Kävipäs tuo ikärajahomma häiritsemään niin paljon, että aikani surffailtuani törmäsin seuraavanlaiseen tuotokseen: "YHDENVERTAISUUS- JA SYRJIMÄTTÖMYYSSÄÄNNÖKSET SUOMEN OIKEUSJÄRJESTELMÄSSÄ
OTK Timo Makkonen".
Linkki.
Leikkasin muutamia pätkiä asiaa koskien. Kyseessä siis satunnaisia lainauksia Makkosen tekstistä:
Toiminta, jota muutoin tulisi arvostella rikoslaissa tarkoitettuna syrjintänä, ei ole syrjintää mikäli sille on hyväksyttävä syy.
Hyväksyttävä syy voi ensinnäkin perustua oikeussäännökseen tai sellaisen nojalla asianmukaisesti annettuun viranomaisen määräykseen. Tupakka- ja alkoholituotteiden myymiselle on asetettu ikäraja, eikä näiden tuotteiden myymisestä kieltäytyminen ikärajan alittavalle henkilölle ole luonnollisestikaan
syrjintää.
Hyväksyttävä syy voi myös perustua majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (727/91) 10
§:n:
Majoitus- ja ravitsemisliikkeen harjoittajalla sekä liikkeen henkilökunnalla on, milloin siihen on järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuksen vuoksi aihetta, oikeus evätä asiakkaaksi pyrkivältä pääsy liikkeeseen ja olla tarjoilematta ruokaa ja virvokkeita sekä tarpeen vaatiessa poistaa asiakas liikkeestä
Etenkin useat ravintolanpitäjät ovat edelleenkin siinä uskossa, että heillä on sanotun lainkohdan nojalla rajoittamaton oikeus valita asiakkaansa. Näin ei kuitenkaan ole jo siitä syystä, ettei tiettyjen ryhmien poissulkemiselle perustuva liikkeen “toiminta-ajatus” ole hyväksyttävissä sen enempää perustuslain kuin rikoslain kannaltakaan. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen voi kuitenkin esimerkiksi edellyttää juhlavaa pukeutumista, mutta tällöin on huomattava ettei pukua voida katsoa ei-juhlavaksi
vain sillä perusteella, että kyseessä on jonkin kansanryhmän (esimerkiksi romanien) kulttuuriin kuuluva asuste. Liikkeen toiminta-ajatuksen kannalta saattaa olla hyväksyttävää kuitenkin kieltäytyä palvelemasta henkilöä joka on huomattavan epäsiististi pukeutunut eroten siten merkittävästi muista ravintolan asiakkaiksi hyväksytyistä (Kortteinen, Juhani - Makkonen Timo, Oikeutta rasismin ja syrjinnän uhreille- rasismin ja syrjinnän
vastainen käsikirja, Ihmisoikeusliitto ry, 2000, s. 23.). Tällöinkään ei yhtä epäsiististi pukeutuneita mutta eri ryhmiin kuuluvia henkilöitä voida kohdella eri tavoin.
Sangen ongelmallinen voi olla tilanne jossa henkilö on pukeutunut siististi mutta tilaisuuden järjestäjän mielestä tilaisuuden tarkoitusta vastaamattomasti (esimeriksi naamiaiset). Tällöinkin on ratkaisevana pidettävä sitä, onko muita vastaavalla tavalla pukeutuneita hyväksytty asiakkaiksi. On myös huomattava, että ravintoloitsijat ovat selvästikin eräissä tilanteissa pyrkineet kiertämään syrjintäsäännöksiä juuri väittämällä johonkin vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön olevan pukeutuneen tilanteen luonne huomioon ottaen epäsopivasti.
Asiakas, jolta sisäänpääsy evätään, on kuitenkin kyettävä yksilöimään - se ei ole riittävä peruste, että samaan esimerkiksi
etniseen ryhmään kuuluva henkilö on aiemmin aiheuttanut kyseisessä paikassa häiriötä, vaikka tähänkin ovat vastaajat oikeuskäytännössä yrittäneet vedota.
Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) 6 §:n mukaan:
Pääsyn estäminen
Järjestyksenvalvojan on estettävä pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää.
Järjestyksenvalvojalla on lisäksi oikeus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä:
1) jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta;
2) joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle, ottaen kuitenkin huomioon, mitä rikoslaissa (39/1889) säädetään syrjinnästä; tai
3) jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.
Aamen.
