonka jälkeen poliisit lähti perään ja yritti saada rosvot kiinni (ihan fyysinen kiinniotto). Meidän taistelualue oli joku neliökilometri, siihen mahtui metsää ja monen naapurin piha. Nuo takaa-ajot kesti aina monta tuntia! Ja sitten lompakko narunpäähän ja kadulle ihmisiä huijaamaan. Veljen kanssa onnistuttiin suututettamaan eräs setä oikein huolella, piti juosta ihan karkuun :D Metsiin rakennettiin myös kaikenlaisia majoja oksista ja isoista lehdistä.

Me aina odotettiin että koulupäivän jälkeen päästäisiin ulos harrastamaan. Ei nykylapsilla taida olla enää paljoa tietoa näistä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom