Vain pieni osa taloudesta tapahtuu ja lamat ja nousukaudet johtuvat reaalitaloudesta kuten valmistava teollisuus, nokiat ja paperitehtaat, ja se missä oikeasti tapahtuu on rahoitusmarkkinat, vain kovalevyillä omistajaa vaihtava omaisuus ja raha.
Siinä ei paljon merkkaa mitään kuinka monta kännykkää myydään kun joku sub-prime-roskalaina-bernie-madoff-pyramidikusetus-kreikanpankki-porukka käärii liiveihinsä muutaman tuhat miljardia, ja tästä kaikesta syytetään sulavasti suomalaista palkkatyöläistä, hänen "ahneuttaan" ja naiivia ja typerän uppiniskaista suhtautumistaan kaikkivoipiin markkinoihin. Ei sen vertaa tajua työläinen että ottaisi hatun kouraanssa ja nöyrästi myöntäisi että saa olla kiitollinen että annetaan elää.
Ei siinä tarvitse ruveta vaatimaan mitään, ei ole oikeutta. Kaikki heikennykset omaan asemaan pitää ottaa kiltisti vastaan, hanttiin laittamatta, riippumatta siitä että hänen edeltäjänsä ovat ne oikeudet kalliisti hankkineet. Luottamusmiehet, työehtosopimukset(paitsi jos työnantaja saa ne yksipuolisesti laatia ja muuttaa kesken sopimuskauden), ja lakot pitää kieltää.
Suomalainen työ on tosi kallista, siinä ei voi nyt ottaa huomioon mitään muuta kuin hinnan. Ei sitä, että Suomessa työn teettämiselle on muuten hieman paremmat olosuhteet kuin jossain halvemmassa maassa, työntekijät ovat hieman koulutetumpia ja luotettavampia kuin jossain halvemmassa maassa jne. Työnantajapuoli tykkää aina valkata jonkin yksittäisen asian mikä on jossain muussa maassa heidän kannaltaan paremmin, irrottaa sen asiayhteydestään, ja esittää asian niin, että sen vaatiminen myös Suomeen on paitsi pikkujuttu, myös vähintäänkin kohtuullista, koska "Ruotsissakin".
Samalla jätetään mainitsematta että kyseessä on aina kokonaisuus, sen vastineeksi että Ruotsissa joku asia on näin, niin joku toinen asia on noin. Eli työntekijän kannalta paremmin kuin Suomessa.
