Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Indica]

^eiköhän kyse ollut myötäsyklisestä talouspolitiikasta, mikä on kaikinpuolin idioottimaista. Muistelisin, että Kiander on tästä Suomen FIPOperseilystä kirjoittanut.

I know i know.

Mutta tehdäänkö sitä idioottimaisuuttaan, välinpitämättömyyttä, kompentenssin puutteen vai yksinkertaisesti pikkusieluisuuden takia?

 

[biif]

Nyt kun punamultahallitus tulee, olisi helvetin hyvä jos Lipponen olisi demareiden johdossa. Eihän tästä voi olla kuin samaa mieltä.

"Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) kommentoi eri puolueiden ennen vaaleja julkaisemia leikkauslistoja.
– Nämä eivät mielestäni ole niin hirveän mielenkiintoisia, eikä niistä pidä odottaa kovin paljoa eikä niissä ole paljon uutta tähän mennessä ollut. Ne helposti jäävät näpertelyksi, Lipponen totesi maanantai-iltapäivänä IS:lle.

Lipposen mielestä seuraavan hallituksen tulisi keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin, esimerkiksi terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseen.– Se ei kestä sitä, että repsahdettaisiin sellaisen hallitukseen, joka yötä päivä istuu neuvottelemassa keskenään, ja kaikenlaiset valtiosihteerit pyörivät siellä ympäriinsä ilman tulosta. On lähdettävä siitä, että jotka sen vastuun ottavat, heitä pitää kuunnella ja rohkaista ratkaisujen tekemiseen, Lipponen totesi."

Tietoyhteiskunta pelastaa.

- - - Updated - - -

Päivän Politiikkaradiossa oli tällä kertaa aika hyvää keskustelua, osin tämänkin ketjun aiheeseen liittyen ja jopa asuntojen hinnoista lyhyesti:
Politiikkaradio: Ensi vaalikaudella jyrää sosiaalipolitiikka | Radio | Areena | yle.fi

Hyvinhän siinä saatiin taas uutta käsitettä ajettua sisään. Sosiaalivaltion käsite selittää myös sen, miksi mediassa käytetään nyt kirjoitusasua sosiaalidemokratia.

 

[Homo habilis]

En ottanut kantaa käytön järkevyyteen tai turpeen jättämiseen maaperään. Otin kantaa väitteeseesi turpeen ympäristöystävällisyydestä. Esität koko ajan väitteitä, kuinka öljy/kivihiili saastuttavat enemmän ja turve on ympäristöystävällistä, mutta et ole osoittanut yhtään perustetta väitteillesi. Otin kantaa myös turpeen arvoon, joka ei missään nimessä lähentele Norjan öljyvarojen arvoa.

Katsotaanpa millaisia arvioita turpeen ympäristöystävällisyydestä löytyy.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että uhanalainen suoluonto tarvitsee lisäsuojelu- ja ennallistamisohjelman, jonka tavoitteena on soiden monimuotoisuuden ja hiilitaseen säilyttäminen.[29]
VTT:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan turpeen käytön kasvihuonevaikutus on kivihiiltä pahempi riippumatta siitä onko turve peräisin luonnonsuolta vai metsäojitetulta suolta.[30]

Turvetta pahempana hiilidioksidipäästöissä on vain puu, mutta nopeasti uusiutuvana puun co2-tasapaino on hyvä.
Specific Carbon Dioxide Emissions of Various Fuels

On myös aika vaikea ymmärtää logiikkaasi vesivoiman hyödyttömyydesta samalla, kun faktoista välittämättä rinnastat turpeen Norjan öljyvarojen arvoiseksi luonnonvaraksi. Onko turve kenties jollakin tavalla itse tai läheistesi elinkeino?

Nojoo en mitään vastalausetta ole keksinyt, tietystihän teknologian kehitys voi viedä energiantuottannonkin siihen pisteeseen että aiheiutuneita vahinkoja pystytään korjaamaan sekä saastuneisuutta vähentämään ettei turvekaan saastuttaisi niin paljon. Kyllähän nykyäänkin tehdään kaikkea että voidaan suojella vesistöjä.

Mutta en mitään järkevää vastalausetta tähän nyt keksit, voitit erän. Turve ei liity sentään omaan tai läheisten elinkeinoon.

 

[mskomu]

Rumat luvut julki: Näin nettikauppa karkasi ulkomaille | It-viikko

Toisaalta tämä on huono juttu, mutta koska on ollut tiedossa, että Suomessa on verotus ja lainsäädäntö ollut jo pitkään päin helvettiä, niin pidän asiaa erittäin positiivisena. Nimittäin vaaleissa äänestämällä asiat eivät muutu yhtään miksikään. Lompakolla äänestäminen on sitä, joka pakottaa valtion muuttamaan linjaansa tosiasioiden edessä ennemmin tai myöhemmin. Mitä enemmän ihmiset kaikissa maissa äänestävät lompakollaan, sitä paremmaksi maailma muuttuu. Suomessa alkaa näyttää siltä, että varakkaiden ja koulutettujen lisäksi myös muukin väestö alkaa enenevissä määrin haistattamaan paskat systeemille.

 

[biif]

Toisaalta tämä on huono juttu, mutta koska on ollut tiedossa, että Suomessa on verotus ja lainsäädäntö ollut jo pitkään päin helvettiä, niin pidän asiaa erittäin positiivisena. Nimittäin vaaleissa äänestämällä asiat eivät muutu yhtään miksikään. Lompakolla äänestäminen on sitä, joka pakottaa valtion muuttamaan linjaansa tosiasioiden edessä ennemmin tai myöhemmin. Mitä enemmän ihmiset kaikissa maissa äänestävät lompakollaan, sitä paremmaksi maailma muuttuu. Suomessa alkaa näyttää siltä, että varakkaiden ja koulutettujen lisäksi myös muukin väestö alkaa enenevissä määrin haistattamaan paskat systeemille.

Suomessa alkaa näyttää siltä, että ne tulot on siirretty sille nettishoppailevalle ja perhettä pakoon matkustelevalle kansanosalle:

Haloselta kysyttiin, onko hän edelleen samaa mieltä kuin Vakuutussanomille antamassaan haastattelussa, missä hän tuomitsi nk. sosiaalishoppailun, eli ihmisten siirtymisen opiskelemaan ulkomaille tai töihin tai eläkkeelle alhaisen veroasteen maihin sen jälkeen kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen.

Halonen yritti aluksi kiistää, että mitään kovin jyrkkää olisi haastattelussa sanonutkaan, mutta myönsi sitten, että hän tuomitsee ”mulle kaikki nyt ja samalta luukulta” asenteen. Hän ei myöskään hyväksy, että muutetaan Suomesta toiseen halvemman veroasteen maahan ja sitten vaaditaan siellä samat palvelut kuin Suomessa.

Verkkouutiset - Arkisto - Viimeinen presidenttitentti jäi kuivaksi

 

[Cochino]

Viime aikoina ollut paljon keskustelua, että mistä kannattaisi lähteä karsimaan turhaa byrokratiaa?
Liian paksu koneisto taitaa olla ainakin rakennushommissa, varsinkin lupapuolella. Trafi ym. liikkumisvälineisiin liittyvä ylimääräinen sääntely menee kanssa överiksi.
Selvää on myös, että Valviran tapaisilla virastoilla tuntuu olevan aivan liikaa luppoaikaa ja tukiasiin liittyvissä virastoissa, kuten KELAssa pakkaa voisi helposti tiivistää.
Onko kukaan perehtynyt tarkemmin aiheeseen tai mahtaako missään olla mitään spekulatiivisiä laskelmia byrokratian leikkaamiseen liittyvistä säästöistä?

 

[func]

Ei Suomessa voi olla verkkokauppaa tällä alvilla ja näillä postituskustannuksilla. Pienen kelloradion postituskulut on 8-10€, Kiinasta sama ilman kuluja. Näin kärjistettynä.

 

[Ranger]

Tässä oli mielenkiintoista keskustelua:

Politiikkaradio: Nysväyspolitiikasta investointeihin | Radio | Areena | yle.fi

 

[Kas-vain]

Tässä laskelma mitä sama nettotulo työntekijälle maksaa työnantajalle Suomessa, Virossa ja Latviassa. Kuten huomataan niin suomessa on kaikista pienin verotus pieni- ja keskituloisilla ja pienimmät sivukulut (kun tulovero putsataan pois) kaikissa tuloluokissa.

Laskelma 1:

laskettu suomen 1700€/kk bruttotulojen mukaan (laskelmassa suomen osalta työnantajan kuluihin huomioitu lomaraha 4,5%) veroprosentilla 11,5 (perheetön, Vantaa, ei kuulu kirkkoon)

Suomi: Työnantajalle maksaa 2148,46€ josta Sivukulut, lomarahat ja työntekijän verot vievät 751,91€ ja Työntekijälle jää käteen 1396,55€ (+76,50€ - brutto lomarahaa säästössä)

Viro: Työnantajalle maksaa 2369,52€ työntekijälle jää käteen 1396,55€

Latvia: Työnantajalle maksaa 2425.53€ työntekijälle jää käteen 1396,55€


Laskelma 2:

laskettu suomen 2500€/kk bruttotulojen mukaan (laskelmassa suomen osalta työnantajan kuluihin huomioitu lomaraha 4,5%) veroprosentilla 18 (perheetön, Vantaa, ei kuulu kirkkoon)

Suomi: Työnantajalle maksaa 3159,50€ josta Sivukulut, lomarahat ja työntekijän verot vievät 1268,25€ ja Työntekijälle jää käteen 1891,65€ (+112,50€ - brutto lomarahaa säästössä)

Viro: Työnantajalle maksaa 3228.50€ työntekijälle jää käteen 1891,65€

Latvia: Työnantajalle maksaa 3361.85€ työntekijälle jää käteen 1891,65€


Laskelma 3:


laskettu suomen 5000€/kk bruttotulojen mukaan (laskelmassa suomen osalta työnantajan kuluihin huomioitu lomaraha 4,5%) veroprosentilla 29,0 (perheetön, Vantaa, ei kuulu kirkkoon)

Työnantajalle maksaa 6319,00€ josta Sivukulut, lomarahat ja työntekijän verot vievät 3086,50€ ja Työntekijälle jää käteen 3232,50€ (+225,00€ - brutto lomarahaa säästössä)

Viro: Työnantajalle maksaa 5554.81€ työntekijälle jää käteen 3232,50€

Latvia: Työnantajalle maksaa 5766.49€ työntekijälle jää käteen 3232,50€


Mitä töitä nyt sitten sinne baltian eldoradoihin on pakenemassa kun siellä on kaikki niin paljon yrittäjälle halvempaa. OK yleinen palkkataso on pienempi, mutta kuten laskelma osoittaa niin enemmän siellä saa suhteessa maksaa valtiolle ylimääräistä että työntekijä saa saman verran näppiin rahaa...

 

[gixxxer]

Se että tuollaisiin tuloihin päästään tuolla naapurissa niin pitää olla jo aika hyvä duuni. Varastoduunari saa Suomessa helposti sen 2000€/kk palkkaa, todennäköisesti enemmänkin. Latviassa samasta hommasta maksetaan about 600€/kk.

Ei siinä sivukuluilla ole paljoa väliä kun palkka on 3 kertaa pienempi.

Itsellä on yritys Latviassa niin tästä on kokemusta.

 

[SIC-]

Viime aikoina ollut paljon keskustelua, että mistä kannattaisi lähteä karsimaan turhaa byrokratiaa?
Liian paksu koneisto taitaa olla ainakin rakennushommissa, varsinkin lupapuolella. Trafi ym. liikkumisvälineisiin liittyvä ylimääräinen sääntely menee kanssa överiksi.
Selvää on myös, että Valviran tapaisilla virastoilla tuntuu olevan aivan liikaa luppoaikaa ja tukiasiin liittyvissä virastoissa, kuten KELAssa pakkaa voisi helposti tiivistää.
Onko kukaan perehtynyt tarkemmin aiheeseen tai mahtaako missään olla mitään spekulatiivisiä laskelmia byrokratian leikkaamiseen liittyvistä säästöistä?

Autojen katsastus on minusta turhaa ja varsinkin tuo päästötesti. Autojen päästötesti on pelkkää kikkailua, jossa katalysaattori kuumennetaan jotta saadaan tarpeeksi hyvät arvot ja testi läpi. Autoverojärjestelmä pitäisi myös poistaa ja verottaa vain bensaa enemmän. Miksi meillä on useita rinnakkaisia auton verotusjärjestelmiä?

 

[Vensku123]

Viime aikoina ollut paljon keskustelua, että mistä kannattaisi lähteä karsimaan turhaa byrokratiaa?
Liian paksu koneisto taitaa olla ainakin rakennushommissa, varsinkin lupapuolella. Trafi ym. liikkumisvälineisiin liittyvä ylimääräinen sääntely menee kanssa överiksi.
Selvää on myös, että Valviran tapaisilla virastoilla tuntuu olevan aivan liikaa luppoaikaa ja tukiasiin liittyvissä virastoissa, kuten KELAssa pakkaa voisi helposti tiivistää.
Onko kukaan perehtynyt tarkemmin aiheeseen tai mahtaako missään olla mitään spekulatiivisiä laskelmia byrokratian leikkaamiseen liittyvistä säästöistä?

Henkilökohtaisesti lähtisin karsimaan rakennusvalvonnasta ei enää mitään järkeä tässä touhuilussa, esimerkkinä puun kaato omalta tontilta. Oikeasti se että saat kaadattaa kaupungista puun vittu maksaa valtiolle 100€. Tai rakennuslupien saaminen yleensäkkin, itse hain 4kk mökin rakentamiseen lupaa joka oli ihan läpi huuto juttu.

 

[biif]

Viime aikoina ollut paljon keskustelua, että mistä kannattaisi lähteä karsimaan turhaa byrokratiaa? Onko kukaan perehtynyt tarkemmin aiheeseen tai mahtaako missään olla mitään spekulatiivisiä laskelmia byrokratian leikkaamiseen liittyvistä säästöistä?

Valtio ei muuta olekaan kuin turhaa byrokratiaa. Jos kuitenkin jostakin pitää aloittaa, niin aloitetaan lakkauttamalla lapsilisä. Asia on niin selvä, että kukaan ei uskalla muuta kuin suojella sitä.

 

[Kas-vain]

Se että tuollaisiin tuloihin päästään tuolla naapurissa niin pitää olla jo aika hyvä duuni. Varastoduunari saa Suomessa helposti sen 2000€/kk palkkaa, todennäköisesti enemmänkin. Latviassa samasta hommasta maksetaan about 600€/kk.

Ei siinä sivukuluilla ole paljoa väliä kun palkka on 3 kertaa pienempi.

Itsellä on yritys Latviassa niin tästä on kokemusta.

Tämä onkin se perimäinen syy eli se että joku suostuu tekemään (ja pystyy elämään) oravannahoilla saman työn. Sivukuluilla ei ole mitään merkitystä tässä ainakaan suomea vastaan.

Nyanssina että yrittäjät maksaa Virossa ja Latviassa samalla kiinteällä suhdeluvulla sivukulut omista palkoistaan. Suomessa sen voi kikkailla pienemmäksi määrittämällä YEL:n itse.

 

[timse]

Tämä onkin se perimäinen syy eli se että joku suostuu tekemään (ja pystyy elämään) oravannahoilla saman työn. Sivukuluilla ei ole mitään merkitystä tässä ainakaan suomea vastaan.

Nyanssina että yrittäjät maksaa Virossa ja Latviassa samalla kiinteällä suhdeluvulla sivukulut omista palkoistaan. Suomessa sen voi kikkailla pienemmäksi määrittämällä YEL:n itse.

Virossa alv-raja on 16000 euroa, suomessa 8500 euroa. Eli toisinsanoen Virossa esim yhden hengen toiminimi pystyy tuottamaan työtä 16k€ edestä vuodessa ennenkuin hänestä tulee edes alv-velvollinen.

Virossa keskipalkka on 950 euroa kuussa, Suomessa 2200. Tuosta teet hyvin nopeasti päätelmän että Virossa voi yksityinen palveluyrittäjä tienata varsin mukavasti yleiseen tulotasoon nähden, ennenkuin hänelle iskee edes alv-velvollisuutta. Suomessa muutama kuukausi keskipalkkaa vastaavaa liikevaihtoa riittää siihen. Tässä on semmoinen ero alveissa ettei mikään YEL-kikkailu tuota eroa kuro umpeen mikroyrittäjän tapauksessa.

Yleinen alv-prosenttikin on 20% eikä 24%.

 

[NHB]

Tämä onkin se perimäinen syy eli se että joku suostuu tekemään (ja pystyy elämään) oravannahoilla saman työn. Sivukuluilla ei ole mitään merkitystä tässä ainakaan suomea vastaan.

Ja syy siihen, että joku suostuu oravannahoilla työskentelemään on se, että ne kelpaavat kaupassa eikä tarvitse välttämättä olla kultarahoja ruokaostoksien tekemiseen. Oravannnahat riittävät, koska ei matalampi alv, ei kirkollisveroa, ei autoveroa, ei alkoholiveroa, ei YLE-veroa, ei makeisveroa jne.

Siinä missä Viro on keventänyt ja tuntuu keventävän edelleen, Suomen koneiston suurin huolenaihe on miettiä miten ruuvia voidaan yhä kiristää, vaikka suomalainen on jo verotettu sietokyvyn rajoille. Esimerkiksi 1.1.2015 Viron tulovero laski prosentilla 20:een, josta perusvähennyksen jälkeen taitaa jäädä joku noin 19 prosenttia. Ymmärtääkseni tahtotila on edelleen laskea tuloveroa, jos vain talouskehitys sen sallii.

 

[Vensku123]

Ja syy siihen, että joku suostuu oravannahoilla työskentelemään on se, että ne kelpaavat kaupassa eikä tarvitse välttämättä olla kultarahoja ruokaostoksien tekemiseen. Oravannnahat riittävät, koska ei matalampi alv, ei kirkollisveroa, ei autoveroa, ei alkoholiveroa, ei YLE-veroa, ei makeisveroa jne.

.

Just katselen viron tarjontaa asunnoissa, 50 neliötä 20 -200 tuhatta €.. Asuntolainan KK erät pysyy melko pienenä.
Frendi osti 2005 Tallinnasta kaksion maksoi 14 000€.

 

[Deleted member 20129]

Se että tuollaisiin tuloihin päästään tuolla naapurissa niin pitää olla jo aika hyvä duuni. Varastoduunari saa Suomessa helposti sen 2000€/kk palkkaa, todennäköisesti enemmänkin. Latviassa samasta hommasta maksetaan about 600€/kk.

Ei siinä sivukuluilla ole paljoa väliä kun palkka on 3 kertaa pienempi.

Itsellä on yritys Latviassa niin tästä on kokemusta.

Hölmö mutta itseä kiinnostava kysymys: Maksaako latvialainen vähemmän sun tuotteista vai onko se sama hinta siellä myytävänä?

 

[Kaimann]

Hölmö mutta itseä kiinnostava kysymys: Maksaako latvialainen vähemmän sun tuotteista vai onko se sama hinta siellä myytävänä?

Varmaan vähemmän, mutta mikä onkaan ero viennin kannalta kun vertaa Suomessa tuotettuun? Jää isännälläkin jotain käteen vaikka halvemalla möisikin.

 

[Jami2003]

Virossa alv-raja on 16000 euroa, suomessa 8500 euroa. Eli toisinsanoen Virossa esim yhden hengen toiminimi pystyy tuottamaan työtä 16k€ edestä vuodessa ennenkuin hänestä tulee edes alv-velvollinen.

Virossa keskipalkka on 950 euroa kuussa, Suomessa 2200. Tuosta teet hyvin nopeasti päätelmän että Virossa voi yksityinen palveluyrittäjä tienata varsin mukavasti yleiseen tulotasoon nähden, ennenkuin hänelle iskee edes alv-velvollisuutta. Suomessa muutama kuukausi keskipalkkaa vastaavaa liikevaihtoa riittää siihen. Tässä on semmoinen ero alveissa ettei mikään YEL-kikkailu tuota eroa kuro umpeen mikroyrittäjän tapauksessa.

Yleinen alv-prosenttikin on 20% eikä 24%.

Lisäksi virossa voi firmalla olla auto, asunto ja vene eikä siellä verottajaa kiinnosta niiden käyttäjät. Tietyissä tapauksissa sosiaalimaksu tulee päälle, olikohan 36%, sama kuin palkassakin mutta senkin maksaa firma eikä auton tai asunnon käyttäjä. Termiä työsuhde asunto tai auto ei tunneta verotuksellisesti. Ainoastaan jos haluaa saada alvit vähennettyä pitää olla todistettavaa bisnestä vaikkapa vuokrauksen muodossa. Ihan sama kuin suomessa, paitsi että Suomessa verottaja jahtaa lisäksi omistajaa ajopäiväkirjoineen ja mökin vuokraus kirjoineen ja lätkäisee erittäin mielellään työsuhde etu veron päälle...

Hölmö mutta itseä kiinnostava kysymys: Maksaako latvialainen vähemmän sun tuotteista vai onko se sama hinta siellä myytävänä?

Kyllä meillä ainakin markkinat määrittelevät hinnat. Balttian maat ovat huonoimmasta päästä hinnallisesti mutta sekin johtuu siitä että siellä on suuren voluumin asiakkaat vs suomi tai pohjoismaat. Yleinen hintataso ei korreloi mitenkään suoraan tuotteen hintaan, tosin yleisimmin asiakkaat ovatkin yrityksiä eikä yksityisiä..