Nokkonen

[Belle_Vue]

Suhteellisen vakuuttavat statsit tosta nokkosesta (1).

Olen harkinnut sen käytön aloittamista, mutta mistä saisi ostettua? Kannattaako nauttia teen muodossa, vai vetää ihan suoraan naamariin (salaattina)?

Nokkonen myös ilmeisesti nostaa testotasoja ja raudan puuttestakaan ei pahemmin tarvitse kärsiä (2)?

Eli tarvitsisin vinkkejä siitä miten kyseistä rohdosta nauttisin ja mistä sitä saisi.




1; http://www.fineli.fi/food.php?foodid=334&lang=fi
2;http://216.239.59.104/search?q=cach...sto&hl=fi&ct=clnk&cd=6&gl=fi&client=firefox-a

 

[M Q]

Itse oon ainaki joskus teenä ottanu kyseistä ainetta. Ihan hyvää on ollut..

 

[ninia]

Nokkosta löytyy kuivattuna luontaistuotekaupasta, siitä on varmaan luontevinta valmistaa teetä.

Tuore nokkonen vastaa jotakuinkin pinaattia. Ryöpätään, silputaan ja käytetään mihin nyt pinaattia käyttäis: muhennokseen, soosiin, keittoon, lettuihin... Kerätään keväällä nuoria versoja puhtaasta paikasta. Ei huussintakaa.

Rautaa näyttää Finelin mukaan olevan nokkosessa vielä pinaattiakin reilummin!

 

[conaa]

finnmaxi valmistaa nokkosjauhetta.
jotenkin hauskalta kuulostaa

 

[Roona]

Nokkonen on tosiaan hyödyllinen aines; rautapitoinen, vitamiinirikas jne, mut kannattaa tsekkailla, mistä sitä poimii, jos itse alkaa hankkia. On nimittäin nitraattikasvi (=kerää nitraatteja maaperästä jos kasvaa runsaslannoitteisessa maassa).

Meillä on kuivattu kesän nokkosia joskus ja vihreänä jauheena oon sitten tunkenu aika moneen eri ruokaan, samaan tapaan kuin lehtisalaattijauhetta raudan vitamiinien ym. saamiseksi. (puuroon, juguun, keittoihin...)

Nokkonen on tuoreena hyvää salaatissa, ellei sitä ole ihan kamalasti. Viime kesänä yritin tehdä viherpirtelöä innostuksissani uudesta sauvasekottimesta. Tungin astiaan normaalimpien ainesten sekaan nokkosta, salaattia, apilaa, ratamonlehteä jne yrttejä :D ...oli pahaa. Minun suusta se on paljon sanottu. Eli pilkkoisin neutraalin ruuan joukkoon.

 

[Alter-ego]

Jos poimit nokkosta itse, tee se varhain alkukesästä/keväällä kun versot ovat nuoret. Vanhemmiten nokkoseen tulee kitkerä maku.
Katso myös tarkoin kasvupaikka ympäristöineen sillä nokkosella (kuten punajuurellakin) on taipumus kerätä itsensä myös haitallista nitraattia. Nokkonen kasvaa rehevänä lantakasojen ja vanhanajan paskahuussien läheisyydessä sekä siellä minne vaikka takan tai puulämmitteisen kiukaan tuhkat kasataan: niistä aineksista nokkonen nauttii mutta ihminen ei.

Nokkosversojen (max. 20 cm korkeita) keruu ja kuivatus on helppoa. Sidot 5-6 versoa varsista yhteen narulla ja laitat ilmavaan paikkaan latvat alaspäin roikkumaan. Vaikkapa pyykkinarulle jos olet sellaisen sisätiloihin virittänyt. Mielellään melko korkealle.
Kuivatus kestää n. pari päivää. Sitten vain riivit (kantsii pitää kumihanskat kädessä, poltinkarvat ovat tehokkaina kuivatuissakin!) lehdet varsista irti. Itse yleensä murskaan ne kevyesti sormella ja laitan parin kolmen ruokalusikallisen verran per minigrip-pussi. Käytän niitä mausteen tavoin ruuissa.

Nokkonen on myös tummatukkaisen yrtti ja pitää harmaat loitolla: muutama nokkonen likoamaan kiehuvaan veteen hetkeks (10 min.), sitten nokkoset pois ja veden jäähdytys. Sen jälkeen vesi käytetään tukan viimeisenä huuhteluvetenä. Sen tummentava vaikutus on ilmeinen, sen näkee jo siitä liotusvedestäkin.

(hups! Huomasin vasta postauksen tehtyäni että edellinenkin oli huomauttanut nitraateista. Sorry toistosta)

 

[Jake s]

Joo vähän ot, mutta syötiin kersana ihan sikana noita nokkosia ihan suoraan vaan(pestynä kummiski:D). Se oli sitte kova saavutus jos pysty syömää koko nokkosen yhellä kerralla... Muistan että ne oli ihan hyviä aina niin kauan että se pisti huuleen tai poskeen. Tuosta kuivaamisesta en tiiä muutakun sen että mummolla oli joskus nokkosia kuivumassa, käyttötarkotusta en tiiä.

Äiti laitto muuten joskus kalakeittoon nokkosta kun pyydettiin sitä joskus kersoina:D

 

[Akikonomu]

Salaattina... kannattaa toki kokeilla :evil: kyllä siinä takuulla jokin pieni polte habassa jää toiseksi kun kieli palaa. Kannattaa siis ryöpätä lehdet. Nimim. "kokemusta on."

Joka kevät poimin niitä itse, jotakuinkin koko toukokuun ajan muutaman sata grammaa päivässä säistä ja kasvusta riippuen. Sen jälkeenhän ne ovat erinomaista naruainesta jo.

Kuivata en ole juurikaan viitsinyt enkä teetä keitellyt, se on pahaa. Tosin eräs tuttuni kerran laittoi jotain simantapaista johon tuli pirusti isoa kesänokkosta ja inkivääriä. Se kyllä oli hyvää, mutta niin tuttuni kuin reseptikin ovat molemmat kadonneet jo kauan sitten.