"Elohopea on ympäristössä luonnostaan esiintyvä myrkyllinen raskasmetalli. Sitä pääsee luontoon myös mm. puu- ja paperiteollisuudesta, elohopeaa sisältävistä paristoista, jätteidenpoltosta ja aiemmin käytetyistä viljan peittausaineista. Luonnossa elohopeaa voi esiintyä alkuaine-elohopeayhdisteenä sekä orgaanisena tai epäorgaanisena elohopeana. Epäorgaaninen elohopea voi myös muuttua orgaaniseksi metyylielohopeaksi, joka imeytyy tehokkaammin kuin epäorgaaninen elohopea.
Ihminen altistuu elohopealle ensisijaisesti ravinnon kautta. Pääosa elohopeasta saadaan kalasta. Myös sisäelimien, etenkin munuaisten elohopeapitoisuus voi olla korkeahko. Lihan, maidon ja maitovalmisteiden pitoisuudet ovat pieniä. Kalasta saatava elohopea on pääasiassa metyylielohopeaa. Kalojen elohopeapitoisuudet vaihtelevat kalalajista toiseen, joista suurimpia pitoisuuksia esiintyy pienten metsäjärvien petokaloissa, etenkin hauissa. Elohopea pitoisuus nousee kalan iän ja koon myötä. Planktonia ravinnokseen käyttävien kalalajien, kuten muikun, siian, silakan tai merikalojen elohopeapitoisuudet kohoavat harvoin liian korkeiksi. Elohopean saannin välttämiseksi petokaloja ei tulisi nauttia liian usein, vaan kaloja tulisi nauttia vaihtelevasti eri vesistä.
Orgaaninen elohopea kertyy elimistössä keskushermostoon ja aivoihin ja saattaa vaurioittaa niitä. Epäorgaaninen elohopea kertyy munuaisiin. Suomessa keskimääräinen elohopean saanti on enimmäissaantisuosituksiin nähden hyväksyttävällä tasolla. Keskimäärin 1-2 kertaa viikossa nautitusta kala-ateriasta ei ole pienintäkään riskiä. Riskiryhmiä ovat henkilöt, jotka syövät runsaasti sisävesien kalaa sekä raskaana olevat naiset ja sikiöt, koska elohopea pystyy läpäisemään istukan ja kulkeutumaan sikiön aivoihin. "
"Petokaloihin kertyy runsaasti elohopeaa kun ne syövät pikkukaloja, joissa on elohopeaa. Hauki- tai miekkakala-annoksessa voi olla seitsemän kertaa enemmän elohopeaa kuin tonnikalassa. :thumbs: Kiitti taas tiedoista, pitää kai sit rajottaa sitä syöntii vähän :( .